"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

perjantai 5. heinäkuuta 2013

485. tarina (Näin teitä huijataan)

Seison kadunkulmissa ja katselen ylös, oikealle ja vasemmalle. Jatkan sinne missä näyttää mielenkiintoisimmalle. Katseeni haravoi puutaloja, pieniä katuja, mahdollisia maisemapaikkoja jne. Silmäni erottavat kivoja yksityiskohtia, mutta jättävät tyystin huomioimatta roskat tyhjillä tonteilla, rumat tavalliset talot ja ankeat kadut. Näin teitä huijataan ja Istanbulista muokataan sellainen, jollaisena Mine sen haluaa nähdä.







Rakastan puisia taloja. Sen olette joutuneet huomaamaan. Muutenkin valitsen mielummin rosoisen ja elämää nähneen, kun kiiltävän ja uutuuttaan hohtavan. Värimaailmassa minua puhuttelee murretut sävyt ja yllättävät vastakohdat. Ihmiset ovat aina mielenkiintoisia, mutta huomaan huijanneeni teitä istanbulilaistenkin suhteen. Kuvaan mieluummin huivipäitä, kun huivittomia turkkilaisia. Se johtuu huivien väreistä, joista kamera tykkää? Se ei tarkoita sitä, että Istanbulissa kaikki pukeutuisi huiviin tai kaapuun.





Karttelen isoja teitä, viihdyn mielummin niillä pienemmillä. Uusille asuinalueille minua ei saa kävelemään, sillä vuosirenkaat pitää näkyä. En ymmärrä niitä rahamiehiä ja naisia, jotka tahtovat asua kalliilla sitealueilla, kaukana todellisesta elämästä. Minun Istanbulini on ihan muualla, kaukana ostareiden pintaliidosta ja süperlüx-daireista. Siellä missä äidit istuvat ovenpielissä ruokalautaset kädessä ja houkuttelevat pienokaisiaan syömään. Missä miehet ovat kerääntyneet teetupaan pelaamaan tavlaa ja hörppimään kuumaa teetä lasin reunasta.






Minun Istanbulissani kuuluu minareettien huuto, lokkien kirkuminen, laivojen torvien törähdys ja jarrujen kirskunta. Oikeassa kaupungissa pitää haista viemäri, leipä, ruusu, hiki, meloni ja kala. Sillä mikään oikea ei ole hajuton, mauton ja hiljainen.






Lämpötila 24 astetta ja puolipilvistä. Kaupunki hellii minua. Luuleeko se, että en muuten muka kaipaisi sitä poissaollessani? Ja luuleeko se, että en tiedä sen huijaavan? Hikiset helteet on säätiedotuksen mukaan oven takana, mutta silloin me olemme jo muualla? Lomaan on 5 yötä!

15 kommenttia :

Pepi kirjoitti...

Helteet on luvassa kun minä tulen ja näyttävät ihan pikkuisen taas hellittävän kun lähden :)
Sinun Istanbulisi on niin ihanan houkuttelevan rosoinen ja vaihteleva, että sen kun lisää niihin matkaoppaiden kuviin, alkaa kaupunki tuntua vieläkin houkuttelevammalta.
Saitpa meidätkin houkuteltua sinne - vaikket elettäkään tehnyt varsinaisesti houkutellaksesi, kerroit vain niin mielenkiintoisia tarinoita, että kaunpunki heräsi henkiin :D

Sateenkaari kirjoitti...

Meilla nayttaa mittari varjossa +30 astetta, mika on viela ihan siedettavissa lukemissa. Tanaan ei ole tarvinnut ilmastointiakaan ollenkaan. Kohta sen avaan, kun aurinko alkaa kaantymaan olkkarin puolelle.
Mina myös rakastan kaikkea ajan patinoimaa. Vanhaankaupunkiin ei kyllasty koskaan jne.
İhanasti kerroit ja ihastuttavat kuvat olet ottanut.
Oikein nautittavaa lomaa koko perheelle, minne sitten menettekin.

Petra kirjoitti...

Minun Turkkini on ihan kuten sinunkin, rosoinen ja vahan vino, minuakaan ei saa siteen tai sliipatuille alueille. Tavan kansan parissa on parasta.

Aili-mummo kirjoitti...

Hienoa että olette tyytyväisiä Turkkiin ja sen ihmisiin..:)

Siksi siellä on niin hyvä olla ja asua!

Kauniita päiviä ja nopeita vuorokausia sinulle ja perheellesi, Mine.♥

Mine kirjoitti...

Pepi: Istanbul on hieno kaupunki. En siis koe valehtelevani mitään. Se löytää joka haluaa. Kiva saada sinut taas tänne. Tsemppaan itseäni toimeen, ja sinusta saan vapaa-päivän lähtemisen tuskaan.

Sateenkaari: Teillä on totta tosiaan hieno vanhakaupunki. Täällä se on pirskoteltu sinne tänne ja se joka haluaa ja näkee vaivaa, saa sen nähdä. Olemme ajamassa Suomeen Itä-Euroopan kautta. Enkä malttaisi odottaa...

Petra: Kehtaanko nyt tunnustaa, että me asumme sitessä. Mutta elämän keskellä:). Tässä on pelikentät ja uima-allas lapsille, vartiointi, mutta elämä heti aitojen ympärillä. Jonkunlainen kompromissi? Jos pääsemme palaamaan kahdestaan miehen kanssa, valitsen ehkä toisin...

Aili: Meitä on pidetty hyvin, olisi epäkohteliasta nurista. Mutta Suomi on synnyinmaa, sitäkin ajattelee rakkaudella ja kunnioittavasti.

Kauniita päiviä myös kauniiseen Karjalaan.

Tiina kirjoitti...

Ei Istanbulista voi olla pitämättä, varsinkin jos hieman "katselee ympärilleen".

Olen ollut niin pihalla ( sanan mukaisesti), että tässä samalla lukaisin useammankin postauksesi ja huomasin, että olitkin kuljeskellut samoja kujia joissa minäkin poikkesin :) Aivan mahtava paikka. Jos olisi ollut enemmän aikaa, olisin kurkistellut myös radan toiselle puolelle, rannan puolelta näkee hyvin, että mielenkiintoisia kujia kyllä riittäisi. Ehkäpä ensi kerralla sitten. On monta paikkaa, jossa vielä haluaisin poiketa... jonakin päivänä :)

Meillä tulee vettä aivan esteristä ja ukkonen jyrähtelee välillä niin, että tavarat sisällä helisee :) Noh, tuleepa välillä oltua sisälläkin! Tämä kesä on kyllä hellinyt keleillä - toivottovasti hyvää säätä piisaa vielä teillekin.

hietzu kirjoitti...

Sinulla on hyvä asenne kuvaamiseen. Ja minusta ne pienet kujat, huivipäät ja elämää nähneet asukkaat ovat mielenkiintoisempia kuin eurooppalaishenkinen "yltäkylläisyys". Kuvissasi on sitä aitoa elämää ja mielenkiintoa. Jatka samaa rataa! :)
Aurinkoista ja helteistä viikonloppua Keski-Suomesta!

Jael kirjoitti...

Pidän tuosta elämänläheisestä Istanbulistasi.Samaa haen myös Tel Avivista jota onneksi löytää vaikka siellä täällä tornitalot valtaavat tilaa...
Ja tervetuloa Suomeen;täällä on lämmintä!

Anonyymi kirjoitti...

Taas hienoja kuvauksia ja kuvia!! Taisi kotka lentää yhdessä kuvassa....?
Täällä Kajaanissa Taivaan Pappa on antanut lämpöä ja aurinkoa riittämiin. Tähän asti harvinisen hyvä kesä!!
Toivottavasti riittää hyvää säätä teille muös loma-ajaksi!!
Sylvi mummo

Mine kirjoitti...

Tiina: Minulle on ihan sama millaista keliä Suomen kesä antaa. Muutaman viikon ilon saa kirjastoista, toripossuista, Prismasta, Saunasta ja ennenkaikkea niistä läheisistä ihmisistä vaikka sataisikin. Täällä kun tätä hellettä takuuvarmalla piisaa, ihan liiankin kanssa.

Ja Istanbulissa riittää ammennettavaa, vielä 12 vuoden jälkeenkin. Pitää vaan lähteä reippaasti uusille poluille.

Hietzu: Niin, ajattelin kyllä, että kameralla on aikamoinen mahti ja sillä voi antaa aikalailla sellaisen kuvan kun haluaa.

Jael: Matka lähenee. Mutta ennen Suomea on vielä moooonta muutakin paikkaa:).

Sylvi: Hän säät ja ilmat säätää. Olen nautiskellut Istanbulin harvinaisen viileästä kesästä. Ilmat on ollut ihan parhaat. Suomikin otetaan vastaan ihan justiinsa sellaisena kun se on:).

Anonyymi kirjoitti...

Onko yhddessä kuvassa kotka?
kysyy Sylvi mummo

Anonyymi kirjoitti...

Mieltymyksesi istuvat yhteen omieni kanssa. Vanhassa on sielu ja henki mukana. Kertoo elamasta ja kaiken suhteellisuudesta monin verroin enemman kuin modernit hengettomat luomukset. Sinulla on onni nahda ja valittaa nakemasi myos muille. Anisi

Mine kirjoitti...

Sylvi: En tiedä, enkä taida ruveta arvailemaan. Sanon siis, että se on lintu, iso sellainen:).

Anisi: Jännä nähdä, että ihaileeko tulevat polvet joskus näitä nykyajan lasisisia tornitaloja ja taivaita hipovia pilvenpiirtäjiä. Tai 70-luvun laatikkoja, kommunistiajan betonisia muistomerkkejä?

Kirjailijatar kirjoitti...

Noinhan minäkin huijaan. Koska haluan nähdä ja muistaa paikoista sen kauniin ja viehättävän. Varmaan se on huijaamista, ainakin se on valintoja, muttei minusta kovin vaarallista. En niin mielelläni katso kuvia roskakasoista kuin rakkaasta Istanbulistasi, jota esittelet aina kyllä niin monipuolisesti, aistivoimaisesti ja värikkäästi. Minä täällä vain nautin.

Mine kirjoitti...

KIrjailijatar: Huijaamistahan se on koko blogin pito, johon saa valita elämästä sellaiset palat, mitä huvittaa. Jättää pois arjen huolet ja pistää esille kauneimmat hetket ja juhlapäivät. Näkehäähän sitä jokainen roskia, silityspinoja, sotkuja ja kaatuneita kaakaoita omastakin takaa:).