"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

642. tarina (Istanbul - kuopuksen oma kaupunki)

Kuopus ja isänsä harrastavat aina välillä kaupunki-retkeilyä. Helmikuun retken tuotoksena valmistui tällainen video, jossa kuopus esittelee kaupunkiaan. Ja miettii, että mitä kaikkea se muutto Suomeen tuokaan tullessaan. En ole halunnut meidän esiintyvän oikeilla nimillä tässä blogissa, mutta koska video on niin kertova monella tavalla, haluan sen jakaa myös teille. Muutamme videon muutaman päivän jälkeen taas piilotetuksi, joten tämä on nyt esillä vain hetken aikaa. Tervemenoa Kuopuksen Istanbuliin!

45 kommenttia :

Maria kirjoitti...

Olipa kiva video! Kyllä on suloinen pieni neiti teillä.
Moni asia varmaan mietityttää, suuri muutos on edessä. Mutta ihanan optimistinen ajatus tyttärellänne on.
Aurinkoisia terveisiä Suomesta!

anumorchy kirjoitti...

Ihana! Kuopuksesta voisi tulla hyva matkaopas.

juoksujalkavipattaa kirjoitti...

ihanasti kerrottu kuvin ja sanoin!

Petra kirjoitti...

Ihana Enni! olipa kiva paasta tutustumaan hanen Istanbuliin.

Eeviregina kirjoitti...

Kiitos Ennille videoesittelystä!
Varmaan on monta asiaa mietittävänä sekä pienellä ja vähän isommillakin muutosta johtuen.
Siskoni tyttö sanoi joskus, että Suomessa on ikävä Israeliin ja Israelissa Suomeen. Tuolla välillä, lentokoneessa on se paras aika!

Simpukka kirjoitti...

Ihanan hellyttävä pellavapäinen kuopus kertomassa kotikaupungistaan ja ajatuksistaan, kulkemassa reippaasti miljoonakaupungin kaduilla. Sykähdyttävä video, kiitokset tekijöille!

Saga kirjoitti...

Ihana!! Niin tyttö kuin videokin, sopisi vaikka opetusvideoksi, niin hyvin toteutettu kaikin puolin. Taustalla taisi olla miehen soittamaa musiikkia? Enniisi (hyvin valittu nimi) productionille täysi kymppi tästä!!

Miltsu kirjoitti...

Ihanan herttaienn teidan kuopus ja mahtava video :) Tallaisen voisi hyvin kuvitella nakevansa vaikka YLE:lla.

Allu kirjoitti...

Kerta kaikkiaan i-h-a-n-a ♥

Helena Ruotsala kirjoitti...

Kiitos, oli upea hieno ja monipuolinen esittely aivan kuin ammattilaisen. Ja miten hienoa pohdintaa lopussa.

Sude kirjoitti...

Olipa herttainen ja asiantunteva matkaopas ♥

Sennie kirjoitti...

Aivan IHANA tyttö ja video<3 Kiitos, kun jaoit kanssamme!

savisuti kirjoitti...

Kiitos! Oli ihana pistäytyä Istanbulissa Ennin opastuksella.

Satu kirjoitti...

Ihana. ♥ Tätä matkailuohjelmaa olisi voinut katsella pidempäänkin. :-)

Julia K kirjoitti...

Olipas aivan ihana video!! :)

Meltem kirjoitti...

Todella hellyttava video. Kiitos Ennille! Video oli hyvin toteutettu ja kylla yrittaisin olisiko Ylella kiinnostusta asiaan :) Turkki varmasti jaa sydammeen ikuisiksi ajoiksi vaikka Suomeen muutattekin.

Anonyymi kirjoitti...

Ihastuttava tyttö ja kiva video. Varmasti noin rohkea tyttö saa kavereita Suomesta. Terveiset Ennille.
t. Satu Oulusta

mimon mami kirjoitti...

Iso kiitos Ennille ihanasta esittelykierroksesta!

Anonyymi kirjoitti...

Niin sykähdyttävä video oli=)
Ja niin reipas tyttö sulla on,saat todellakin olla ylpeä.
Iso muutto tulossa,Suomeen muutto.
Kuitenkin kaikista teidän lapsista on varmastikin tullut aivan erilaisia Turkissa asuessa/kasvaessa ja se tulee olemaan niin iso rikkaus kaikille koko elämän.Ja todellakin kannattaisi tarjota videota vaikka YLE:lle,aivan mahtavasti tehty!Onneksi ehdin tämän katsoa.

Mine kirjoitti...

Kiitos kaikille mukavista kommenteista! Kiva, että viihdyitte Ennin Istanbulissa. Ennillä on tosiaan taitava isi. Tämä video oli kuvattu minun kamerallani, meillä kun ei ole kotona videokameraa ja se tietysti asettaa joitakin rajoitteita. Minä itse en muuten osaa edes käyttää koko kameran videota, pitäisi varmaan harjoitella, niin voisin kuvata joskus äänimaailmoja lenkeiltä muistoksi.

Anonyymi kirjoitti...

Maailman kansalainen jolla on koti siellä missä on perhe!

Tällaisia kertomuksia eri kulttuureista ja uskonnoista olisi hyvä nähdä myös kouluissa ja päiväkodeissa.

Enni tietää miltä tuntuu olla pellavapää mutta silti turkkilainen. Se on tärkeä elämän oppi!

-tuomiokirkonpäivi-

aNNiKa kirjoitti...

Ihana video ja suloinen tyttö! Täälläkin ikävöidään Suomen irtokarkkeja ja saunaa :) Oli jännä huomata, ettei vaalea pellavapää juurikaan herättänyt huomiota kadulla kulkevien ihmisten keskuudessa (ainakaan tällä videolla).

Tiina kirjoitti...

Katselin ilman ääntä (kun ei nyt ollut) ja iPadilla ei näy, joten täytyy tsekata vielä kolmannelta koneelta äänellä :) Näytti mahtavalta!
Enniisi production :)

Cheri kirjoitti...

Hieno dokumentti Istanbulista. Tärkeintä on olla kiva kaveri! Kuopus tulee kyllä pärjäämään missä tahansa.

A kirjoitti...

Kiitos Ennille ja hänen isälleen hienosta videosta:)

Nuorena on vitsa väännettävä, sanoivat entisajan suomalaiset ☺ ☻

Mukavaa viikkoa teille kaikille, Mine ♥

Matkatar kirjoitti...

IHANA! :D

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos Ennille ja isille kauniista ja kiinnostavasta videosta!

Lempi Sveitsistä

Anonyymi kirjoitti...

HUIKEA video! Olette melkoisen lahjakas perhe, onni tuntea teidät :)

-Kirkkomuusikko

Mine kirjoitti...

Kiitos, kiitos, kiltit lukijat! Jokaisella äidillä on ne maailman ihanimmat ja fiksuimmat lapset. Niin tälläkin äidillä. Ja tuolla tietysti, joka uudemmasta postauksesta löytyy.

Carola Lehtonen kirjoitti...

Kiitos Ennille ja sinulle , kun laitoit tämän ihanuuden meille kaikille blogisi lukijoille katseltavaksi, olipas reipas tyttö ja hauskasti toteutettu video, olen samaa mieltä edellisten kanssa, että tämä pitäisi saada jakoon kouluihin ja päiväkotiin vaikka eskarilaisille...ja mikä mietteliäs loppu videossa...Kertakaikkisen hieno;)

Anonyymi kirjoitti...

Tyttäresi video oli koskettava; hänellä oli monta, monta mielenkiintoista ajatusta meille aikuisille ajateltavaksi. Voin sydämestäni yhtyä ajatukseen: "...riittää, kun osaa olla hyvä kaveri..." (tai jotakin sinne päin). Sillä kyllä pärjää, vaikka tuulet tuivertaisivat ja ikävä puristaisi rintaa ! Ja kaikkeen auttaa AINA sauna & irtokarkit ! Niin totta, niin totta !

Suloisessa videossa oli silti surullinen teema ja tunnelma -- lähdön tunnelmaa ja työstämistä ! Minua se kosketti.

Kiitos ja kumarrus ! t: Tiina

Anonyymi kirjoitti...

Olipa ihana video! Kiiitos tuhannesti sen jakamisesta! Kyyneleitä vierähti täällä tuntemattoman katsojankin poskille. Ihana tyttö!

SaaraBee kirjoitti...

Aivan ihana Enni! Kerro hänelle, että on todella reipas tyttö. Puhuuko Enni paremmin englantia kuin turkkia? Suomi sujuu täydellisesti, vaikka hän ei ole koskaan siellä asunutkaan.
Kiitos, kun annoit Ennin esitellä meille Istanbulia.

Anonyymi kirjoitti...

Moi!

Toivottavasti et ajattele, että olen hylännyt blogisi! Olen lukenut kaikki postauksesi ja käyn lähes joka päivä niitä lukemassa. Koko viime vuosi on ollut todella kiireinen eikä loppua näy. Minulla on PALJON koulujuttuja tehtävänä ja työharjoittelukin pitäisi käydä loppuun. Asiaa ei auta ollenkaan se, että iltaisin pitäisi vielä pyörittää arkea taaperon kanssa. Huh. :) En edes muista millainen elämä on ilman stressin stressiä!

Onneksi ehdin katsoa videon ennen kuin poistat sen täältä. Sinulla on todella fiksu kuopus siellä kotona. Oikein kattava kuvaus Istanbulista ;) Video on varmasti mukava muisto sitten joskus tulevaisuudessa. Toivon, että muutto Suomeen sujuu mahdollisimmat pehmeästi ja totutte tänne nopeasti. Toivon myös, että voimme tavata joku päivä täällä Suomessa kun Turkissa se ei onnistunut. Oikein ihanaa kevättä teille, yritän tästä lähtien kommentoida aina kun jaksan ja ehdin. Se, milloin kommentoin on sitten toinen juttu. :D

-Helist

Mine kirjoitti...

Suru ja ilo voi kulkea käsikädessä. Minusta tuntuu, että meillä on kaikilla lepo tämän muuton kanssa. Nyt yritetään antaa aikaa jäähyväisille ja samalla jo kurkotetaan uutta kohden. Suomessa sitten vasta nähdään, että millaisen pohjan Turkki on lapsiin jättänyt.

Ennin koulukieli on englanti, eli se on turkkia huomattavasti vahvempi kieli. Mutta kyllä suomi on silti se kaikista vahvin. Isommilla taas englanti on jo mielestäni yhtä vahva kuin suomi. Ovathan opiskelleet jo niin monta vuotta englanniksi. Ainakin koulusanasto on siis välillä vähän hukassa.

Helist: Kiva kun jätit merkin itsestäsi, mutta kommentoinnista ei saa tietenkään tehdä taakkaa. Kirjoittajalle on mukavaa saada vinkkiä siitä, että ketä täällä käy lukemassa, mutta kyllä saa käydä lukemassa ilman kommenttiakin:D. Voimia sinun päiviisi...

Anonyymi kirjoitti...

Ei kommentointi taakka ole. Ajattelin vain, että olet ehkä mahdollisesti miettinyt miksi en ole jättänyt viestejä pitiin aikoihin. Tarkoitus oli lähinnä kertoa mitä tälle puolelle ruutua kuuluu ja että luen edelleen blogiasi. Kivaa iltaa sinne. :) Helist

Sasse kirjoitti...

Kiitos Ennille ihanasta Istanbulin esittelykierroksesta. Todella hieno video. Kiitos että jaoit.

Anonyymi kirjoitti...

Hieno Enniisi produktio! Palasi mieleen keskimmäisen poikamme ja isänsä yhteinen hanke - mäkiauto vanhan lastenvaunun pohjasta kasattuna. Rekisteri oli Sipisi 1, sekin yhdistelmä tekijöistään.

Ennillä hieno esittelyvideo uusille suomalaisille luokkatovereilleen! Tuleva dokumentaristi? Anisi

Mine kirjoitti...

Helist: kiitos siis, kun ilmoittauduit. Olethan sinäkin mielessäni.

Sasse ja Anisi: Kiitos viestistä. Sipisi olikin loistonimi.

Unknown kirjoitti...

Katsoin tän videon jo toistamiseen ja täytyy myöntää, että mörököllilläkin silmäkulmat kostuivat. Enni on suloinen kuin koiranpentu... Aivan mielettömän hieno tarina ja video... Ennin isiltä mediahommat ja soitanta käy ja huumorintajukin on kohdillaan. Mukava mies on hän...

-Sami-

Lettu kirjoitti...

Ihana video, tuli kyyneleet silmiin! <3 Olen seurannut elämäänne blogin kautta jonkin aikaa. Asumme Suomessa, mutta olen ollut 12 vuotta turkkilaisen miehen kanssa. Meillä on 4-vuotias poika. Aina kun luen blogiasi, minulle tulee suuren suuri halu muuttaa Turkkiin. Olen asunut siellä joskus 3,5kk ennen pojan syntymää, mutta työssäkäyvänä lomat ovat niin lyhyitä.. :)
Ehkä mekin vielä jonain päivänä, ainakin puoleksi vuodeksi..
Kaikkea hyvää perheellenne ja onnea Suomeen muuttoon! :)

Katti kirjoitti...

Vasta juurikin löysin blogisi, mulla on vielä paljon luettavaa :)
Tuo lapsen luottamus tulevaan on jotain, mitä toivoisi heidän säilyttävän ikuisesti. Lapsilla on niin käsittämätön kyky sopeutua ja tottua uuteen, sitä ottaisi mielellään lisää näin aikuisenakin.
Hieno video ja aivan mahtava opas :)

Mine kirjoitti...

Kiitos Vilholle, Letulle ja NaHulle. Oppaalle on luettu kommenttejanne ja hän on ollut niistä kovin hyvillään! Minäkin olen, tämä kun herätti nyt monta kommentoijaa, jotka näen ensimmäistä kertaa:D.

Anonyymi kirjoitti...

Olen onnekas kun löysin sivusi vileä kun video on kaikkien nähtävissä. Olen mieheni kanssa tulossa Istanbuliin ensi kuussa tapaamaan esikoitamme joka vaimonsa kanssa on yliopistovaihdossa siellä kevätlukukauden. Ystävissämme on perhe, joka on asunut vuosia Istanbulissa, mutta nyt Suomessa jo joitakin vuosia. Lapset - nykyään jo nuoret- ovat avoimia lämpimiä ihmisiä.

Mine kirjoitti...

Anonyymi: Tervetuloa. Täällä minä joka sunnuntai taidan tulkata esikoiselle ja vaimolleen:). Ja jos lasken oikein yhteen, olemme tavanneet siellä tuttavaperheen olohuoneessa kolme kesää sitten. Mutta puhutaanpa sitten lisää siitä, kun olette täällä:).