"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

maanantai 15. huhtikuuta 2013

432. tarina (Arkeni - venytetään kuruşia)

Olen mielestäni ihan kelpo taloudenhoitaja. Tapanani ei ole elää yli varojen tai tehdä spontaaneja ostopäätöksiä vailla katetta. En ostele osamaksuilla, vaan mieluummin säästän tarvittavan summan ja ostan sitten. En pihtaile jokapäiväisessä elämässä, mutta en myöskään pröystäile. Kultainen keskitie ei ole oikea sana, ennemminkin perheemme kulkee taloudellisesti sellaista mukavaa maantietä, jonka sivustalla saa välillä aueta kaunis maisema tai joku muu arkea kohottava asia.

Lomilla ei säästellä. Se on perheemme kirjoittamaton sääntö. Lomilla ei kuulu laskea, että raaskitaanko ostaa nyt jäätelöt tai mietitä, että pitäisikö jättää jälkiruoka ottamatta kivemman kokoisen laskun takaamiseksi. Loman kuuluu erota arjesta ja silloin täytyy saada hieman luksusta. Ja kyllä, luksus näyttää kuvienkin perusteella tarkoittavan hyvin syömistä:). Tässäkin tietenkin tulotason suomissa rajoissa. Emme siis katsele viiden tähden hotelleja emmekä syö Michelin tähden ravintoloissa. 


Lomia varten sen sijaan tarvittaessa säästetään. Tai venytetään arjessa kuruşia yllättävien maksujen maksamiseksi. Sellainen älä osta mitään - kuu on menossa mm. juuri tällä hetkellä. Viime kuussa kun lomailtiin muutama hulvaton päivä ja huollettiin sen lisäksi autoa monella sadalla eurolla. Näin tehden saatiin tilit miinukselle ja tilanteen tasaamiseksi on tarkkailtava syömisiä ja elettävä muutenkin suu säkkiä myöten.


Tämän kertaisen arkeni-sarjan lopuksi Minen säästövinkit:

Säästökuukausina perheemme siirtyy hippiaikaan ja antaa hiusten kasvaa. Tämä koskee lähinnä perheen miesväkeä, sillä tämän perheen naisväki tulee tosi halvaksi näissä hiusasioissa muutenkin. Kampaajalla käynti on edullista Turkissa, mutta vielä edullisempaa on, kun sutaisee tukan sykerölle ja jättää kampaamon oven aukaisematta. Helppoa tämä säästäminen! (Ja kyllä Vihreatniityt, mietin heti sinua tätä kirjoittaessani...)


Säästöä syntyy joka kuukausi perheemme halvoista harrastuksista. Kävely on ilmaista ja säästökuukausina täytyy reitit valita niin, että ei tarvitse ajaa sitäkään vähää bussilla. Hyötykävely on muutenkin ollut kuukauden kova sana, sillä auton myynnin jälkeen, on täytynyt kävellä mm. kauppaan tai kinuta kyytejä kavereilta. 



Säästökuukausina saamme kiittää itseämme siitä, että perheen äiti on puhelinkammoinen, eikä lörpöttele perheelle pitkiä puhelinlaskuja. Myös jälkikasvu tulee halvaksi tässä asiassa, sillä heille ei ole ostettu puhelimia esikoista lukuunottamatta. Skype-puhelut on ilmaisia ja kaikki äitiä lukuunottamatta osaavat käyttää niitä. Kukkaro kiittää!


Suurin säästö tulee kuitenkin sillä, että pysyy kotona. Ostoskeskukset on säästökuukausina kiellettyjä. Kun ei tule kierreltyä ostarilla ja käytyä samalla sisustuskaupoissa ja vaatekaupoissa, ei tule myöskään ostettua sieltä mitään. Ruokaostoksetkin pysyy kummasti kohtuullisuuden rajoissa, kun ne joutuu kantamaan kotiin lähikaupasta. Voimat ovat näet onneksi rajalliset ja se karsii monta asiaa pois ostoskorista.


Älä osta mitään - kuussa ei siis osteta vaatteita, kirjoja, lehtiä, kynttilöitä, servettejä eikä mitään muutakaan ylimääräistä. Ruoka-tarvikkeita ja muuta välttämättömyystarviketta on pakko hakea, mutta sitäkin vakaata harkintaa käyttäen. Vessapaperia ilman ei kuulema perheen mielestä ruveta elämään ja shamppootakin esikoisen mukaan tarvitaan, vaikka kuinka olisi säästökuu. Ruokatavaroista sen sijaan pihdataan ja otetaan käyttöön viimeinen säästökikka eli tyhjää nyhjästä-periaate.


Totuus on se, että tavallisina viikkoina kauppaan menee melkoinen määrä rahaa. Tulee ostettua ruokatavaroita varmuuden vuoksi ja kaappien perälle hilloutuu asioita. Noloa tunnustaa, mutta kaappeja siivotessa saattaa tulla vastaan monta vuotta sitten vanhaksi menneitä mausteita yms. Tyhjää nyhjästä viikoilla kaivetaan siis kaappeja ja pakastinta ja tavoitteena on syödä ne tyhjäksi. Kaupasta haetaan vain se, mitä ehdottomasti tarvitaan kotona olevien ruokatavaroiden tyhjäämiseksi. 


Liha on kallista. Säästöviikoilla kannattaa siis keittää tomaatti- tai linssikeittoa sekä riisipuuroa. Eilisen päivän tähteet ei oikein maistu kenellekään, ne kannattaa siis tuunata (inhoan tuota tuunata sanaa). Puuron tai perunamuussin loput sämpylätaikinaan ja eilisestä riisistä risottoa. Pyttipannua, kasvissörsseliä jne. Parasta olisi opetella tekemään sopiva määrä ruokaa, joka tulee syötyä yhdellä istumalla. 


Saako älä osta mitään - kuussa huvitella? Saa toki, mutta pitää etsiä ilmaiset huvit. Ei siis mennä elokuviin, vaan järjestetään kotiin videohetki. Vapaapäivinä keksitään kotipiha-tekemistä, kuten tennismatsia tai grillipartyt parvekkeella. Istanbulissa näet kaikki maksaa, kun lähtee pois kotipihalta. Ilmaista huvia on myös lukeminen, lautapelit ja legojen rakentaminen.



Kuinkas älä osta mitään - kuukausi on sitten edennyt? Ihan hyvin. Syksyllä näyttää toteutuvan yksi piiiitkäaikainen matkaunelma, kiitos löytyneiden lastenhoitajien, joten säästömotivaatio on nyt korkealle. Ai niin, ostettiinhan me myös yksi auto, lasketaankos sitä? 

Kuinkas teillä säästetään? Vai tarvitseeko säästää ollenkaan?

20 kommenttia :

Pepi kirjoitti...

Yritän täällä karsia turhat ostettavat, että raaskii nauttia Istanbulin ihanista ruuista ja jäätelöistä....eihän lasketa halpaa pientä takkaa ostokseksi kun veri vetää Lillaan ja siellä on huonot ja hitaat patterit, samalla sähkönkulutuksella lämpiää nopeamminkin :)

Minullakin on kaappien ja pakastimen tyhjennys menossa, syksyllä kannoin loput jauhot ja ryynit Lillasta kotiin, nyt yritän täällä päässä tyhjentää kaikki kaapit mahdollisimman hyvin - ja saada pakastimen tyhjäksi ennen kesän uutta satoa.

Kaupoissa juoksu ei onneksi kiinnosta tällä hetkellä ollenkaan, joten se ei tuota ongelmia, ja digiboxi on täynnä katsottavia leffoja. Eikä tuo kirjanivaska näytä yhtään hupenevan.

Joten aika hyvällä mallilla :D
Seuraavat ostokset onkin Lillan suunnalla, kipsilevyä ja paklausaineita, liisteriä ja maalia....mutta se paikka nyt nielee koko ajan jotain, tingitään muualla!

Sun kirjasi odottelee täällä seuraavaa reissua, taidankin houkutella sinut viinilasilliselle ( ja hyvälle ruualle?) hienojen ja tutuujen maisemien pariin...pistäpäs kalenteriin merkintä ....on se kiva kun on jotain odoteltavaa :)

Jael kirjoitti...

Hyviä säästövinkkejä ! Minäkin yritän koko ajan ostaa vain ihan tarpeellista mutta aina välillä tulee tehtyä jonkinlainen heräteostos,yleensä keittiöön...
Onneksi en syö lihaa,ja kasvikset ovat edullsia,siinä säästän aika lailla.Ja toivottavasti se syksyn matka toteutuu,peukut täällä pystyssä:)

Onnea myös ihan varmasta voitosta siellä matkablogisarjassa!

Anonyymi kirjoitti...

Voih ! Minä olen armoton tuhlari, vaikka meillä on vielä asuntolainaa + tietysti kiinteitä kuluja (vesi-, sähkö-, jäte-, lämmitus- ja vakuutuskulut). Olen ihan onneton rahankäyttäjä ja rakastan lahjojen antamista + muutakin ihmisten muistamista. Tänääkin linja-autoa odotellessa ostin (alennuksesta kylläkin) Esikoiselle lohdutukseksi paidan + huivin (hänellä on elämän ensimmäinen iso sydänsuru) ja nuorimmaisten kuorojen johtajalle vauvalahjan. Minulla on työhuoneessa jopa yksi kaappi, jota kutsun lahjakaapiksi (muu perhe roinakaapiksi), jonne ostan jemmaan ja etukäteen lahjoja lapsille, Miehelle, ystäville jne. Huh ! Olen siis toivoton törsäri ! Ei ole siis ihme, että talo on vieläkin (osittain) pankin...

Mutta KIITOS hyvästä vinkistä; meilläkin taidetaan ruveta nyt syömään pakastinta + kaappeja tyhjäksi ! t: Tiina

Mine kirjoitti...

Pepi: Sait houkuteltua. Tässähän nähdään ihan alvariinsa ja on säästettykin siihen mennessä ihan vallan hirmuisesti, joten raaskitaan sitten syödä hyvin. Täytyy varmaan testata se Seven Hills.

Jael: Ei tässä vielä olla voiton juhlia järjestetty:).

Lastenhoitajat ilmaantuivat tänään ja lapsetkin ovat suostuvaisia suunnitelmaan, joten yksi suuri unelma taitaa olla oikeasti toteutumassa. Jihuu!

Tiina: Mutta kun ostaa muille, kun itselle, se on siunattua rahaa? Sinun rakkauden kieli on sitten lahjat? Luin nimittäin sellaisen mielenkiintoisen avioliittokirjan, jossa ihmiset laitettiin viiteen ryhmään sillä perusteella, kuinka nämä osoittavat ja ymmärtävät saavansa rakkautta. Minä kuuluin lempeisiin palveluihin. Minä koen tulleeni rakastetuksi, kun minulle tehdään pieniä kivoja palveluksia....

Helmi-Maaria Pisara kirjoitti...

Minullakin on taas jälleen säästökuukausi. Olen vain huono sellaisessa..mutta siis pyrin ostamaan hyvin vähän ruokaa, syömään paljon ilmaiseksi töissä, jne.

Säästelen Berliinin matkaa varten, kun menen sinne 2 viikon päästä, ja Torinon matkaan, jonne paukahdamme toukokuussa, ja kaiken kukkuraksi Suomea varten. Suomessa ei ole tullut käytyä aikoihin, kun se maksaa aina niin paljon. Pitää vyötä kiristellä Suomi-matkojen tienoilla oikein kunnolla, jotta siellä voisi nauttia ja olla kurkkimatta tilin saldoa.

Petra kirjoitti...

Meilla saastetaan nykyisin ihan pakosta koska olen kotona, onneksi kiinnostus kaupoissa hyörimiseen onkin ollut nollassa. Ihan mielellani kylla saastan etta voin nyt olla kotona ja silti kun tiukille vedetaan on mahdollista lahtea kesalomalla reissuun. Meilla on ihan samanlaiset saastötavat kun teillakin. Eika tama jatkuva saastaminen edes tunnu tiukalta, sehan on tietylla lailla valintakysymys ja nautin hurjasti tasta rauhallisesta, arkisesta elamasta ilman kiiretta ja ylellisyyksia.

Vihreatniityt kirjoitti...

Kiitos illan nauruista. Mistä ihmeestä sinä tiesit, että tänään keräsin muotovaahdot, shamppoot, harjat ja geelit koriin odottamaan loppu vuotta?

Meillä ei juuri nyt tuhlata. En halua juuri nyt muuta kaupasta kuin ruokaa! Kävin eilen ensimmäistä kertaa, pitkään aikaan, ostoskeskuksessa ostamassa Juniorille koulukengät. Kalliit, mutta kestävät. Kengät muuten ostan yleensä Clarksista. Ne kestää eivätkä ratkea liitoksistaan.

Yritän olla tarkka rahoistani, ja tämä lama on opettanut vieläkin tarkemmaksi. Silloin kun on enemmän rahaa, niin sitä myös käytetään ,e eli tilanteen mukaan eletään.

Normaaliin elämimseen menee kuitekin aika paljon rahaa. On asuntolainaa, kaksi autoa, poikien harrastuksia, koulukirjoja, kaasulaskuja you name it. Ruokaa ostan mahdollisimman palon tarjouksista ja pakaste on kovassa käyttössä. Meillä syödään ihan hyvin ja terveelisesti.

Kyllä minä osaa nauttiakkin. Kun on rahaa, käydään ulkomailla ja enemmän ulkona, kun ei ole kiristetään vyötä.

Piti kysymäni, että ostatko hedelmät ja vihanneket toreilta?

Pepi kirjoitti...

Ehdottomasti teemme näin :D
Seven Hills 9.7 ??

Kellonaika joku sopiva :)

Matkatar kirjoitti...

Kyllä täälläkin elämme säästeliästä elämää, vaikka mitään päätöstä Älä-osta-MITÄÄN -kuukaudesta ei ole tehty. Tapana on syödä myös edullista ruokaa, ei esim. juuri mennä ulos syömään kuin tosi harvoin.(vaikka mieli tekisi)

Hiuksia kasvatan taas minäkin -Suomessa kampaajallakäynti on tolkuttoman kallista! Vaatteet löytyy aika pitkälti alennusmyynneistä ja kirpputorilta. (ja myönnän, etten tällä hetkellä tarvitse mitään...)

Eli MATKUSTELU on se, mihin sitä rahaa käytetään, sitten kun sitä on kertynyt. Unelmissa ensi syksyllä New York + Niagaran putoukset!

Riitta kirjoitti...

Kiitos vinkeistä! Meillä on jo monta säästökuukautta takana. Viime viikolla tosin vähän repesin kun kävin pitkästä aikaa Primarkissa. Ja tilasin vaelluskengät. Kaupassa käyn max. 2xvko ja tuon tosiaan sen minkä pyörän selässä jaksan kantaa, se rajoittaa mukavasti ;) Kaikki baari- tai ravintolakäynnit ovat jääneet ja ihmeesti ovat rahat - toistaiseksi - riittäneet. Kaikki mitä jää yli (jos jää) menee suoraan säästötilille..

Aili-mummo kirjoitti...

Kiitos hyvistä säästövinkeistä, Mine!
Meillä säästetään lehtientilauksissa, kirjaostoissa, ja joskus ruuassakin. Pakastimista löytyy paljon marjoja ja ruokaa. Marjoja olen antanut joka vuosi pojan perheelle, siksi pakastan aina niitä paljon. Heillä on viisi lasta syömässä, ja olen koettanut pitää heille vierasvaraa.

Minulla on paljon kalliita lääkkeitä, nekin on maksettava, vaikka on tosi pieni eläke. Pakosta joudumme käyttämään säästöjä.

anumorchy kirjoitti...

Minakaan en ymmarra tuota osamaksulla ostamista. Se houkuttelee monet ihmiset ihan turhaan pahaan kierteeseen.

Hiusten puolesta olen viettanyt hippikautta jo kaikki 30 vuotta jotka olen taalla Israelissa asunut, ja siina saastyneella rahalla voisi ostaa varmaan jo vaikka MITA!

Vaatteet ostetaan halpiskaupoista. Kengat on poikkeus, niissa ei saasteta. Hyvantuntuiset ja kevyet jalkineet on tarkea asia.

Miehella on napparat kadet ja monia kodin juttuja tehdaan itse. Tanaan korjattiin tiskikonekin omin voimin ja se olikin monimutkainen juttu kun piti purkaa koko ovi ja kaivaa piirikortti esiin ja juottaa uudestaan joku palanut kohta. Onneksi loytyi netista ohjeet.

Syomassa kaydaan silloin talloin mutta yleensa alennuskupongeilla.

Matkoilla ei saasteta!

Terhi kirjoitti...

Mä taidan olla ainaisella säästökuulla (paitsi tosiaan lomalla), olen aika toivoton kitupiikki. Se on jo ihan vitsien aihe (vaikka miehen mielestä taitaa välillä olla jo vitsitkin vähissä tämän asian suhteen, heh). Juuri eilen tokaisin miehelle, että varsinkin kun vaatekaappitilaa on tällä hetkellä tosi tosi vähän, niin tehdäänkin niin, että mitään uutta ei osteta, ellei samalla hankkiuduta jostain vanhasta eroon. Eli jos et ole valmis viemään vanhaa vaatetta kirpparille/keräykseen/roskiin, niin et varmaankaan tarvitse vielä uuttakaan? En tiedä toimiiko, mutta kokeillaan...
Tosin puolustuksekseni täytyy sanoa, että on asioita, joista minäkään en tinkaa loputtomiin. Lomien lisäksi sellainen oli aikaisemmin rakas tanssiharrastus, joka kyllä imi tehokkaasti kaikki eurot säästöistä ja lompakosta.

Satu kirjoitti...

Hyviä sääntövinkkejä kerrassaan. Moni asia oli tuttua minullekin, kuten kaappeihin "varmuuden vuoksi" ostetut elintarvikkeet, tukka-asiat ja puhelinkammo. Minusta on niin ihanaa, kun tiedän, että on joku toinenkin, joka ei tykkää puhelimessa jaarittelusta - kun yleisesti ottaen aika moni nainen näyttää siitä tykkäävän. :-)

Anonyymi kirjoitti...

Mikä kirja se lukemasi oli ? Ehei; en ole ollenkaan niin "helppo", että pelkillä lahjoilla selviäisin...Minä myös rakastan pieniä palveluja ja huomionosoituksia itselle ja muille. Mutta muistan kyllä "kaikkien" ihmisten syntymä- ja nimipäivät, hääpäivät ja jopa päivän 16.3.84, jolloin tapasin Miehen. Hän on aina maaliskuussa "ihan pihalla", kun saa pienen lahjan minulta merkkipäivän (?) kunniaksi. t:Tiina

Yksi asia, jossa en oikein osaa säästää on kirjat, vaikka olenkin aktiivinen kirjastojen käyttäjä. Eilen kuitenkin kurkistin pakastimeen ja mietin, että mitä tänään syötäisiin, että ei tarvitsisi mennä kauppaan.

Mine kirjoitti...

Helmi-Maaria: Sinulla onkin sitten monta säästökohdetta ja hyvää syytä kukkaron nyörien kiristämiseen! Meidänkin on kesällä tarkoitus ajaa Suomeen ja lokakuussa lähteä reissuun miehen kanssa. Eiku säästämään.

Petra: Minäkin kyllä selviän säästämisessä, kun keksin aina välillä jotakin kivaa extraa. Nyt se on tarkoittanut enemmän leipomista. Sämpylöitä on tullut tehtyä ja pullaakin. Eilen herkuteltiin illalla noilla mezeillä. Şakşuka ja Ezme onnistui hyvin ja nyt haisemme valkosipulille pitkän matkan päähän...

Vihreatniityt: Eniten meillä taitaa mennä ruokaan rahaa. Vihannekset ja hedelmät ostan pääosin marketista, samalla kun kaikki muutkin ruoat. Ei usein viitsi erikseen lähteä basaariin.

Tsemppiä sinulle!

Pepi. Jep, laitetaan kalenteriin ja palaillaan asiaan.

Matkatar: Niin, Suomessa sitä vasta säästääkin jos ei tarvitse mennä parturiin/kampaajalle. Huh.

Vai että New York ja Niagara. Kuvia odotellessa.

Riitta: Mihinkäs säästät, onko jotakin erityistä tiedossa? Vai kesän matkaan?

Aili: Lääkkeet on kalliita. Minullakin kallis migreenilääke, mutta siitäkin voin säästää; Jos en syö liikaa sokeria ja valkoista jauhoa, ei tule migreeneitä. Harva voi lääkkeistä säästää.

Anu: Me ei osattaisi itse korjata pesukoneita. Vau. Onneksi korjausmiesten käyttö on Turkissa edullisempaa kun Suomessa ja hetkeen ei ole mikään mennyt rikki. Onneksi.

Terhi: Säästäväisyys on hyve, kunhan muistaa nauttiakin välillä elämästä. Niitä ihmisiä hämmästelen, jotka koko elämänsä kituuttaa ja säästää ei mihinkään.

Satu: Välillä kyllä tämä puhelinasia herättää jo miehessä närää. Voihan sen nähdä niinkin, että en viitsi soittaa ja siksi hän joutuu hoitamaan puheluja, jotka kuuluisi minulle....

Tiina: Gary Chapmanin Rakkauden kieli. Montakin kieltä voi olla, mutta joku niistä on ensisijainen. Ilahdutko siis eniten siitä, kun saat lahjan vai siitä, kun joku on keittänyt sinulle aamukahvit ja tehnyt sen viereen leivän? Ja se oleellinen kysymys: Tiedätkö mikä on miehesi tai lastesi rakkauden kieli ja osaatko puhua sitä kieltä heille? Se oli hyvä kirja ja aiheutti itsellä monta mietettä...

Anonyymi kirjoitti...

Tsemppiä säästämiseen! Minä huokailen kun ei eläke riitä. Riittää jos ei tule mitään ylimääräisiä laskuja kuten lääkäri, hammaslääkäri, puhelin särkyy, tietsikka ei toimi jne. Nyt pyöräni on rikottu (luultavasti yritettiin varastaa)ja sen pitäisi viedä korjaamoon. Tulee halvemmaksi pyöräillä kuin ajaa autolla! Nytkin tarvitsisin kipeästi uudet silmälasit ja puhelin toimii milloin toimii, mutta pitää yrittää tiirata näillä vanhoilla laseilla, silmärappetuman kanssa.... Menee joka kuukausi visan puolella ja se EI OLE HYVÄ pitemmän päällä Olen todella kiittänyt Jumalaa visasta kun ei ole muuta ratkaisua, mutta sekin on maksettava joskus... En halua kajota "ruumisarkkurahastoon" ;)Sen verran ylpeyttä on että haluan maksaa omat hautajaiset!!Suomessa on elämä kallista!! Oi, oi kun helpotti kun sain valittaa ;) sanoo Sylvi-mummo

Mine kirjoitti...

Sylvi: Sehän se on täälläkin, hyvin selvitään kunhan ei tule ylimääräisiä, kuten auton huoltoja. Aina ei voi ennakoida, joten olisi hyvä olla joku puskurirahasto olemassa. Sinun puskurirahasto on kai vain nimetty arkkurahastoksi:).

Minä en tykkää visasta ollenkaan, sillä sekin on aina sellainen riesa, jota ei ole muistanut ottaa huomioon ja sitten tulee ikäviä yllätyksiä. Kivointa olisi toimia käteisellä, mutta kun sitä ei viitsi käydä nostelemassa. Ja mies on sitä mieltä, että joku koko ajan käyttää hänen käteisensä lompakosta. Että onhan siinä sellainenkin riski:).

Anonyymi kirjoitti...

Minä kiitän visasta ja sinä voit kiittää miehen lompakosta! :o)

Sylvi mummo

Mine kirjoitti...

Sylvi: Hän juuri itse väittää, että joku tyhjentää koko ajan hänen lompakkonsa. Selvästikään siihen lompakkoon ei ole siis luottamista...