tag:blogger.com,1999:blog-7658716313838437351.post1917452556835599421..comments2023-09-15T18:43:53.977+03:00Comments on Tuhat ja yksi tarinaa : 377. tarina (Arkeni - kotiäiti)Minehttp://www.blogger.com/profile/12643860870792087985noreply@blogger.comBlogger15125tag:blogger.com,1999:blog-7658716313838437351.post-79776898219681460152013-01-27T19:37:31.176+02:002013-01-27T19:37:31.176+02:00Helist: Juuri tänään on satanut vuoroin vettä ja l...Helist: Juuri tänään on satanut vuoroin vettä ja lunta ja aurinko pysytellyt visusti piilossa. Kaipasinkin sinua, hyvä sentään, että et ole ihan kadonnut maailmasta.Minehttps://www.blogger.com/profile/12643860870792087985noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7658716313838437351.post-22268090878913462802013-01-27T19:08:31.222+02:002013-01-27T19:08:31.222+02:00Ihania kuvia! Nykyään käytän tietokoneen sijasta p...Ihania kuvia! Nykyään käytän tietokoneen sijasta puhelinta tai tablettia, joilla kirjoittaminen on ärsyttävää. Siksi kommentointi on jäänyt. <br /><br />Toivottavasti uusi vuosi on alkanut onnellisesti ja aurinkoisia päiviä riittänyt! Helist<br /><br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7658716313838437351.post-13358455275062718072013-01-23T16:48:02.705+02:002013-01-23T16:48:02.705+02:00Aili: Kyllähän sitä toivoisi, että näkisivät näide...Aili: Kyllähän sitä toivoisi, että näkisivät näiden vuosien arvon joskus. Jos eivät näekään, niin minä itse olen nähnyt. Ja mies. Sekin riittää minulle. Toivottavasti miniäsi pääsee työelämään, sitten kun haluaa ja pystyy. Sehän jännitys se on vielä itselläkin edessä...Minehttps://www.blogger.com/profile/12643860870792087985noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7658716313838437351.post-10927948142326965112013-01-23T16:10:49.111+02:002013-01-23T16:10:49.111+02:00Mine, kiitos tästä postauksesta ja ihanista kuvist...Mine, kiitos tästä postauksesta ja ihanista kuvista!<3<br /><br />Olet tehnyt 'uhrauksen' lastesi ja perheesi hyväksi!<3333 Uskon että lapsesi tulevat isoina kiittämään sinua sydämensä pohjasta!<br /><br />Suomessa katsotaan kotiäitiä kuin rikollista. Omien lasten hoito ei kelpaa työksi, vaikka sitä tekisi 24 tuntia vuorokaudessa viikon jokaisena päivänä. Poikani perheessä on viisi lasta, joista yksi cp-vammainen. Häntä on kuntoutettava jatkuvasti 2-3 kertaa viikossa, ajettava autolla 10 000- tai satojatuhansia kilometrejä. Arvokas lapsi, mutta hän pärjää koulussa hyvin ilman apua ja avustajia. Kuntoutus alkoi kun lapsi oli 7 kuukauden ikäinen, nyt hän täyttää 10v.<br /><br />Lapset ovat syntyneet parin vuoden välein, joukossa kaksoset. Aina vain kysellään, eikö hän ole työssä? Olen vastannut, että hän tekee 24 tuntia vuorokaudessa, mutta sehän ei ole mitään...<br /><br />Viimeiset kolme vuotta miniä ja poikani ovat opiskelleet uutta ammattia.<br /><br />Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi, Mine!<3333<br />Ahttps://www.blogger.com/profile/11428826263131888024noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7658716313838437351.post-26882165654279848822013-01-23T07:29:49.887+02:002013-01-23T07:29:49.887+02:00Hippu: Meidän tiellä oli silloin useampi kotiäiti ...Hippu: Meidän tiellä oli silloin useampi kotiäiti ja sen takia oli jatkuvasti kavereita. Muutamana päivänä kävin seurakunnan kerhossa, joten en muista, että olisi koskaan ollut seuran puutetta. Omissa lapsissani taas esikoinen oli pienenä jatkuvasti kaveria vaille, sen takia hän kävi vajaan vuoden turkkilaisessa tarhassa puolipäiväisesti. Se oli hänelle hyvä ratkaisu. Muut lapset sen sijaan olivat mielellään kotona koulun alkuun saakka, joka sekin alkaa täällä jo 5-vuotiaana. Eli suomalaisittain aika aikaisin. Minehttps://www.blogger.com/profile/12643860870792087985noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7658716313838437351.post-48123444317903563682013-01-23T06:18:07.827+02:002013-01-23T06:18:07.827+02:00Ihana postaus ja vielä ihanammat kuvat. <3
Oma...Ihana postaus ja vielä ihanammat kuvat. <3<br /><br />Oma äitini oli kotona ihan koko lapsuutemme, mikä johtui varmaankin äidin omasta halusta sekä siitä, että isäni oli erittäin kiireinen yrittäjä ja varsinainen työnarkomaani. Koska olen saanut "nauttia" äidistäni koko lapsuuden, joskus olen mielessäni hieman kritisoinut hänen ratkaisuaan jäädä kotiin. Mietin, että olisiko minusta tullut kovinkin toisenlainen (sosiaalisempi?), jos olisi pitänyt mennä heti pienenä päiväkotiin. Pitäisi varmaankin osata arvostaa varauksetta äidin työtä kasvattajana, mutta en kuitenkaan ihan voi. Anteeksi, äiti. :-)Satuhttps://www.blogger.com/profile/05258663830513658700noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7658716313838437351.post-39136447262784095342013-01-22T21:39:31.789+02:002013-01-22T21:39:31.789+02:00ii: Toivottavasti hyvä hoitopaikka löytyy. Tai tul...ii: Toivottavasti hyvä hoitopaikka löytyy. Tai tulee lottovoitto! Meillä oli hoitaja kotona, au pair systeemillä minun kielikouluaikana. Onkohan sellainen taloudellisesti mahdollista Suomessa?<br /><br />Leena: Sinä tiedät sitten. Ja luulen, että suurin osa äideistä tietää sydämessään, mikä olisi paras. Toisilla elämän realiteetit vain pakottavat siihen toiseksi parhaaseen vaihtoehtoon. Minä olenkin todella kiitollinen näistä vuosista ja tiedän itseni tässä suhteessa etuoikeutetuksi. Köyhäksi kylläkin materiassa, mutta muilla tasoilla sitten sitäkin rikkaammaksi:).<br /><br />Tiina: Joku sanoikin, että siihen minkä ymmärtää todella tärkeäksi, löytyy aika ja/tai raha. Meidän "onni" on ollut se, että meillä ei ole taloa eikä mitään muutakaan niin isoa, johon olisi tarvinnut ottaa velkaa. Muuten on vain pidetty isin ja äidin opit: Ei osamaksulla eikä velaksi. Säästäen ja tarvittaessa pihistellen. Tuo lyhennetty työpäivä olisi kanssa tosi hieno juttu äideille. Se kai onkin aika yleistä mm. Saksassa?Minehttps://www.blogger.com/profile/12643860870792087985noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7658716313838437351.post-12972783221553005252013-01-22T21:29:13.871+02:002013-01-22T21:29:13.871+02:00Piti muuten sanomani, että en ole pojan syntymän j...Piti muuten sanomani, että en ole pojan syntymän jälkeen tehnyt kahdeksan tunnin työpäivää, mikä on onnellinen sattuma, sillä on ollut ihana pistää poika aamulla kouluun ja tulla kotiinkin jo kohtuu ajassa hänen koulupäivänsä jälkeen. Kaikki tämä tuntuu tietysti rahapussissa, mutta kummasti sitä kaikkeen taipuu, kun miettii mitä ostaa ja mistä ja millä hinnalla - kas kummaa, kun rakastan aina vaan kirppareita :) Tiina https://www.blogger.com/profile/08959425723963388619noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7658716313838437351.post-18202136224063029372013-01-22T21:23:28.820+02:002013-01-22T21:23:28.820+02:00Ihanaa tekstiä, mukavaa, letkeää luettavaa ja niin...Ihanaa tekstiä, mukavaa, letkeää luettavaa ja niin täyttä asiaa - jälleen kerran :)<br />Itse olin kotona pojan kanssa siihen asti kun hän oli himpun verran yli neljä. Vaikka aika oli taloudellisesti tiukkaa, ja näin jälkikäteen välillä ihmettelen, että millä ihmeellä sitä oikein välillä elettiin, niin tuosta ajasta on niin paljon ihania muistoja yhdessä olemisesta ja tekemisestä, kasvun ja kehityksen seuraamisessa, kaikesta yhteisestä, etten sitä muuksi muuttaisi. <br /> Tiina https://www.blogger.com/profile/08959425723963388619noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7658716313838437351.post-6642461274621830072013-01-22T20:52:17.033+02:002013-01-22T20:52:17.033+02:00Mine, vein esikoiseni perhepäivähoitoon, kun hän o...Mine, vein esikoiseni perhepäivähoitoon, kun hän oli 6 kk, vaikka silloin oli jo vuoden äitiysloma. Minulla oli vaativa työ, eikä kunnon tuurajaa, joten ura meni kaiken ohi. Mutta niinä vuosina, kun lasta herättelin pimeinä aamuina klo 6, vannoin, että toista lasta en tee, sillä kaikki soti luontoani vastaan. Siitä ensimmäisestä avioliitosta on siis yksi lapsi.<br /><br />Sitten alkoin toinen elämä ja syntyi Meri. Olin ajatellut olla kotona pari vuotta ja sitten hakea Jyväskylän yliopistoon lukemaan historiaa tai kirjallisuutta. Vaan kuinkas sitten sattuikaan! Merillä oli todettu jo 1,5 vuotiaana vaikea vilja-allergia, vaikea siitepölyaalergia, allergia kananmunalle ja alentunut maidon sieto. Lääkärin määräys oli, että hoitaja kotiin tai toinen vanhemmista. Päiväkotiin ei ollut menemistä ja perhepäivähoitokin kiellettiin. Olin kuin pallo jalassa, mutta hyvin äkkiä minulle valkeni, että tytär on sananmukaisesti hengenvaarassa, sillä astma tuli kaiken päälle. Onneksi olen aina lukenut amerikkalaisten lääkäreiden vitamiini- ja hivenainesuosituksia ja niinpä vain kävi, että tarkastuksissa ihmeteltiin Merin hyviä arvoja. Kasvui viivästyi vain yhtenä hyvin rankkana siitepölykesänä, mutta koivun siitepölyajan vietimme Keski-Euroopassa ja omalla kustannuksella. Toki sain hoitotukea 12 -ikävuoteen, sillä diagnoosit olivat niin kovat. Ja jossain vaiheessa sitä tajusi sitten, että mikä siunaus oli saada antaa lapsen nukkua aamuisin ja herätä omaan tahtiinsa. Isäni sanoi aina, että nukkavaa koiranpentua ei saa herättää. Miksi sitten nukkuvan lapsen saisi.<br /><br />Aloin tajuta, että koin jotain aivan ihmeellistä ja olin kuin voittaja. Tein siinä ohessa pakinoita lehtiin, rakensin kuuluisan puutarhan, mutta meillä syötiin aina kotiruokaa ja sain olla ruuan kanssa myös nälkäistä koulutyttöä kotiin odottamassa ja sain kuunnella kaikki päivän tapahtumat.<br /><br />En ole varmaan ikinä viettänyt kenenkään kanssa niin paljon aikaani kuin Merin, mutta hänestä tuli topakka kaunotar, joka tietää mitä tahtoo. Meillä on uskomattoman ihanat välit. En ole halaajatyyppiä, mutta kun tyttäreni halaa minua, se todella tuntuu joltain. <br /><br />Mine, on lottovoitto saada seurata lastensa kasvua ja saada tehdä kodista se pesä, josta pikkuisen on aikanaan hyvä lähteä lentoon. Mikään maailman mammona ei sitä asiaa ikinä muuksi muuta, joten ollaan kiitollisia, että saimme kokea jotain ainutlaatuista, jonka pitäisi olla jokaisen äidin tai isän mahdollisuus.<br /><br />Elämä kiittää♥Leena Lumihttps://www.blogger.com/profile/09279406286758103999noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7658716313838437351.post-52729946658676063382013-01-22T20:48:23.055+02:002013-01-22T20:48:23.055+02:00Meillä ei valitettavasti riitä rahat edes siihen k...Meillä ei valitettavasti riitä rahat edes siihen kolmen vuoden kotonaoloon :( Minä niin mielelläni olisin kotiäiti vaikka kuinka monta vuotta. Kesällä täytyy jo katsella töitä. Toivon sentään löytäväni mukavan osa-aika työn. Kahdeksaa tuntia en halua alle kaksivuotiastani hoitopaikassa pitää. Ja vielä toivon että meillä olisi varaa perhepäivähoitoon. Kesällä nähdään kuinka käy.iihttps://www.blogger.com/profile/12961347566650344812noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7658716313838437351.post-25625874906668827422013-01-22T20:07:13.183+02:002013-01-22T20:07:13.183+02:00Yaelian: Tuollaista samaa se on Turkissakin äitiys...Yaelian: Tuollaista samaa se on Turkissakin äitiyslomien kanssa. Ja monella ei edes mahdollista siihen palkattomaan vapaaseen, eli työ menee, jos päättää jäädä pidemmäksi aikaa vauvan kanssa kotiin. Siinä siis konkreettisesti päätetään, että työ vai vauva.<br /><br />Pepi: Niin minäkin olen sen ymmärtänyt. Jos ostat talon olet kiinni lainassa ja silloin raha on se joka sanelee jatketaanko äitiysloman jälkeen kotona vai ei. Luulen, että jos lapsi saisi päättää, hän eläisi mieluummin hieman vaatimattomammin ja pitäisi äidin kotona?<br /><br />Matkatar: Minä ajattelen, että se on ollut meidän kaikkien etuoikeus. En ymmärrä miten olisin jaksanut työn jälkeen sen kaupan kautta kotiin ruokaa laittamaan-rumban. Se on merkinnyt sitä, että me omistetaan auto ja sekalaisia huonekaluja eikä mitään muuta aineellista. Mutta onhan meillä muistoja ja matkoja:). Ja aika kivat mukulat!<br /><br />Minehttps://www.blogger.com/profile/12643860870792087985noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7658716313838437351.post-51779049283494597362013-01-22T19:59:23.072+02:002013-01-22T19:59:23.072+02:00Ihanaa kun olet omaehtoisesti lastesi kanssa koton...Ihanaa kun olet omaehtoisesti lastesi kanssa kotona, lapsistasi varmasti kasvaa tasapainoisia aikuisia. On se itsellekin kiva nähdä lasten kasvu, he eivät kauaa ole lapsia. Minun ovat jo aikuisia ja olen onnellinen niistä 7:stä vuodesta jotka sain olla aikoinaan kotona heidän kanssaan. Vieläkin välillä kaipaa sitä kun he olivat pieniä :)Matkatarhttps://www.blogger.com/profile/16078250447646219730noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7658716313838437351.post-68352081154485059932013-01-22T19:00:43.240+02:002013-01-22T19:00:43.240+02:00Ihana ihana ihana hyväntuulen kuvasarja :D
Onnelli...Ihana ihana ihana hyväntuulen kuvasarja :D<br />Onnelliset lapset, jotka saavat pitää äidin kotona! Valtettavasti täällä arvotetaan asioita erilaisessa järjestyksessä, vaikka nyt alkaakin taas näkyä tätä kotiäidin roolin valitsemista enenevässä määrin. Ja raha on se mikä monesti päättää vanhempien puolesta, Suomi on kallistunut lujaa vauhtia - euron myötä lisää- joten eipä monilla taida paljon olla valinnanvaraakaan....Pepihttps://www.blogger.com/profile/16187551411717812372noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7658716313838437351.post-4540424837542933702013-01-22T18:40:17.157+02:002013-01-22T18:40:17.157+02:00Lapsillasi on hyvä lapsuus kun ovat saaneet olla k...Lapsillasi on hyvä lapsuus kun ovat saaneet olla kanssasi kotona ja heillä varmaan on myös paljon seuraa toisistaan. SiSain poikani aikoinaan täällä kun asuin täällä ensimmäistä kertaa ja äitiysloma silloin oli vain 3 kuukautta (nyt taitaa olla 4..).Pidin sitten vielä 4 kuukautta palkatonta lomaa ja sitten piti mennä töihin takaisin ja laittaa lapsi päiväkotiin.Olin silloin hieman kateellinen siitä,etten voinut jäädä enemmän kotiin kuin Suomessa ,mutta toisaalta,en tiedä jos olisin jaksanut jäädä kotiin niin pitkäksi aikaa.Ihanat lapsikuvat:)Jaelhttps://www.blogger.com/profile/12807233749131057341noreply@blogger.com