"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

maanantai 27. elokuuta 2012

291. tarina (Takaisin Etelään)

Yhdeksän vuotta sitten ajoimme autolla Etelä-Turkkiin. Kolmonen oli vauva. Imettävä äiti ja auton ilmastointi ei ollut hyvä yhtälö. Antalyan helteissä olin hurjassa kuumeessa rintatulehduksen vuoksi. Piti käydä ottamassa vauhtia paikallisesta sairaalasta. Viileä huone ja tiputus. Antinbioottia suoraan suoneen ja johan taas päästiin jatkamaan matkaa.

Seuraava ikävä yllätys tapahtui ennen Kaşia. Meiltä hajosi kamera. Reissulta jäi siis hyvin vähän mitään kuvallista muistoa. Kokemuksia sitäkin enemmän ja halu päästä joskus uudestaan niihin maisemiin. Viime talvena me tutustuimme nuoreen mieheen, joka toimii työkseen oppaana Kemerin lähettyvillä. Oli selvästikin aika tehdä etelänmatkan uusinta ja aloittaa se ystävämme luota. Mert järjesti meille majoituksen ja muutakin mukavaa matkan alkajaisiksi.

Ajetaanpas siis Kemeriin. Matka on kyllä pitkä, mutta lopussa meri seisoo. Niin ihanan turkoosina ja kirkkaana. Kutsuen suolaiseen syliinsä.







Emme itse asiassa olleet ihan Kemerissä, vaan sen lähellä olevassa pikkukylässä. Lisään sen tuohon tunnisteisiin, kunhan saan paikan nimen selville. Lonely Planetin kartta ei sitä kerro. Oli sen verran pieni tuppukylä. Siellä yövyimme kolme ensimmäistä yötä. 

Edit: Niin, apu saapuikin pikaisesti. Paikka oli siis Çamyuva, hieman Kemeristä Eteläänpäin.

13 kommenttia :

Karoliina kirjoitti...

Varsin rentotunnelmaisia kuvia, ihania! Olitteko kummalla puolen Kemeriä, Antalyan puolella vai sitten Kemeristä länteen? Antalyan ja Kemerin väliin jäävät Göynük ja Beldibi, ja Kemeristä länteen sitten ovat Kiriş, Çamyuva ja Tekirova ennen kun savutaan Çıralı:n ja Olympokseen :) Vai olittekos löytäneet majoituskohteeksenne vieläkin pienemmän kylän?

Mine kirjoitti...

Karoliina: Kiitos, Çamyuvassa. Siellä me olimme. Nyt lisään sen tunnisteisiin.

Saga kirjoitti...

Onpas iloista kesälomatunnelmaa ja onnellinen hymy pojalla toisessa kuvassa. Eikö teidän vaaleahipiäiset lapset palaneet tuossa paahteessa?

Yaelian kirjoitti...

Viimeisestä kuvasta selviää ,että on kunnon kesälomatunnelma;D

Mine kirjoitti...

Saga: Ovat onneksi tulleet isäänsä ja ruskettuvat hyvin. Eivät pala. Toki rasvattiin pitkin matkaa aina rannalle mennessä. Eikä turhaan maattu auringossa.

Yaelian: Ostettiin snorkkelit ja niitä tuossa testattiin:). Olikin hyvä ostos ja koko matkan ahkerassa käytössä. Tämä oli hyvä loma, tehtiin paljon yhdessä lastenkin mielestä kivoja juttuja. Uimista, uimista ja uimista, välillä vähän nähtävyyksiä ja muuta mukavaa. Ja pysyttiin aina pari yötä samassa paikassa, joka oli levollista.

sylvi kirjoitti...

Mukavia matkakuvia.
Matkailu piristää ja on sitten taas kiva tulla kotia.

Aili-mummo kirjoitti...

Ihana loma teidän koko perheellänne.<3333

Lapset ovat aina mukananne ja sopeudutte mahdottoman hienosti hankaliinkin tilanteisiin..;))))
Venymiskykyä on teilla kaikilla paljon;DDD

Kiitos tästä mukavasta postauksesta, ja oikein leppoisaa viikon jatkoa, Mine.<33333

Anonyymi kirjoitti...

Voih ! Meidän kesälomalla ei tänä vuonna aurinkorasvoja tarvittu; pitkähihaista ja villasukkia senkin edestä !

Merivesi näytti niin houkuttelevalta, että mieli teki mukaanne ! Voi teitä onnellisia ! Uiminen on niin parasta sanoo meidän Iltatähti. t: Tiina

Leena Lumi kirjoitti...

Meri näyttää ihanalta...Yhdyn täysin Ailiin eli teillä on ihailtava joukkuehenki ja venymiskyky.

Ajattele, mikä aarre nämä reissut ovat lapsillenne olleet ja mitä ne ovat myöhemmin muistoissa. Mekin reissattiin lasten kanssa, mutta vain kerran kolme mukana;-) Muuten kaksi tai vain yksi eli kuopus.

Mine kirjoitti...

Sylvi: Niin se on. Koti on kaikista paras.

Aili: Venymistä onkin hyvä harjoitella. Nyt lapset ovat jo isoja ja matkatkin helpottuneet melkoisesti. Kiva näiden kanssa on matkustaa.

Tiina: Me uitiinkin tosi paljon, jopa minä. Oli ehkä hieman lapsiystävällisempi reissu kaikin puolin.

Leena: Sitähän sitä toivoisi, mukavia muistoja. Lomalla parasta on yhdessäolo, jota arkena ei niin kerkeä olemaan.

Mert Ali KOÇPINAR kirjoitti...

ben rehber olmayı seviyorum. insanlara bilmedikleri yönleri göstermek ve onlara birşeyler vermek mutlu ediyor beni.. bu anlamda sizi bilmediğiniz bir yere yönlendirmedim sadece ait olduğunuz doğayı ve onun güzelliklerini görmenizi istedim.. ve bunun icinde cok mutlu oldum ;)

Mine kirjoitti...

Mert: Cok iyi bir rehbersin:). Bizi de mutlu ettin beraber yaşadığımız günlerde. Istanbul'a bekleriz. Ve her şey icin teşekkür ederız!

Mert Ali KOÇPINAR kirjoitti...

esas ben çok mutlu oldum sizleri ağırlamak ve birlikte vakit gecirmekten . ;)