"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

tiistai 8. tammikuuta 2013

370. tarina (Istanbul - valkoinen kaupunki)

Aamulla tuli tieto, että koulut ovat tänään kiinni lumisateen ja mahdollisen jään vuoksi. Lapset riemuitsivat, minä hymähdin ivallisesti ja mies käänsi herätyskelloa kaksi tuntia eteenpäin. Nukuin ja näin unta, että muutin kerrostaloon, jonka yhteen huoneeseen olimme änkeneet neljä isoa pöytää. Mietin sitä katsoessani, että "Nythän tänne ainakin mahtuu ihmisiä syömään." 



Se on suomalaisesta käsittämätöntä, että koko kaupunki halvaantuu, kun maassa on muutama sentti lunta. Aamupalalla selitin jälkikasvulleni, kuinka minun lapsuudessani mentiin kouluun vaikka olisi ollut lähemmäs 40 astetta pakkasta ja lunta metritolkulla. Hämmästelin ääneen, että kuinka ihmeessä ne eivät saa tätä kaupunkia toimimaan ja koulubusseja kulkemaan tämän vaivaisen lumen tähden?




Aamupäivällä sain puhelinsoiton. Tilaamani tuolin päälliset olisivat valmiit. (Siitä kuulette joskus toiste). Koska olen lunta pelkäämätön suomalainen ja mies oli juuri eilen vaihtanut talvirenkaat autoon, lähdin liikenteeseen. Tiet olivat aika hiljaiset, sillä suurin osa istanbulilaisista jättää tälläisillä keleillä auton kiltisti parkkiin. 




Kun nyt olin liikenteessä, ajattelin kuvata samalla teille tämän valkoisen kaupunkini. Päätiet olivat sulat ja pääsin vallan mukavasti kulkemaan. Sitten keksin lähteä läheiselle näköalakukkulalle. Menomatka meni sangen helposti ja hiljaa jarrutellen laskeuduin korkeita lumisia mäkiä alaspäin. Kadut ja puistot olivat tyhjät ja sain rauhassa juoksennella kamerani kanssa kuvaamassa.









Pois lähtiessäni yltyi lumisade ja jäin jumiin jäiselle tielle. Kitkarenkaat eivät selvästikään ole sama asia, kuin nastarenkaat:). Onneksi jotenkin selvisin ja sain taas pidon alle. Aikaisemmalle reitilleni ei ollut käyttöä. Sudin aikani ylämäessä ja luovutin. Vielä kuitenkin löytyivät vaihtoehtoreitit. Koulun peruutus ei tuntunutkaan enää niin tyhmälle. Etenkin kun omieni koulu on yhdellä kaupungin korkeimmista kukkuloista ja koulubusseissa ei todellakaan ole talvirenkaita.


Saapuessani kotiin, pihalla näkyi vain yksi leikkivä lapsi. Kun tätä ainokaista leikkijää lähestyin, tunnistin sen omakseni. Siellä se leikki se lumea pelkäämätön suomalainen. Oma kuopukseni.



Ps. Nyt lunta tulee valkoisena myräkkänä. Mies lähti töihin julkisilla. Toivottavasti pääsee sieltä illalla jollakin takaisinkin. Lunta pelkäämätön suomalainen taitaa nyt juoda kupin kahvia eikä kuvittelekaan enää pistävänsä nokkaansa pihalle. Rajansa nyt sentään kaikella.

19 kommenttia :

Aili-mummo kirjoitti...

Kyllä se on viisautta, ettei lumikeleillä siellä liikennöidä; varsinkaan kun /jos autoissa ei ole nastarenkaita. Kesämaassa ei oikein osata suhtautua talveen, siihen ei ole varauduttu...

Oikein hyvää ja turvallista talvea sinulle ja perheellesi, Mine!<3333

Pepi kirjoitti...

No onhan se tosi kun katselee jotain videopätkiä esim Jenkeistä niiltä alueilta missä lumi ei ole ihan jokapäiväinen/talvinen juttu, niin suditaanhan siellä, lumitetaan jossain tai pyöritään kuin karusellissa!
Ja jos keli on se, että kaikki mitä tulee voi jäätyä tienpintaan, niin kyllä siinä heikkohermoisempi suomalainenkin alkaa olla hiki pinnassa :D

Tämäkin lunta pelkäämätön suomalainen päätti jättää kauppareissunkin väliin (sisäkäytäviä toisen kadun varteen ja kadun yli!!) kun läärärireissun aikana lumen sijaa alkoi taivaalta tulla märkiä jalkarättejä :D
Kerkeehän tuonne!

Matkatar kirjoitti...

Näyttääpäs erilaiselta kaupunki lumen peitossa! Muistan itsekin aikoinani Saksassa asuessani kun tuli vähän lunta, kaikki olivat joko kauhuissaan tai innoissaan :)

Cheri kirjoitti...

Rohkea mimmi kun lähdit liikenteeseen. Olipa hauska nähdä Istanbul lumen vallassa.

pikkujutut kirjoitti...

Samat tunnelmat, meillä nuo ovat suosiolla kaksi päivää kotona. Koko maassa koulut kiinni tänään ja huomenna. maanatainakin vain osa pääsi paikalle. Se lumi on tulossa tähän rannalle vasta huomenaamulla.Tiiliseinä ilman eristyksiä tuntuu nyt...kevyeltä suojalta.Lisätään itse niitä kerroksia.
Minun pitäisi nyt sukeltaa tuohon vesisateeseen, hakemaan ostamaani tuuletinta. Hieman ivallista tässä kohden mutta ei auta.

Tsemppiä sinne teidän oloihin.Älkää paleltuko!

//aNNiKa kirjoitti...

Voi miten kaunista! Kuinka tavallista lumi Istanbulissa on?
Jopa Skotlannissa, jossa sentään tulee lunta joka vuosi, saa lumi maailmanlopun meiningin kaikkialle.

hietzu kirjoitti...

Äitiinsä tullut tyttö kun uhmaa samalla lailla Istanbulin lumisateita :) Minustakin tuntuu kummalta kun muutama sentti lunta lamaannuttaa maailmalla kaupungin jos toisenkin,mutta toisaalta, siellä ei olekaan totuttu samanlaisiin lumikinoksiin kuin täällä. Ollaanhan täälläkin kesäisin hellekuoleman partaalla jos kesällä on viikon tai pari lähemmäs 30 astetta lämmintä... ;P

Mine kirjoitti...

Aili: Niinhän se on. Vaikka itse (luulisi) osaavansa, muut ei osaa. Joka lumella täällä tapahtuu kamalasti peltikolareita...

Pepi: Täällä sentään maa ei roudi, joten tiet sulavat nopeasti pääteiltä, mutta nyt sivutiet oli kyllä aika kamalat... Minä siirrän kauppaan lähtöä myös. Jos sitten loppuviikolla käy ostamassa kotiin jääville ruoat ensi viikkoa ajatellen. Tämän viikon voi nyhjätä tyhjästä.

Matkatar: Muuttaahan se luonnetta, totta kai. Ja vaikka joka vuosi sitä jonkun verran tulee, ei siihen koskaan ole varauduttu:).

Cheri: Rohkea, tyhmänrohkea tai uhkarohkea:)? Ei mekään yleensä lumella ajella, jos ei ole pakko. Kiva, kun liityit lukijaksi, tervetuloa!

Pikkujutut: No, täällä onneksi on sisällä lämmin. Ja Suomesta tuotiin lapsille talvivarusteita. Toivottavasti teilläkin pian lämmitys pelaa.

Annika: Kyllä täällä tavallisesti sataa lunta joka vuosi, mutta se ei kestä kauaa. Korkeintaan pari viikkoa. Viime vuonna satoi monta kertaa ja se alkoi jo olla tosi ärsyttävää. Mikään kun ei todellakaan lumisateella meinaa toimia...

Hietzu: Niinhän se on. Suomessa sitä on totuttu lumen kanssa puljaamaan. Ja saihan Helsingin lentoasema kiitosta, kun ei ole koskaan ollut kiinni lumisateen vuoksi, toisin kun esim. Saksan kentät, jotka lumisade saattaa vielä halvaannuttaa...





Allu kirjoitti...

Katos vaan, siellähän on talvi ja meillä on ollut keväistä, vaikka nyt on luvattu kylmempää. Täällähän on sama juttu, jos sataa vähän lunta, ihmiset eivät osaa ajaa autoa ja monella on kesärenkaat. Vietnamissa pannaan muuten koulu kiinni kylmän takia, jos on vain +10C,

Riina kirjoitti...

Voi mikä suloinen pieni lumileikkijä! :)

Täälläkin joka lähes joka talvi lumi halvauttaa - ja joka kesä halvauttaa puolestaan helle. Neljä vuodenaikaa osaavat siis hämmentää vuodesta toiseen. ;)

Anonyymi kirjoitti...

Nauratti tuo pieni ulkoilija ja vähän myös äitinsä...; se on sitä suomalaista SISUA, jota voisi välillä myös jääräpäisyydeksi kutsua - ehkä ? Te saitte joululomalla hyvää harjoitusta lumeen + talveen täällä, että hiutale siellä ja hiutale täällä ei turhia pitele !? Olethan silti varovainen, kun siellä jäällä kurvailet !?

Kauniita kuvia ! Lumi peittää ja maalaa maisemaa upeasti; täälläkin pidän erityisesti illan hämyssä ja pakkasessa valkoisilla peittyneistä puista ! Sen sijaan en erityisesti pidä lumen kolaamisesta tai koiran pissistä valkoisella lumella. Muistan ajan, kun lapsille (tosi pienille) piti sanoa, että keltaista lunta ei saa syödä, eikä myöskään hirven papanoita...Toisaalta olen pelotellut tyttöjänikin muutoinkin ja kertonut, että jos syö lunta, tulee mahaan MATOJA ! Että semmoinen sairaanhoitaja-äippä täällä meillä... t: Tiina

Mine kirjoitti...

Allu: Talvi mikä talvi. Se tulee vaikkei sitä kaipaisi. Ymmärtäähän sen, että ei lapsia voi lähettää kouluun palelemaan:). Siellä Vietnamissa ei sitten ole kai kouluissa lämmitystä. Täällä olisi, joten luulen, että se syy koulujen sulkeutumiseen on tuo koulumatka?

Riina: Se on sama, kun sitä itse helteessä kaipaa talvea ja sateita ja sateessa sitten kaipaa hellettä. Ei vaan, minusta on kivaa, kun on vuodenajat. Olisi tosi tylsää jos olisi ainainen kesä tai ainainen talvi.

Tiina: Niin, en minä huvikseni kurvaile. Ensi maanantaina minun pitäisi ajaa Bulgariaan. Sitä sietää toivoa, että siellä ei ole vallan jäistä, sillä nuo kitkat ei todellakaan kummoisesti pidä. Huima tunne, kun auto vain valuu...

Vai matoja. Ihan kuin minua olisi peloteltu tuolla samalla joskus reilu 30 vuotta sitten:).

Vihreatniityt kirjoitti...

Kauniilta näyttää tuo lumi, vaikka kaaoksen aikaan saakin.

Täällä on ollut lunta ja jäätä vain parina talvena. Pitää muistaa, että ei kallitta auroja jne kannata kaupungien hankkia, jos niitä joutuu käyttämään todella harvoin.

Tänne on nyt luvattu kylmää...Toivottavasti ei tule lunta!

Pysy nyt kiltisti kotona, että et jää jonnekkin mäen nyppylälle jumiin!

Anonyymi kirjoitti...

Onpa kotikaupunkisi kaunis valkoisessa peitossaan.....
Ja ihana pieni leikkijä koulun pihalla:))
Täälläkin on koko tämän pvän satanut sankasti lunta ja alkuillasta hiihdettiin kilpailut läheisellä stadionilla.Poika voitti sarjansa M10 ja kertoi kisan jälkeen, että oli kaunis maisema ja ilma hiihtää...
Huomenna minäkin töiden jälkeen laitan sukset jalkaan ja suuntaan pellon poikki tuonne samalle ladulle.
Terveisin Ulla






Tiina kirjoitti...

Ei ihan katastrofaaliselta lumimäärältä näytä suomalaiseen silmään :) Mutta kylläpä täälläkin sitten halvaannutaan kun iskee oikein tosi helteet :)

Mine kirjoitti...

Vihreatniityt: Itse asiassa näin aura-autonkin. Niitä siis on, mutta ei ollenkaan tarpeeksi. Ja vaikka olisi aura, ei se auta niissä paikoissa, joissa tien pinta jäätyy...

En minä jouda nyt jäädä kotiin, kun on niin monta asiaa hoidettavana ennen lähtöä...

Ulla: Onnea voittajalle! Hyvä se on hiihtäjän siellä hiihdellä. Täällä se laji ei oikein pääse oikeuksiinsa:).

Tiina: No ei todellakaan näytä. Ja silti on koko kaupunki pysähdyksissä. Huomenna vielä koulujen lumiloma kuulema jatkuu...

Lissu kirjoitti...

Lumiset kaupungit/kylät/maisemat on kauniita katsella. Kiitos. Saapasmaahan on tulossa laki=suositus talvirenkaista, nythän siellä auto jää parkkiin tai jos on pakko liikkua lumisilla/jäisillä teillä, auton renkaat päällystetään ketjuilla! Lapsia ei päästetä saapasmaassa ulos vesi- tai lumisateella, koska voivat vilustua, sillä eihän heillä ole asianmukaisia sade-/toppavaatteita. Mutta talvilomilla kyllä möyritään hiihtokeskuksissa, miksi ei sitten kotipihoissa?

Kirjailijatar kirjoitti...

Hymyilytti ja lopussa tuli lämmin hellyttävä olo. Tietty se suomalaiset juuret omaava lapsi leikkii siellä lumessa :)

Mekin huomasimme Islannin jäisillä teillä, että kitkarenkaat eivät tosiaankaan ole ollenkaan sama kuin nastarenkaat. Pari kertaa oli aika pelottaviakin tilanteita. Onneksi pääsit turvallisesti kotiin.

Mine kirjoitti...

Lissu: Täällä ei ole talvirengaspakkoa. mutta tuo ketjupakko on. Eli tiettyinä aikoina ketjut on löydyttävä autosta tai tulee sakot. Onneksi ei ole tarvinnut niitä koskaan laitta, näyttääkin niin hankalalle. Muutaman kerran mies on ne paikoilleen ahertanut.

Kirjailijatar: Minäkin pari kertaa eilen liuin jäässä sivuittain. Ei mikään hauska tunne:). Etenkään täällä korkeilla kukkuloilla. Toivottavasti Bulgaria ei ole jäässä!