"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

perjantai 23. maaliskuuta 2012

179. tarina (Istanbul- ekumeeninen patriarkaatti)

Koska kevättä on odotettu Istanbuliin poikkeuksellisen hartaasti, tuntuu luontevalta aloittaa tämä kevät-iloitteluni hartaalla kohteella. Tiesittekin kai, että suomen ortodoksikirkko kuuluu Konstantinopolin Patriarkan alaisuuteen? Patriarkka Bartolomeus elelee täällä Istanbulin Fenerissä. Hyvällä tuurilla Patriarkan löytää kirkostaan messua pitämästä. Hyppäsimme siis kultaisen sarven lauttaan ja lähdimme katsomaan.

Laiva ei enää pysähtynyt Fenerin satamassa. Täytyi mennä seuraavaan satamaan ja kävellä hieman takaisinpäin. Tie kulki kultaisen sarven vierustaa. Patriarkaatin yläpuolella oleva suuri punatiilinen rakennus oli oiva maamerkki suunnistettaessa. Matkan loppupäässä täytyi hieman poiketa sivukaduille ja sitten olimmekin jo patriarkaatin ovella.






Ensin saavuimme sisäpihalle, josta oli sisäänkäynnit patriarkaatin tiloihin. Muualle meillä ei ollut asiaa, mutta kirkko oli auki ja sinne sai pujahtaa avonaisesta ovesta. Eteisessä oli mahdollisuus sytytellä kynttilöitä ennen astumista kirkkosaliin. Meillä kävi heti ensimmäisellä kerralla hyvä tuuri. Tilaisuus oli menossa ja Patriarkka itse oli sitä toimittamassa. En vain kehdannut lähteä eteen kuvaamaan. Harmi sinänsä, sillä hän on perin kuvauksellinen mies valkeine partoineen.













Patriarkaatilta voi jatkaa matkaansa Eyüpiin. Matkaa on sen verran, että siitä saa hyvän kävelylenkin. Toinen vaihtoehto on hypätä bussiin. Tai sitten voi palata laivasatamaan ja jatkaa laivalla kumpaan suuntaan haluaa. Muistakaa myös nämä pikkuveneet. Ovat hintansa arvoinen huvi, vaikka ajaa hieman pidempikin kierros. Nämä kuvasin odottaessamme laivaa Eyüpin satamassa, ennen paluuta kotiin.











Tiesitkö tämän: Konstantinopolin Ekumeeninen Patriarkka johtaa omaa patriarkaattiaan, joka on yksi viidestä ensimmäisten vuosisatojen alussa syntyneistä patriarkaateista. Rooman piispaa (paavia) pidettiin vanhastaan arvoltaan ensimmäisenä. Vuonna 381 kirkolliskokous päätti antaa Konstantinopolin piispalle kunniasijan toisena Rooman piispan jäkeen, koska Konstantinopoli oli Uusi Rooma, valtakunnan pääkaupunki. Khalkedonin (nykyinen Kadiköy) kirkolliskokous vuonna 451 päätti antaa Konstantinopolin piispalle samat etuoikeudet, kun Rooman piispalle. Paaville tämä ei sopinut ja näin ollen tätä päätöstä ei koskaan pystytty virallistamaan. Idän ja Lännen kirkkojen erottua toisistaan vuonna 1054 ortodoksikirkot ottivat tuon Khalkedonin päätökseen voimaan omalta osaltaan. Nykyinen Patriarkka Bartolomeos on syntynyt 29.2.1940 Imbroksen saarella Turkissa. 

17 kommenttia :

Leena Lumi kirjoitti...

Nää sun jutut pitäisi koota kirjaksi, sillä tarjoat tietoakin kuin vanha taitaja. Pidän niin vedestä, paateista ja siitä hetkestä kun hämärä putoo.

Mukavaa viikonloppua sinulle!

Tiina kirjoitti...

Vastaus: en todellakaan tiennyt!
Näitä juttuja on kiva lukea, tässähän voi samalla jopa viisastua :)
Kuvat myös ovat kauniita ja kivoja katsella - kiva, että virtuaalimatkailukin voi avartaa (vrt. matkailu avartaa)...
Kuinkas mullanvaihto sujuu, joko löytyi apulainen?

A kirjoitti...

Olen minä lukenut näistä, äitini suku on ortodokseja ja sekkuni on ortodoksi piispa. On siis ollut mielenkiintoa näihin asioihin.

Oletteko te muuten ortodokseja?

Ihana kiertää kanssanne paikasta toiseen;)) Tälläinen matkailu ei rasita jalkoja eikä kukkaroa.

Oikein hyvää viikonloppua ja paastonaikaa sinulle, Mine, ja myös perheellesi.<3

Mine kirjoitti...

Leena: Tietoa on maailma pullollaan. Ja netti tarjoaa sitä tahtomani määrän muutamalla klikkauksella. Sieltä sitten vaan valitsemaan sopivasti blogilaiseenkin tietoa muille tarjolle:). Mukavaa viikonloppua myös sinne!

Tiina: Tähän asti on sujunut vain mullan pöllyttely, ja ihan omin avuin. Kiskoin kuolleita kukkia irti laatikoista sellaisella vimmalla. Puutarhurit sen sijaan piilottelee jossakin. Yksikään ei ole sattunut vielä haaviin:). Toivottavasti ensi viikolla. Tekisi jo niin mieli ruveta istutushommiin....

Aili: Emme ole ortodokseja, mutta lähipiiristä löytyy:). Minä tykkään ortodoksisuudesta. Ikoneista, laulannasta, suitsukkeista. Mies tutkii työkseen uskontoja. Turkissa on tämän alan tutkijan aarreaitta, monet vanhat kirkot ja islam, juutalaisuuskin edustettuna. Tällä hetkellä hänellä on työn alla eniten islam. Minua taas kiinnostaa kirkkotaide, ei työn puolesta vaan ihan vain omasta mielenkiinnosta:).

Mine kirjoitti...

Aili: ps. Tuo paastonaika onkin mielenkiintoinen täällä. Vanhoilla kirkoilla on omat paastoamiskuvionsa. Islamissa omansa. Meillä luterilaisilla se on jäänyt vähän sivuun koko kysymys.

Jael kirjoitti...

Muistan hämärästi historiasta joitakin tuossa mainitsemiasi asioita. Kaunis kierros taas,kiitos:)Ja upea kirkko! Kirkoissa on aina niin paljon aarteita.
Ja toivottavasti kevät on tosiaankin teille tullut!

Anonyymi kirjoitti...

Tuonne on päästä, ja sinut otan oppaaksi.Hävettää tunnustaa mutta paasto ei ole vielä kuunaan onnistunut mutta ehkä sen aika on sitten joskus.

pikkujutut

Hurmioitunut kirjoitti...

Kiitos tästä. Todella kauniita kuvia ja harras tunnelma. Ja kirkot ovat edelleen parasta arkkitehtuuria mitä tiedän!

Mine kirjoitti...

Yaelian: Näissä kirkoissa todella aarteita piisaa. Onhan niitä ehditty muutama vuosi kerätä:).

Pikkujutut: Sovittu. Lähden oppaaksi, kunhan saavutte kaupunkiin silloin kun olemme täällä:). Minä yritän paaston aikana jättää jotakin pois. Herkkuja lähinnä. Yksi tuttu syyrialaistäti jättää lihatuotteet ja herkut. Paastonaikana syövät kala-kasvis-linjalla.

Hietzu: Kirkot on usein kauniita. Ainakin vanhat kirkot, uusista en mene niin välttämättä sanomaan. Istanbulin moskeijatkin ovat mielenkiintoisia. Ottivat mallinsa Hagia Sofiasta, joten ovat kirkkomaisia. Sisällä käyttivät Iznikin kaakeileita, siis silloin Sinanin aikaan. Esittelen moskeijatkin sitten jossakin välissä.

Anonyymi kirjoitti...

Hei taas ! Hieno kirkko ja upeita kuvia; tuohukset ovat aina niin kauniita; oli niitä yksi tai sata palamassa.

Äitini on ortodoksi, mutta minä ole syntynyt -60 luvulla, jolloin lapset kastettiin isän kirkoon, joten minusta tuli luterilainen. Ortodoksisuus on kuitenkin ollut osa minua lapsuuttani, nuoruuttani ja ehkä sitä on minussa "ripaus" vieläkin. Meillä mm. poltetaan tuohuksia juhlavissa tilanteissa ja tyttäreni ovat saaneet rippilahjaksi heille maalatut ikonit; minullakin on omani. Lisäksi löysin viime kesänä -70 luvulla maalatun (ihan oikean) ikoni kirpputotilta (lähes häpeällistä) ja maksoin siitä 19e. Äitini oli melkein pyörtyä, kun kuuli.

15-vuotiaalle on luvattu Selvä-sopimuksen (koulun projektti) mukaisesti ulkomaanmatka. Sopimus tarkoittaa sitä, että lapsia kannustetaan päihteettömyyteen ja palkitaan siitä + sopimukseen kuuluu myös mm. porukan tuki jne. Palkkio voi olla mikä vaan, minkä perhe itse päättää. Abi oli aikoinaan Kreetalla koulun porukan kanssa. Nyt olemme alkaneet pohtia Turkin matkaa... t:Tiina

Mine kirjoitti...

Tiina: Olipas se kumma sääntö. Että lapset isän mukaan, kun nythän se taitaa olla justiinsa toisinpäin? Ortodoksisuudessa on paljon kaunista ja hyvää. Tuollainen ikoni-perinnekin olisi aivan mahtava. Pitäisiköhän lainata, kun esikoinen ei ole vielä riparia käynyt. Missä te ikonit maalautatte??? Minulla on itsellä täydellisen ikonin metsästys menossa jo ties kuinka pitkän aikaa. Katsopa Bulgaria tarinoista (Etar).

Tänne vain Selvä-matkalle:). Sehän on ihan selvää.

pikkujutut kirjoitti...

Asia siis sovittu.:).

Ikoneihin liittyen: meillä lapset saivat kastelahjaksi mummiltaan omat nimikkoikoninsa eli heidän nimiensä mukaiset suojeluspyhimykset ovat ikoneissa ja erään kirkkoherran vaimo ne maalasi ja ennen meille tuloa ne ovat ajallaan siunattu ortd. kirkossa.

Minulla on ikoneja jo monta, mutta se täydellinen vielä puuttuu:tiedän miltä se näyttää, olen sen jo Kyproksella nähnytkin mutta ei silloin mukaani lähtenyt.Harmittaa vietävästi.

SaaraBee kirjoitti...

... ja taas opin jotain uutta. Kiitos!
Sellainen pieni toivomus (toivottavasti et pahastu), että vaihtaisitko tämän kommenttiboxin fontin johonkin toisen väriin. Punaista tekstiä on vähän vaikea lukea. Ainakin minun.

Mine kirjoitti...

Pikkujutut: Oletko sinä siis ortodoksi? Ainakin onnellinen ikonikokoelman omistaja. Minä myös haluaisin ikoneja. Olisi hienoa omistaa ikonit juhlapyhistä ainakin. Mekin löysimme ne täydelliset Bulgariasta, mutta sellaiseen hintaan, että emme raaskineet ostaa:(. Olen patistanut miestä, että rupeaisi ikonimaalaajaksi ja maalaisi minulle ne tahtomani:).

Vihreatniityt: Mitä kummaa??? Minulla fontti on musta valkealla pohjalla ja aivan siis helposti luettavissa? Miehen koneella myös, molemmilla selaimilla. Miten ihmeessä sinulla voi olla punainen? Onko jollakin muulla sama juttu? Ja onko se ollut sinulla koko ajan niin, vain muuttunut jotenkin? En ole muutellut itse muuta, kun jossakin vaiheessa vaihdoin tämän kommentoinnin tällaiseen hyppäävään laatikkoon. Sitä ennen kommentit olivat ruskeita rusehtavalla pohjalla ja siksi vaikeat lukea. Luulin, että nyt kaikilla tämä sama mikä omalla koneellani? Tekisin siis asialle jotakin, jos voisin, mutta en tiedä nyt, että miten voin korjata asian...

Eli, huhuu, onko muilla komentit näkyvissä punaisena vai mustana valkealla pohjalla?

Kirjailijatar kirjoitti...

Minä jatkan vielä keskusteluun, että pidän valtavasti ikoneista. Ja muutekin ortodoksisuudessa on sellaisia esteettisiä piirteitä, jotka mielyttävät tällaista ihmistä, joka nauttii kaikesta kauniista.

Muistan niin hyvin nuo pikkuveneet tuossa laiturissa. Oi voi.

SaaraBee kirjoitti...

Kun kirjoitan kommettia "boxiin" on kaikki ok. Siis mustaa tekstiä valkoisella pohjalla. Sitten kun julkaisen kommentin vaihtuu pohja vaaleanruskeaksi ja fontti punaiseksi.
On tainnut aina olla näin. Selaimena Firefox, jos sillä nyt on mitään väliä.

Mine kirjoitti...

Kirjalijatar: No kohta voidaan perustaa ikoni-piiri:).

Vihreätniityt: No niin, nyt ymmärrän. Muistaakseni yritin vaihtaa kommenttilaatikon väriä, mutta se tarkoitti, että olisi pitänyt laittaa koko väristys uusiksi ja siksi päädyin tähän pomppaavaan boksiin. Jahka tekninen tukihenkilöni joutaa, pyydän voisiko hän tehdä asialle jotakin.