"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

438. tarina (Oi miten kaunis puu)

Muistattehan sen illan, kun me istuttiin naisten kanssa pitkään ja hartaasti? Ruoka riitti seuraavankin päivän ravinnoksi, ainakin melkein. Izmiriin muuttaneet ystävät olivat ikävöineen Istanbulin tulppaaneja, joten ruokaa sulatellessa käytiin yhdessä vielä tulppaanilenkillä. Lentoaikataulujen vuoksi ei ehditty sinne varsinaiseen tulppaanipuistoon, mutta onneksi lähellä oli nuo Küçük Çamlıcan tulppaanit.

Jo menomatkalla kukki. Minun kasvitieteelliset kykyni ovat lähes olemattomat, tai sanotaan sellaista turkkilaista tasoa. Täällä kun paikallisille ystäville osoittaa kukkivaa puuta ja kysyy, että "Mikäs tuo on?", saa yleensä vastaukseksi: "Se on puu." Sama pätee myös hyönteisiin, kaikki ovat nimeltään "ötökkä." Minä olen tässä suhteessa siis turkkilaistunut, mutta en ole siitä järin ylpeä. Vieläkin toivon jotakin oppivani tälläkin saralla.



Tässä on siis puu.


Ja tässä kukkia.


Kevät on ihanaa väriterapiaa. Ruoho vielä vihertää ja puut ovat kauneimmillaan. Uudet lehdet ja kukkameri. Kävelemme kukkapuskan luota kukkapuskan luo. Sitä se ikä teettää. Muistan kyllä senkin ajan, kun pyöritteli silmiään aikuisten ihmettelyille; "Oho, onpas siinä komea puu." Nyt olen itse ihmettelemässä ja hullaantumassa; "Katsokaa miten kaunis keltainen, näettekö tuota oranssia."










Omia lapsia ei ollut matkassa, mutta kaverin pienin kylläkin. Hän ei jaksanut hullaantua kukkaloistosta, mutta nauliintui lammikon laidalle katsomaan ankkoja ja kilpikonnaa. "Mä en halua vielä lähteä." Ja mikäs siellä olisi ollut ollessa. Lähdettävä kuitenkin oli ja kotimatka vielä käveltävänä. 




Kun on nähnyt jotakin tosi kaunista, tuntuu, että aistit turtuvat. Kotimatkalla en keksinyt enää yhtään mitään kuvattavaa. Tiet, jossa normaalisti olisi varmasti johonkin katse tarttunut, ei nyt innostanut ollenkaan. Tossu vaan siirtyi toisen eteen ja matka eteni vauhdilla kohti kotia.

Istanbulin Tulppaanifestivaali on vielä menossa, mutta tulppaanien aika alkaa olla ohi. Oli kaunista niin kauan kuin sitä kesti. Suomessa sen sijaan on vielä koko kauneus edessä. Nauttikaahan!

21 kommenttia :

Pepi kirjoitti...

Voi mikä kevät kuvissa kukkiikaan!
Täällä tosiaan odotellaan vielä hetki ennenkuin tulppaanit ovat kukassa :D
Nyt seurataan vaan jännityksellä onko myyriä tekemässä pahojaan...

Carita kirjoitti...

ihan mahtavaa kukkaloistoa tosiaankin..

Anonyymi kirjoitti...

Taisit joskus sanoa, että Suomeen haluat mukaasi tulppaaniaiheisen taulun/lautasen tms? Katselin yhtä sellaista jokunen viikko sitten Turkin matkalla minäkin. Harmi, hinta tuli esteeksi. Eikö totta, Hollantiinkin tulppaanit saapuivat Turkin kautta? Kas kun turkkilaiset eivät ole palauttaneet vanhaa tulppaanimaan mainettaan. Aihetta olisi. Ilman sinua Istanbulin tulppaaniloistosta tietäisi bolgisi seuraajia pienempi piiri. T. Anisi

Jael kirjoitti...

Upeaa ,meilläkin puut kukkivat kuin kukkakimput ja muut sitten kastelun avulla.
Minä olen aika intohimoinen puitten ihailija;ja yritän aina etsiä nimenkin.Aina ei löydy mutta useimmiten kyllä.
Tulppaanit ovat upeita!

Mine kirjoitti...

Pepi: Minun pitää alkaa muistuttamaan itseäni kasvien kastelusta, muuten kuolevat kaikki ennen kuin kesä on alkanutkaan. Toivottavasti myyrät eivät ole nautiskelleet tulppaaniloistoasi tänä vuonna.

Mehtänemäntä: On se ihanaa!

Jael: Täällä on vielä satanutkin, joten kastelua ei ole tarvinnut aloittaa. Nyt tosin näyttää niin aurinkoiselta, että taidan seuraavaksi käydä tarkistamassa parvekkeen tilanteen.

Mine kirjoitti...

Anisi: Tulppaanit unohtuivat turkkilaisilta pitkäksi ajaksi, nyt yritetään elvyttää tuota perinnettä täällä Istanbulissa. Kyllä, haluaisin sellaisen elämänpuutaulun ja sitten täällä olisi sellainen ihana käsienpesuallas tulppaanikuvioin:).

Sude kirjoitti...

Juu, kukka on kukka ja lintu on lintu, mitäs niistä enepää tarvitse tietää =D
Ihania kuvia, ihanaa väriloistoa ♥

A kirjoitti...

Upeita tulpaani- ja muita kevätkuvia, kiitos Mine!

Tulppaanin ainoa 'vika' on se, ettei se tuoksu..:)))

Mine kirjoitti...

Sude: Kyllä se hellii silmiä harmaan talven jälkeen. Ja lämmittää niin ihanasti, ainakin tänään. Tulin juuri ensimmäiseltä T-paitalenkiltä.

Aili: Ihan totta, mutta annetaan sille anteeksi, kun se muuten on niin nätti. Lempikukkani, aina ja ikuisesti.

Rva Pioni kirjoitti...

Ooh mikä pläjäys!

Allu kirjoitti...

Tuo puu voisi olla kvitteni.

Kuukki kirjoitti...

Ihana uusi kansikuva! Ja tuo lainaus Waltarilta - kuulenko siinä jo haikeutta Istanbul-ajan päättymisestä?

Kuukki kirjoitti...

No höh, puolet jäi sanomatta... Ihastelimme Istanbulin kukkaloistoa, kun jo lentokenttätien varressa oli niin uskomattomia, monenmuotoisia kukkaistutuksia. Ja mitä meillä on täällä Helsinki-Vantaalla, pelkkää ruohoa ja teollisuusalueita, tylsää. Voisimmeko lähettää maisema-arkkitehdit sinne ottamaan oppia :-)

Mine kirjoitti...

Rva Pioni: Eikö olekin, oikea kukkien ilotulitus.

Allu: Niin se on, turkiksi ayva.

Kuukki: Minä olen keskellä surutyötä, teen sitä hiljaa ja mahdollisimman huomaamattomasti. Mutta en aina onnistu.

Joidenkin mielestä Suomessa on aina ja kaikki paremmin, eikä varsinkaan Turkista ole mitään opittavaa. Mutta minä en kuulu niihin, joten pistäpä maisema-arkkitehdit tulemaan:).

anumorchy kirjoitti...

Siellahan on tuo tulppaani motiivi esilla monissa keramiikkalautasissa yms. Eikos ne Hollanninkin tulppaanit ole alkujaan Turkista peraisin? Muistaisin jostain lukeneeni.

Wanha kirjoitti...

Kauniita kuvia, on tulppaanit vaan niin ihania! Oletteko te palaamassa jossain vaiheessa Suomeen? Tuli noista kommenteista mieleen.

Mine kirjoitti...

Anu: Niin minäkin olen ymmärtänyt, mutta sitten taas luin jotakin toisenlaista. Oli miten oli, tulppaanit on näytelleet isoa roolia sulttaanien aikana ja se on täällä hyvin yleinen aihe kaakeleissa yms. Islamilainen taidehan on nimenomaan keskittynyt mm. kasvien kuvaamiseen, kun ihmistä ei pitkään kuvattu.

-K-; Olemme palaamassa vuoden päästä kesällä. Siitä tämä haiku, joka joskus purskahtelee esiin.

Kirjailijatar kirjoitti...

Minun kasvitieteelliset kykyni ovat samaa maata. Ja harmittaa vietävästi, kun ulkomailla en tunnista sitäkään vähään kasveja. Ja olisi juuri niin ihana tietää, mikä joku kukkiva puu vaikka on.

Mine kirjoitti...

Kirjailijatar: Viitseliäisyyttähän se vaan vaatisi, mutta usein se viitseliäisyys loppuu juuri siinä asiassa...

Hanna kirjoitti...

Niin kauniita kuvia: kukkia, merta, taloja ja kukkuloita. Jospa syksyllä pääsisin siellä käymään ja sitten pidemmäksikin toviksi myöhemmin.

Mine kirjoitti...

Hanna: Istanbul on kaunis, joten siitä on helppo saada kauniita kuvia. Toivottavasti matkasi järjestyy.