Efesossakin on tullut käytyä jo useamman kerran. Tällä kertaa raunioita jaksoi tutkia viileämmän ilman vuoksi ihan eri tavalla. Siten viime käyntini oli Efesossa rakennettu palapeliä, jonka tulokset pääsin katsomaan nyt ensimmäistä kertaa omin silmin. Mutta astellaanpa ensin näitä upeasti rakennettuja puisia teitä pitkin kirjastolle. Samaiset puutiet oli muuten myös Pergamonissa, joten huonompi jalkaisempikin pystyy täällä nyt hyvin kävelemään.
Yamaç Evleri eli Terassitalot oli siis minulle uusi kohde. Näitä rikkaille kuuluneita taloja on kaivettu esille ja koottu kuin palapeliä konsanaan viimeiset vuodet. Erillinen pääsymaksu kannattaa ehdottomasti maksaa, sillä taloissa on yllättävän paljon nähtävää lattiamosaiikkeineen ja seinämaalauksineen. Ilmeisesti kovin moni ei taloihin vaivaudu tulemaan, sillä sain kulkea täälläkin aivan itsekseni.
Efesossa asui loistonsa päivinä noin 200 000 asukasta. Se oli rikas kaupunki, jonka satamassa oli vilkasta. Suuri oli Efesoksen jumalatar Artemis, jonka temppelistä ei ole jäänyt juuri mitään jäljelle. Nykyään merelle on matkaa ja ilmeisesti juuri meren pakeneminen oli syynä kaupungin hylkäämiseen. Siinä ryhmää odotellessani sain ihailla ympärillä nousevia vuoria ja miettiä syntyjä syviä. Miten katoavaista se onkaan tämä elämä.
Ryhmä on terassitaloilla ja kuskin nenä punastuu auringossa. Kiitos O:lle kuvasta!
Kissanpäivät.
Teatterille menevän tien varressa voi tutustua muinaiseen mainokseen. Kyseessä on siis ilotalon mainos. Jalan koon mukaan eroteltiin miehet ja pojat. Liian pienellä jalalla ei kannattanut kyseistä ohjetta seurata. Jalan edessä oleva risti on tuleva risteys ja siitä käänytään vasemmalle, jossa on sydän eli ilotalo.
Minulle se oikeasti iloinen talo oli kuitenkin kirkko. Efesossa sijaitsee Neitsyt Marian Kirkon rauniot. Täällä pidettiin kolmas ekumeeninen kirkolliskokous vuonna 431. Kirkolliskokouksen kutsui koolle Rooman keisari Theodosius II ja koolla oli lähes 200 kirkkoisää. Kokouksessa käsiteltiin Kristuksen olemusta käsittelevää kiistaa, jonka nestorialaiset olivat saaneet aikaan. Konstantinopolin arkkipiispa Nestorios kun väitti, että Kristuksessa oli kaksi persoonaa, jumalallinen ja inhimillinen. Efesoksen kirkolliskokous tuomitsi tämän harhaopiksi ja pysytteli Nikean kirkolliskokouksen kannassa, jonka mukaan Kristus ja Isä Jumala ovat samaa olemusta. Tästä päätöksestä seurasi myös Marian nimeäminen Jumalansynnyttäjäksi, joka lisäsi Marian kunnioitusta. Efesoksen kirkolliskokouksen jälkeen Marialta sai pyytää esirukouksia ja hänelle sai omistaa kirkkoja, kuten Efesossa sitten tehtiinkin. Raunioinahan tämä kirkko oli, mutta siitä näkin hyvin miten valtavan suuri se oli ollut. Ja mikä historia siihen sisältyikään!
Kasteallas.
Tässä reissun rauniot. Ensi kerralla sitten vieraillaan kansallispuistossa ja näette, että kuka meillä oli matkaseurana.
12 kommenttia :
Kiitos Mine matkasta Efesokseen, en olekaan vielä käynyt ja kyllä, kiintoisalta näyttää ja varmasti tähän aikaan mukavampi kierrellä ja katsella kuin heinä-elokuun helteillä;)
No niin, tulipa (viimeinkin) käytyä Efesossa :)
Silloin joskus muinoin kun piti mennä, olin niin huonovointinen, että jätin reissun väliin.
Ja ihan varmasti nyt sain enemmän tietoa kuin olisin silloin saanut, olisin nimittäin jonkun sekalaisen ryhmän retkueessa kulkenut, opas posmittanut ties millä kielellä ties mitä !
Nyt toivoisin taas, että olisi sellainen aikakone, jolla voisi päästä ajassa takaisin, tuonne Efesoksen loiston päiviin, näkemään millaista tuolla silloin oli.
Voi miten kiva on lukea sinun historillisia kertomuksia.
Maallinen elämä on katoavaista, mutta... sitten myös muistutit meitä esirukouksista Neitsylle.
Rukouksesta löytyy voimaa.
Sinusta on hyvä kuva koska olet niin iloisen näköinen. Ehkäpä paikallakin on tekemistä.
Mainitsit myös ilotalon. Siitä tulikin mieleen viime viikon elokuva Son of God (mies sai minut lähtemään vaikka tiesin että itkisin koko leffan ajan) jossa Jeesus ei halua prostituoidun kivittämistä. Elämän raadollisuus on tuskaista mutta toivoa ei saa unohtaa!
Keväisiä terveisiä Teksasista! :)
Hyvinkin tuttu paikka, sillä olen siellä viidesti käynyt. Kesäkuumalla vaan niin läkähdyttävän kuuma paikka, ettei käynnistä juurikaan jaksa nautia. Efesoksessa historia tulee jotenkin läheisemmäksi, voi melkein kuvitella astuvansa entisaikaan.
Voihan IHANUUS! Tuollaisia taloja näimme Roomassakin, upeita seinämaalauksia ja yllättävän hyvin säilyneitä.
Sinä onnekas pääsit käymään tuolla Marian kirkossa! Sielläpä olisi minustakin mahtavaa vierailla ja tunnustella historian havinaa, vaikkakin vain raunioiden keskellä. Kiitos kun pääsin kurkistamaan mukaan kuviesi avulla! Näin se historia herää taas ihan uudella tavalla eloon :)
Kiitos mielenkiintoisesta matkasta Efosekseen:) Hienot rauniot ja mosaikiit,täälläkin on muutamassa paikassa tosi hienot mosaiikit kaivettu esille.
Voi hitsi, olipa siella vahan ihmisia! Silloin kun me kaytiin, oli miljoonia. Ilmeisesti sen ansiosta kylla onnistuimme luikahtamaan sinne Terassitalojen alueelle jonkun ryhman hannilla maksamatta mitaan lisamaksua :). Harmitti niin se tungos, etta tunsimme itsemme oikeutetuiksi tahan pikku "varkauteen".
Kirsi: Efeso on kaikkien raunioiden kunkku! Kannattaa käydä. Ja paras aika olisi epäilemättä kevät tai syksy.
Pepi: Kesällä paikka on tosiaan varsinainen turistirysä ja hellehelvetti, mutta käymisen arvoinen siitäkin huolimatta.
Satu: Sanos muuta, nyt saattoi vain mielikuvitella.
Lissu: Pitääpäs pistää elokuva korvan taakse, onko se uusi?
Sude: Ihan totta, minäkin olen aina aikaisemmin käynyt tuolla hikoilemassa, mutta nyt oli justiinsa sopiva keli. Historia saa Turkissa mielikuvituksen liikkeelle.
Hietzu: Nämä talot ovat tosiaan roomalaisajalta, joten antavat hyvän kuvan roomalaisen ylimystön elämään.
Jael: Uskomattoman ison työn ovat argeologit tuolla Efesossa tehneet. Ja näin se on katsojallekin kovin mielenkiintoinen paikka vierailla.
Anu: Olen minäkin ollut niissä ryysiksissä mukana ja se ei todellakaan ole mukavaa. Nyt pääsin terassitaloihin ihan itsekseni:D.
Upeaa että esittelit nämä Efesoksen rauniot, joita en ole nähnytkään...
Kiitos postauksesta, Mine, olipa hieno historiallinen juttu ♥♥
Aili: Ne on Turkin komeimmat rauniot, ihan varmasti. Kannattaa käydä, jos matkan varrelle osuu!
Tuossa mo oltiin ihan vieressä, ohi mentiin bussilla niin että rauniot kaukaa nähtiin ja 10km päässä oli se hotelli, mutta mentyä tuonne ei saatu kumminkaan... Laitoin sinulle viestiä ihan s.postilla Mine, oletko huomannut =)
Lähetä kommentti