"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

lauantai 28. joulukuuta 2013

601. tarina (Jotta ei nyt vielä alkaisi arki ja kohtuus)

Esikoinen sai eilen illalla kauan odottamansa vieraan. Viime kesän rippileiriltä asti on pidetty yhteyttä isosen kanssa, joka istuu tällä hetkellä esikoisen huoneessa. Aamupäivällä on käyty reippaasti kävelemässä Istanbulia tutuksi. Jos syöminen ei siis vielä olekaan hallinnassa, on ainakin liikkumisen suhteen otettu monta askelta parempaan suuntaan. Ei nämä mitään uusia kulmia ole, mutta tulkaa nyt kuitenkin mukaan. Paljon ei tarvitse päälle pukea, sillä lämpötilat kipusivat jo 15 asteeseen.


Kuruyemiksiä oli tarjolla Egyptiläisen basaarin takana.



Süleymaniyen moskeijalla oli alkamassa rukoushetki. Pojat asiaan kuuluvilla pesuilla.



PM haluaa sanoa meille jotain, mutta en ymmärrä mitä? Korruptio-skandaalin ansiosta liiran kurssi on ennätys alhaalla ja esikoisen isosella edulliset ostokset tiedossa. 



Kävelemme satamasta ylös Süleymaniyen moskeijalle ja sieltä Suureen basaariin. Suurelta basaarilta jatketaan kohti Sultanahmetia. On eri asia opastaa nuoria tyttöjä, kun aikuisia ihmisiä. Skipataan Hagia Sophiat ja melkein kaikki muukin. Katsellaan paikkoja ulkoa ja tehdään muutamia tuliaisostoksia. Lenkkijalkani rupeaa vipattamaan. Ensi viikko on vieraspainotteinen, mutta sitten….






Jotta ei nyt vielä alkaisi arki ja kohtuus, poikkeamme kulman herkkupuotiin. Täytyyhän sitä nyt maistattaa vieraalla baklavaa. Lokumia. Mikä täällä vielä on hyvää? Sokeririippuvuuteni vaatii kaikenlaista ja minä annan sille koko ajan periksi. Ehkä ensi vuonna olen selkärankaisempi ihminen? Voi kai sitä ainakin toivoa olevansa?





Satamassa oli uusi yrittäjä. Hänellä oli Turşu-kärri. Näitä säilykkeitä täällä harrastetaan paljon, mutta en ole aikaisemmin nähnyt ketään myymässä kaali, punajuuri, kurkku-turşua suoraan kojusta. Ei houkutellut meitä, mutta moni muu kävi nappaamassa turşut matkaevääksi. Makuasioista ei kannata kiistellä, eihän?



Menomatkalla me näimme delffiinejä. Tulomatkalla meitä saattoivat linnut. Aurinko lähti laskemaan ja  jalatkin olivat valmiit kotiin. Ruokapöydässä mies kysyi: Miltä se Istanbul näytti? Ikään kuin siihen olisi muuta vastausta olemassa kuin: kauniilta. 





Hyvää viikonloppua siis täältä kauniista kaupungista! Jos ottaisi vaikka kupin kahvia ja palan sitä suklaabaklavaa...

15 kommenttia :

Jael kirjoitti...

Kiva ja herkullinenkin kävelykierros teillä ja vieraalla:)
Mitenköhän tuo korruptioskandaali oikein päättyy,mielenkiintoista!
Meilläkin on ollut tosi lämmintä mutta säätiedotuksen mukaan ensi viikolla taas viilenee,toivottavasti.Tuntuiko teillä se maanjäristys?

Matkatar kirjoitti...

Vieraita on aina kiva kierrättää! Mekin saamme taas parin viikon päästä vieraita Suomesta. Siihen asti pitäisi itsekin päästä taas sokerihuumasta eroon, tänäänkin tuli vielä ostettua suklaata, kääk! Tsemppiä meille ...

Amalia kirjoitti...

Mikä ihmeen läpykkä tuon koiran korvassa on? Ihanat kuvat noi pikkutytöstä.

anumorchy kirjoitti...

Minunkin piti heti kysya siita koiran korvakorusta!
Ja ihmetytti se Turşu, jotenkin ei sovi talveen tuollaiset naposteluruuat. Mieluummin joku lammin salep-juoma mausteineen.

Baklava leivonnaiset ovat ihania, varsinkin nuo pistasio-taytteiset siita rapean makeasta lankataikinasta, juuri niin kuin noissa kuvissa.

Voi kun siella PM vaihtuisi johonkin mukavampaan ja olisi taas kiva tulla sinne matkailemaan. Kova ikava on minulla Turkkiin!

hietzu kirjoitti...

Voi että on taas kuvia monista herkuista! Ja vasta ollaan opettelemassa jättämään jouluherkut taakse...
Upeita auringonlaskuja, kunpa aurinko näyttäytyisi vielä täälläkin...

Tiina kirjoitti...

Makeanhimo, juuuuuu... siitä on vaikea päästä eroon, näin joulun jälkeen varsinkin :)

Voihan Istanbul. Se vaan näyttää niin kauniilta - näinhän se on.
Minä tosin haaveilen täällä nyt pääasiassa Lontoosta. Varasin viime yönä hotellin ja ostin lentoliput ensi kesälle. NY:iin piti suunnata, mutta valitsin halvemman vaihtoehdon, joskus sitten myöhemmin rapakon taakse.

Voi että, teillähän on jo melkein kevät :) Meillä sataa koko ajan vettä ja olen kyynärpäitä myöten ristissä, ettei enää talvea tulisikaan... Jos ei jouluna ole lunta, ei talven tarvitse tullakaan :)

Cheri kirjoitti...

Kaunis on Istanbul kaikkine miljoonine yksityiskohtineen. Turkkilaiset herkut ovat niin äkkimakeita, että sokeririippuvuus saattaa pahentua sillä suunnalla. Meillä koirat sirutetaan, mutta siellä ilmeisesti korvamerkitään.

mummeli kirjoitti...

Monenlaista herkkua reitillänne! Tuo pieni Turkkilaistyttö kuvissa aivan ihana.
Hyvää jatkoa sinne kauniiseen Istanbuliin.

Mine kirjoitti...

Jael: En tiedä tuosta korruptiojutusta. Täällä päin se näyttää olevan sellaista, että kellä on valta, se on korruptoitunutta valtaa. Jos ei "uskonnolliset" ole rehellisiä, kuka sitten on? PM: ää ei taida saada vallasta kukaan, sen verran hyvin hän on asiansa varmistellut. Ja irtsanoo sitten ne, jotka voisi asian kulkuun vaikuttaa. Näin luulen, mutta se näkee, kuka elää…

Mikä maanjäristys?

Matkatar: Tsemppiä tässä nyt tarvitaan tai jotain järeämpiä aseita. MInulla menee aamupäivät ihan hyvin, mutta illalla tulee retkahdus. Se on aina se taitekohta, kun itseinho voittaa herkkuhimon. Toistaiseksi jälkimmäinen on ollut voitolla.

Amalia: Luulen, että rokotusmerkki on koiran korvassa. Ja pieni oli hurmaava.

Anu: Noita Tursu-purkkeja löytyi matkan varrelta. Oli syöty kurkut jne. ja jätetty kuppi liemineen siihen missä oli syömiset loppunut.

En usko PM vaihtoon. Ehkä tulette siitä huolimatta. Uhallakin:).

Hietzu: Jep. Opetellaan, mutta ei kovin hyvällä menestyksellä. Ehkä jo tänään? Tai huomenna?

Kyllä se aurinko sinnekin ilmestyy, kohtahan se on jo kesä.

Tiina: Vai Lontooseen. Meillä esikoinen on kehittänyt NY:stä pakkomielteen. Meillä ei taida olla sinne menemistä, ennen kuin voitan lotossa. Pistin siis kierroksen menemään. mutta en ole vielä tarkistanut, että heräsinkö miljonäärinä.

Cheri: Kaunishan tämä. Ja ruma. Ja siltä väliltä. Se minua tässä kaupungissa kiehtoo, kun on niin monenlaista tarjolla.

Mummeli: Monenlaista oli, ihan totta. Onneksi ei kaikkeen sorruttu. Ja minustakin tyttö oli suloinen salvareissaan:).

Pepi kirjoitti...

Kaunis on! Ei pääse mihinkään :)
Ja suloinen tuo pieni tyttö!
Jokos teillä varmistuu pääseekö esikoinen isoseksi?

Mine kirjoitti...

Pepi: Niin on. Kyllä välistä ihan sydämen pohjasta ottaa:). En ole perillä esikoisen isoskuvioista. Mutta älä huoli, jollakin se omaisuuteni tullaan sieltä nurkistasi hakemaan. Meinasin jo tilata ne yöpöydätkin, mutta onneksi joku toinen ehti ensin:D.

Aili Mummo kirjoitti...

Kiitos kivasta postauksesta, Mine:)
Oikein hyvää tulevaa vuotta 2014 sinulle & perheellesi.♥♥♥

Anonyymi kirjoitti...

Nöyrä pyyntö: Toivottavasti tuo epämiellyttävä "todistus-systeemi" ei ole tullut jäädäkseen ja poistuu käytöstä ! Välillä olisi tehnyt mieli jättää joku kommentti tai ajatus, mutta "todistuksen" sanoista ei ole saanut mitään selvää (edes lukulasit päässä)...

Mukavaa, että olette saaneet taas vieraita Suomesta ja Esikoinen oikein ikioman; tytöille hauskoja yhteisiä hetkiä !

Oikein Hyvää Tulevaa Vuotta Sinulle ja Perheellesi ! t: Tiina

Mine kirjoitti...

Aili: Ole hyvä, Hyvää Uutta Vuotta myös sinne kauniiseen Karjalaan!

Tiina: Olen aikeissa poistaa sen, mutta milloin, se on toinen kysymys. Jostakin syystä Amerikasta joku ramppaa tääällä blogissa muka lukemassa noita kahta luetuimmaksi rankattua kirjoitusta kymmeniä kertoja päivässä:(. Roskapostiakin pukkasi urakalla, mutta ne loppui nyt tuon sanavahvistuksen myötä. Toivoin, että myös nuo turhat käynnit loppuisivat, mutta siihen ei taida auttaa muu kun blogin sulkeminen?

Että kotvasen yritän vielä tätä ehkäisemistä, mutta jos ei auta, poistan sanavahvistukset. Viimeistään ensi vuonna:D.

Pepi kirjoitti...

En minä sen takia kysynyt, älä huoli :D
Ihan vaan uteliaisuuttani, tuli mieleen kun hänen isosensa on siellä.
Olis saattanut tiukkaa tehdä jo varastointi jos nuokin olis sinulle tulleet, mutta kai ne pinossa olis odoteellee nekin :)
....jollei varaston koko tee samaa yllätystä kuin makuuhuone/oma sänky....

Kohta lähden syventymään tuoreeseen postaukseesi, en vielä ehtinyt sen kummemmin lukaista!