"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

torstai 31. heinäkuuta 2014

710. tarina (Tarinoiden loppu)

Rakkaat ystävät,

meillä on pitkä yhteinen matka takanamme. Kiitos teille kaikille, jotka jaksoitte kulkea ulkosuomalaisen elämämme taipaleella mukana. Olitte kiinnostuneita Istanbulin ihmeistä ja Turkin tarinoista. Tuhat ja yksi tarinaa olisi pitänyt olla 710 tarinaa, sillä nyt tarinani ovat Turkin ja Istanbulin osalta kerrottuja ja aloitamme elämässämme uuden sivun paluumuuttajina Suomen Kotkassa. On aika sanoa hyvästit myös Minelle. Jos Paluumuuttajattaren tunnelmat kiinnostavat, niin olette erittäin tervetulleita seuraamaan suomettumistamme osoitteessa paluumuuttajatar.blogspot.com.

Kiitos kaikesta, olette jättäneet jälkenne sydämeeni, tehneet bloggaamisesta rakkaan harrastuksen,

Mine

28 kommenttia :

Rva Pioni kirjoitti...

Vilunväreitä menneestä ja kiitos kun kutsut.
Tulen <3

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos monista mukavista hetkistä. Olen pitkään roikkunut mukana vaikken ole tainnut kommentoida kuin kerran ehkä vuosi tai puolitoista sitten. Toivottavasti tämäkin blogisi jää kuitenkin olemaan? Täällä on monta sellaista kirjoitusta, joihin palaisin mielelläni sopivassa hetkessä. Ainakin lomareissuja suunnitellessani.

Terhi kirjoitti...

Kiitos ihanista matkoista ja hetkistä. Ja kissakuvista. Ehkäpä niitä näkyy vielä joskus siellä uuden blogin puolella? Siellä nimittäin tavataan taas, minä ainakin tulen seuraamaan!! :)

Helmi-Maaria Pisara kirjoitti...

Oh voih! Pitää sitten siirtyä seuraamaan toista blogiasi kiitoksia tarinoistasi, antoivat paljon :)

mimon mami kirjoitti...

Kiitos tästä ajasta ja tarinoista, jotka veivät mukanaan.

Kirsi Cifci kirjoitti...

Kiitos ihanista tarinoista ja kuvista, oli mukavaa seurata ihanan Istanbulin tarinoitasi, siirryn seuraamaan uutta blogiasi, kiitos Mine;)

Petra kirjoitti...

Kiitos tarinoistasi, on ollut ilo seurata niita, tavataan siis uusien tarinoiden aarella!

fromkaroliina kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
fromkaroliina kirjoitti...

<3
Kunhan suurimmat kiireenne helpottavat, sovitaan treffipäivä :)

anumorchy kirjoitti...

Kiitos upeista tarinoista ja tunnelmista Mine!!

Matkatar kirjoitti...

Kiitos näistä ihanista tarinoista ja kuvista! Tänne palataan varmasti uudelleen viimeistään siinä vaiheessa jos pääsen Istanbulinmatkalle. Ja takuulla kiinnostun uusista tarinoista uuden blogin myötä!

Vihreatniityt kirjoitti...

Kiitos sinulle ihanasta blogistasi, jonka tarinoita olen lukenut mielenkiinnolla ja ilolla. Tuntuu, että tuntisin sinut ja perheesi ihan oikeasti. Kutsu Irlantiin on aina voimassa, muistathan sen!

Aili Mummo kirjoitti...

Lämmin kiitos hienoista tarinoistasi, Mine! ♥♥

kissatkertovat kirjoitti...

Iloinen kiitos tarinoistasi ja kuvistasi, on ollut tavattoman mielenkiintoista kulkea kanssanne blogimatkaa. Ehdottomasti jatkan sinne uuden blogin puolelle :-), ihanaa, että jatkat kirjoittamista!
- Pirjo -

Cheri kirjoitti...

Kiitos kiehtovista tarinoista, Istanbul tuli valotettua monesta vinkkelistä. Varmaan en koskaan enää pysty ajattelemaan Istanbulia ilman Mineä :)

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Rva Pioni: Aikansa kutakin. Tarinoitakin.

Anonyymi: Kyllä tämä blogi saa jäädä tänne olemaan. Itsekin tahdon varmasti välillä palata muistelemaan.

Terhi: Naapurissa on kaksi kissaa ja se valkoinen aina välistä piipahtelee täällä meilläkin. Muutoin on ollut aika hiljaista kissarintamalla.

Helmi-Maaria: No tervetuloa, mikäli omalta kirjaamiseltasi nyt kerkeät. Tervetuloa myös ihan tänne taloon, jos Kotkassa piipahtelet.

Mimon mami: Kiitos itsellesi käynneistä. Ja muustakin!

Kirsi: Tervetuloa, tervetuloa.

Petra: Puitteet vaihtuu, mutta tarinat elää siellä ja täälläkin.

fromkaroliina: Tottahan toki. Aina saa heittää ja ehdottaa. Pojat on tainnut jotakin viestiä jo vaihdellakin?

Anu: Ole hyvä, mukavaa, että kelpasivat:).

Matkatar: Niin, täytyyhän sinun käydä kokemassa ne kaikki ihan itse. Istanbul on jokaiselle omanlaisensa.

Vihreatniityt: Toivottavasti vielä joskus Vihreatniityt ovat allamme. Sitä odotellessa. Ja lottovoittoa.

Aili: Kiitos itsellesi Aili, kaikista käynneistä.

Pirjo: Ei kai sitä enää osaa olla kirjoittamatta, tästä on tullut niin tapa.

Cheri: Istanbul onkin minun ja me kuulumme yhteen:D.

Jael kirjoitti...

Ihanaa että jatkat! On ollut ilo lukea tätä Turkki-blogiasi,seurata matkojanne ja tavata teidät ihan livenäkin,täällä viime vuonna.
Menenkin laittamaan uuden blogisi listalleni.

Maria kirjoitti...

Kiitos ihanista tarinoista ja kuvista! Olet saanut minut kiinnostumaan Turkista:)
Oikein mukavia päiviä paluumuuttajille!

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Jael: Mukavaa saada sinut mukaan tähänkin elämänmuutokseen. Ja tervetuloa sitten myös Kotkaan.

Maria: Kiitos. Turkki on hieno maa ja on ilo, jos olen saanut jonkun kiinnostumaan maasta. Paluumuuttajattarella on ollut mukavat, joskin työteliäät päivät.

Vilijonkka kirjoitti...

Kiitos itsellesi! Siirrytäänpä siis tuohon uuteen osoitteeseen! Mehän ollaan nyt tavallaan kollegoita :)

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Vilijonkka: No, tavallaan, jos minä ja mies ollaan ikään kuin yhtä:D. Mutta kouluun se minäkin menen...

Kirjailijatar kirjoitti...

Kiitos sinulle Mine. Olen nauttinut suunnattomasti blogitasi ja myös siitä, että saimme kokea sinun Istanbulisi paikan päällä.

Toivottavasti jätät tämän blogin tänne olemaan, jotta voin hakea vinkkejä seuraaville matkoille.

Ja toki hyppään paluumuuttajan kyytiin.

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Kirjailijatar: Niin, ilman blogia emme olisi saaneet odottaa sitä jouluakaan yhdessä. Tämä blogi jää tänne vapaasti muistettavaksi.

Kirjatoukka kirjoitti...

Jostain syystä itkettää. Siirrymme kanssanne uuteen blogiin! <3

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Kirjatoukka: No kuivaappa kyyneleet ja muuta mukanamme ihan hyvällä tuulella. Nyt me olemme lähempänä Suomen Hankoakin ja saattaapa olla, että jonakin päivänä Paluumuuttajatar on siellä teidän portilla norkoilemassa.

Pia Peker kirjoitti...

kiitos Turkin tarinoistasi ja erittäin iso kiitos upeista kuvista.

Jos joskus sinulla aikaa ja intoa sinulla riittää niin näistä saisi upean kirjan, matkaopas erilaiseen Turkkiin.

anumorchy kirjoitti...

Kiitos ihanista tarinoista.
Kai blogi jaa tanne kuitenkin, vaikka matkavinkeiksi teidan reissujenne myota?

Mine kirjoitti...

Anu: En ole poistamassa tätä blogia. Laitoin vain nämä Suomen jälkeiset kirjoitukset takaisin tänne, kun poistin ne joskus aikeenani siirtää ne Paluumuuttajattaren puolelle, mutta en tiennytkään että miten. Olkoon siis täällä muistuttamassa suomettumisen alkumetreistä:).