351. tarina (Istanbul, Muharram ja Aşure)

Islamilaisen kalenterin ensimmäinen kuukausi on nimeltään Muharram. Se on muslimien mukaan yksi neljästä Allahin mainitsemasta pyhästä kuukaudesta. Kuukauden ajankohta vaihtelee ja tänä vuonna olemme keskellä Muharramia juuri parasta-aikaa. Osa muslimeista pitää paastoa tässä kuussa, tapojen vaihdellessa eri suuntausten välillä. Erityisesti Muharram näkyy shiiamuslimien parissa, joilla paastoon saattaa sisältyä myös itsensä pieksemistä.  Näin he muistavat Hussein Ibn Alin kärsimyksiä. 

Istanbulissa Muharram ei liiemmin näy, kunnes saapuu kymmenes päivä eli Ashure. Silloin alkavat ovikellot soida. Kodeissa on keitetty aşure-keittoa jota kuuluu tarjota naapureille ja kutsua ihmisiä keitolle kotiin. Eilen saapui alakerran tädin keitokset maisteltavaksemme, tänään olen ollut ystävälläni perinteisellä aşure-vierailulla ja hetki sitten saapui seinänaapurin lämpimät keitokset iltapalaksi.

Aşure tunnetaan täällä myös nimellä Nooan keitto. Tarinan mukaan Nooan perhe valmisti ensimmäisen aşuren arkin kalahdettua Araratille. Silloin etsittiin arkista kaikki loput mukana olleesta ruosta ja näin valmistui tämä turkkilainen versio meidän sekahedelmäsopastamme. 

Aşuren valmistus alkaa illalla ainesten liottamisella. Tänä aamuna ystäväni oli aloittanut keiton teon kuuden jälkeen. Se kiehui kaasukeittimellä keittiön lattialla suuressa padassaan monta tuntia. Ensin sinne pistettiin vehnänäjyvät. Niitä seurasi erilaiset pähkinät ja lopuksi kuivatut hedelmät. Sisältö vaihtelee keittäjän mukaan, mutta suunnilleen keitos sisältää noin kaksitoista ainesta. Mausteena sokeria ja hippunen suolaa. Ja päälle kanelia.

Iso pata hupenee päivässä. Vieraita tulee koteihin pitkin päivää keittoa maistelemaan ja loput kuljetetaan naapureille. Päälle ripotellaan kanelia ja koristeeksi granaattiomenansiemeniä. Ja eikun syömään ja äänestämään, että kuka keittää alueen parhaimmat aşuret!

Tässä yksi ohje kokeilunhaluisille:

3 lasillista vehnää (nämä ovat sellaisia jyvä- tai raemaisia)

Puoli lasillista kutakin näistä: riisiä, kikherneitä, kuivia papuja ja rusinoita

10 kpl kuivattuja viikunoita ja aprikooseja

muutama pala appelsiinin kuorta

2-4 vesilasillista sokeria (kokeile mieluummin vähemmällä ja lisää maun mukaan)

Lasillinen hasselpähkinöitä

(Lasillinen ruusuvettä)

1 tl suolaa

Pese illalla vehnä, riisi, kikherneet ja kuivat pavut. Laita riisi ja vehnä sekä kikherneet ja pavut yöksi veteen likoamaan. 

Laita aamulla kattilaan vehnä, riisi ja pieniksi paloiteltu appelsiinin kuori ja lisää päälle 10 mukillista vettä. Keitä kunnes vehnä alkaa hajoamaan. 

Lisää hyvin esikeitetyt kikherneet ja pavut keitokseen ja anna niiden kiehua hetki yhdessä. 

Lisää sokeri vähitellen ja jatka keittämistä. Kohta voit lisätä myös pestyt rusinat ja pieneksi leikatut aprikoosit sekä suolan.

Kymmenen minuuttia ennen keitoksen liedeltä ottamista lisää vielä pieneksi paloitellut viikunat.

Ota keitos pois liedeltä ja lisää ruusuvesi ja pähkinät. Anna keiton levätä noin puoli tuntia kannen alla.

Tarjotaan kanelin, granaattiomenan siementen ja hasselpähkinärouheen kanssa. 

Aşuren lisäksi elämääni on tällä viikolla kuulunut kahdeksan lapsinen perhe. Puolet on omia ja puolet lainassa työmatkalle lähteneeltä ystäväperheeltä. Meillä on mennyt tosi hienosti, mutta kyllä tämä on sen verran työllistänyt, että ei ole tullut liikoja netissä surffailtua ja blogia päiviteltyä:). Huomenna odotamme hoitolasten vanhempia takaisin tulevaksi, joten loppusuoralla ollaan tässä urakassa. 

Sämpylätaikina on kohonnut tämän kirjoittamisen ajan, joten nyt lähden leipomaan lämpimäiset iltapalaksi...