"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

maanantai 15. heinäkuuta 2013

492. tarina (Tien vieressä oli poni)

Tomppa tahtoo viedä meitä maaseudulle. Se kuljettaa pitkin idyllisiä pieniä teitä, jotka kulkevat pienten somien kylien ohitse. Seuraamme kuinka kirkonmenojen jälkeen ihmiset astuvat taas aurinkoon. Huomaamme, että sunnuntaina kaupat ovat auki ja toriakin pystytetään. Näemme mitä pellolla kasvaa ja sitten jotakin ihan hirmuisen suloista. Tien vieressä oli poni.





Oikea miniponi. Tai taskuponi. Jos sen pistäisi paksiin ja veisi kotiin Helmin kaveriksi?

Terveiset täältä Slovakiasta. Tie on menossa kohti Puolaa.

7 kommenttia :

Riina kirjoitti...

Söpö miniponi! :) Ja tyttö ja poni melkein samanlaisia liinaharjoja. :)

Anonyymi kirjoitti...

Voi, miten söpö poni ja tyttönen......ihanat kuvat.
Hyvää matkaa edelleen!!!
-Ulla

Satu kirjoitti...

Samanvärinen tukka molemmilla. :-)

Hui, eikös teille tule kohta kiire, kun ettekös te saapuneet Suomeen 18. päivä... Nyt vaan nasta lautaan (ei kuitenkaan liian tiukasti). ;-)

Tiina kirjoitti...

Oi ei, ei noin pientä ponia voi olla olemassakaan, tietäen, ettei tuo kuopuskaan niin kovin iso ole :)

Aili-mummo kirjoitti...

Onpas oikea lemmikkiponi, ei tuolla voi ratsastaa;)

Kiitos näistä, ja turvallista matkan jatkoa teille kaikille!

Matkatar kirjoitti...

Voi kun söpö minihevonen! Hyvää matkaa teille!

Mine kirjoitti...

Riina; Niinpä. Ei ollut laitettu tukkaa poninhännälle.

Ulla: Kiitos, matka etenee. Tänään oli aika pitkä ja puuduttava päivä. Istuttiin autossa piiiiitkäääään.

Satu: Suunnitelman mukaan edetään. Välillä nasta laudassakin:). Tänään Varsova, huomenna Liettua, ylihuomenna Tallinna ja sitten jo häämöttää Suomi...

Tiina: Eikö olekin minipieni. Aivan mieletön...

Aili: Ei voi ratsastaa, paitsi ehkä vauvat?

Matkatar: Hän olikin aivan hurmaava, siinä syömässä kaikessa rauhassa tien vierustalla...