"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

704. tarina (Kävimme Martilla ja tulimme kotiin)

Kävimme maanantaina Martilla, Wittenbergissä. Siellä oli alettu valmistumaan uskonpuhdistuksen juhlavuoteen ja molemmat kirkot olivat remontissa. Emme siis päässeet näkemään, että missä Martti lepää tai missä hän vei Katharinansa vihille. Sen sijaan ovet aukenivat uskonpuhdistus-museoon, jossa sai tutkia mm. Martin aikaansaannoksia ja nähdä millainen oli Lutherin perheen olohuone.



Martti seisoi myös Wittenbergin keskusaukiolla.








Olohuoneen koristukset on jätetty Lutherin tekemään tai teettämään kuosiin. Rahapula se oli tätäkin nuorta perhettä vaivannut ja olohuoneessa luki, että Luthereilta meni monta vuotta rahan keräämiseen, jolla saivat olohuoneen maalautettua. Katsotaan miten meille käy? Tosin meidän olohuone kaipaisi maalin sijaan tapettia!


Wittenbergissä tiemme taas erkanivat ystävien kanssa. Yhdet palasivat kotiinsa junalla, toiset jatkoivat matkaa Saksassa asuvan ystäväperheen luo. Meillä laiva lähti vasta yöllä, joten päätimme pistäytyä Potsdamiin tutkailemaan sen kuninkaallisia puistoja. Vaikka matkaväsymys jo painoi, oli puistot oiva kohde. Linnat olivat jo kiinni, mutta oli riemullista, että rahvas sai vapaasti kuljeskella sekä puistossa että linnojen pihoilla ikkunoista kurkkimassa. Siellä me kirmailimme sateessa ja paisteessa ja juotiin kakkukahvit Lohikäärmetalolla.













Sitten lilluimmekin laivassa kohti Suomea. Se oli mitä loistavinta pakkolepoa kaiken sen ajamisen päälle. Sen kun vain huolehti itsensä ruokapöytään syömään säännöllisin väliajoin. Meille sattui myös erityisen hauskaa pöytäseuraa, kun isä aikuisen tyttärensä kanssa oli palaamassa Hollannista motoristien kokoontumisesta ja oli istutettu meidän pöytään laivayhtiön toimesta. Heidän kanssaan syötiin kahdesti aamupalaa ja yksi päivällinen.

Tänään matka Helsingistä Kotkaan oli erittäin nopea. Siltikin sitä ehti matkan aikana miettiä monenlaista asiaa. Koko päivää on virittänyt sellainen positiivisväritteinen epäusko, että täälläkö sitä nyt muka sitten olemme. On laskettu mummolassa olevat lapset. Yritetty hoitaa auton papereita suomalaista rekisterinumeroa varten. Kierretty Talon jokainen huone ja oltu oikein tyytyväisiä ostokseemme. Tavattu uudet naapurimme ja todettu heidät oikein mukaviksi ihmisiksi.  Nyt on menossa iltatee ja sen jälkeen remonttisuunnitelman teko.



Laivalla sanoin pöytäseurueellemme, että: "Meillä on nyt aikeissa remontoida talo kolmessa viikossa". Pöytäseurue totesi siihen, että: "sellaista tapahtuu vain televisiossa". Talolla tapasimme naapurimme ja heillekin selitin meillä olevan kolmen viikon remonttisuunnitelma. "Meillä on sellainen 30-vuoden suunnitelma," tuumasi pariskunta, joka oli jo viimeiset 10-vuotta eläneet remontin keskellä. En ole vielä lannistunut. Huomenna aloitetaan ja katsotaan sitten kuinka meidän käy!?!

22 kommenttia :

Pepi kirjoitti...

Hyvin teidän käy :)
Kunhan ette mitään vittenbergiläisiä seinämaalauksia ala ykskaks havitella....
Voi kun olis lomaa, niin tulisin hanslankariks!!

Tervetuloa kotiin!

Rva Pioni kirjoitti...

Onnea yrityksellenne.
Lukemani perusteella ajattelen teidät vauhdikkaiksi käänteissänne ja tomeriksi otteissanne.

Maria kirjoitti...

Tervetuloa kotiin! Kiitos matkakertomuksesta. Oli mukava seurata matkaanne.
Työniloa ja onnellisia aikoja uudessa kodissanne!

Tiina kirjoitti...

Höpö, höpö, telkkarissa rempataan puolessa tunnissa :) Hyvin teidän käy, muutamassa viikossa ehtii ihmeitä kun on oikein ahkera :)
Sydämellisesti tervetuloa Kotiin!

Anonyymi kirjoitti...

Tervetuloa Suomeen! Tsemiä remppaan, mikään ei oo mahdotonta sille joka uskoo ;)
- Kirkkomuusikko

Saga kirjoitti...

Hyvin ehtii kolmessa viikossa. Me laajensimme taloa viime kesänä kahdella huoneella ja kahdella kuistilla -kolmessa viikossa nousi pystyyn ja valmiiksi saakka.

Kiitos tästä kotimatkasta, samoin iso kiitos Istanbulin vuosista!! Kuvat ja kertomukset ovat vieneet mukanaan joka postauksessa. Jatketaan Kotkan kulmilta!

Niin ja onnea työpaikan saannista, hieno juttu!

Anonyymi kirjoitti...

Ehtii tai ei. Riippuu siitä, miten suurisuuntaiset hankkeet teillä on suunnitelmissa. Omasta kokemuksesta uskallan ennustaa, että yhden kohdan remontoiminen poikii seuraavan. Mutta keskeneräisyydessäkin voi elää ja aikaahan maailmassa on. Oman kodin kunnostus on palkitsevaa hommaa. Lykkyä matkaan. Anisi

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos matkakertomuksesta! Tervetuloa Suomeen! Toivottavasti nähdään piakkoin. Voimia asettumisen ja remonttiin! Ensin välttämätön ja sitten ehtii vuosien varrella kaikenlaista. Aina tulee uusia kohtia, joille voisi tehdä jotain... Päivi

Lissu kirjoitti...

Tervetuloa sinne Suomeen! Olen innolla seurannut teidän paluumatkaa. Ja lukenut mukavia tarinoita ja katsellut kauniita kuvia. Hyvin kaikki on mennyt ja nyt olette siella uusissa tuulissa.
Remontti... hmm, meilla se on ollut ikuisuusjuttua. Tai osa suunnitelmista on mennyt "ei koskaan" mappiin. Vaan ei saisi sanoa niin koska aina on toivoa kun on elämää!!! Ja voihan sitä yrittää lottoa! ;)
Yksi voitto tulikin jo aikoja sitten kun sinne synnyin. Eh.. se meni nyt sivu suun kun olen täällä.
Hyvää kesää koko perheelle!
Terkkuja kuumasta pätsistä nimeltä Texas! Lissu

Anonyymi kirjoitti...

Tervetuloa Suomeen!!
Kiitos kivasta ja mielenkiintoisesta matkakertomuksesta, toivottavasti Helmikin on selvinnyt kotiin....
Ja tsemppiä alkavaan remppaan, kiva on laittaa itelle uutta kotia, niin kyllä sitä jaksaa tehdäkin.

Mukavaa kesänjatkoa koko perheelle toivoo Ulla

-Sami- kirjoitti...

Mukava kuulla (lukea) että ootte päässy turvallisesti kotiin... Remontista mulla on jonkun verran tietämystä... En nyt haluu kuulostaa lannistavalta mutta sisko rakas... kolmessa viikossa saa jonkun näköisen tuloksen aikaiseksi ja siinä voi elää vallan mainiosti... mutta jopa uuden uusi talo teettää omistajallaan koko aika töitä vanhasta talosta puhumattakaan. Ja kun sinua jonkun verran tunnen niin tiedä, että ainoa keino lopettaa remontti on myydä talo pois. Toisaalta koska sinua jonkun verran tunnen, niin tiedän, että ette te sitä mihinkään myy, vaan elätte tästä eteenpäin jatkuvan remontin keskellä tai sitten siinä onnellisessa välitilassa missä suunnittelette remonttia... Kohta huomaatte, että remontin suunnitteleminen tai tekeminen onkin elämäntapa. Kunhan syksy saa ja saaristo elämä jää tauolle, niin tulen katsomaan ja ehkäpä myös jeesaamaan siinä savotassa.

Kotka on Istanbulin jälkeen aika hiljainen city, mutta uskon teidän asettuvan sinne ja jahka saatte unohdettua metropolissa omaksumanne ajotapanne uskon teidän uivan kuin kalat vedessä siellä muutaman viikon päästä... Tiedän nimittäin myös sen, että loppujen lopuksi siäkii oot pikkukaupungin tyttö... Tervetuloa kotiin sisko rakas.

Simpukka kirjoitti...

Mukava oli seurata paluumuuttomatkaanne.
Toivottavasti remontin ohella ehditte nauttia Suomen suvesta ja Kotkan kesäisestä kauneudesta.

mimon mami kirjoitti...

Tervetuloa Suomeen! Teiltä se (remontti)onnistuu varmaan kolmessa viikossa. Ootte sen verrana tomeria.

Kirsi Cifci kirjoitti...

Tervetuloa Suomeen!Kiitos Mine ihanista kertomuksistasi ja kuvista blogisi kautta.Toivottavasti jatkoa seuraa ...oliko se uusi tuleva blogisi paluumuuttajatar??Toivottavasti ilmoittelet siitä sitten kunhan ehdit.Remontti sujuu varmasti toimeliailta ihmisiltä jollaisia tunnutte olevan kaikkea hyvää jatkossa ja ihania kesäpäiviä Kotkaan!

hietzu kirjoitti...

Heh,saa nähdä kuinka remontin käy ;) Toivon kuitenkin parasta että suunnitelmanne pitää. Kaunis uusi koti ja kaunista katseltavaa oli Wittenbergin maisematkin.
Tervetuloa Suomeen! :)

Anonyymi kirjoitti...

Mukava on ollut lukea matkanne vaiheista ja nähdä samalla niin paljon hienoja kuvia. Siunausta uuteen kotiin sekä voimia ja inspiraatiota remonttiin.Koskas aloitatte :-)
T Ari Laosista

Petra kirjoitti...

Siella te nyt olette, tuntuu ihan hassulta! Onnea ja voimia remonttiin, ehtiihan sita sitten ajan kanssa hioa pikkuasioita kohdilleen ellei kaikkea heti, teille taisi tulla kunnon kesakin siella!

Jael kirjoitti...

Kauniita taloja Saksassa,niitä ei voi kuin ihailla.Nyt sitten olette kotona kauniissa sinisessä talossanne.Ja paljon uudelle elämällänne Kotkassa ja toivottavasti jatkat blogiasi myös täältä Suomesta!

Jael kirjoitti...

Kävin nyt läpi kotimatkaanne takautuvasti kun en aiemmin päässyt kunnolla millekään koneelle.Ihania kuvia ja paikkoja oli teillä ja Helmillä matkan varrella:)

Anonyymi kirjoitti...

Hei rakkaat ystävät!

Tervetuloa koto-Suomeen! Ihanaa, että asutte nyt lähempänä meitä :). Nähdään siis useammin :). Meidän perheiden vanhimmat lapset onkin viime päivät nauttineet teidän ykkösen ja kakkosen seurasta :). meidän ykkönen joutui vaan luovuttamaan loukkaantuneen polvensa vuoksi ja tuli jo aiemmin kotiin. Magneettikuvia odotellessa...

Tsemppiä, voimia ja KÄRSIVÄLLISYYTTÄ teille remontoimiseen!! Onneksi Talonne on nyt tyhjillään, niin remontoiminenkin on helpompaa. Eikä mene kallisarvoista aikaa huonekalujen siirtelyyn ja suojaamiseen. Täällä olis muuten remonttiryhmä valmiina auttamaan, jos apuja kaipailette vielä Puuha-Petun viimeisellä lomaviikolla, eli elokuun ekalla kokonaisella viikolla.

Terkuin Sanna

Cheri kirjoitti...

Tervetuloa kotiin! Hihat heilumaan, jos ei ehdi kolmessa viikossa niin ei remontit mihinkään karkaa :)

Sarita kirjoitti...

Moikka!Sun blogissa pääsee aina ihanille virtuaalimatkoille. Oikein paljon tsemppiä remonttiin :) Minä olen tekemässä elämänremonttia hieman pakonsanelemanakin ja blogikin meni uusiksi, joten liity toki lukijaksi uudessakin blogissa. Terkuin, Sarita...alias Ciacy Italiasta :)