"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

maanantai 3. kesäkuuta 2013

465. tarina (Istanbul - katukivetysten uusiokäyttöä)

Kuskia väsyttää. Liikennevaloissa voi ottaa pienet unet rattia vasten. Kunnes bussissa olijat huomauttavat: "Kuljettaja-herra, edessänne ei ole ketään." Seuraan silmä kovana, että milloin kuljettajan silmät luppaavat kokonaan kiinni, silminnähden hän taistelee väsymystään vastaan. Tilanteen pelastaa kännykkä, joka soi. "Ehkä se estää häntä nukahtamasta," mietin. Kuljettaja selittää puhelimeen missä on ja mihin on menossa.

Samalla tien vieressä seisova poliisi huomaa kännykkään puhuvan kuskin. "Pysähtykää, ei saa puhua puhelimeen," hän huutaa. Liekö mellakkamieliala tarttunut, sillä kuski ei pysähdy vaan jatkaa matkaa vilkuillen sivupeileihin. Ajetaanko meitä takaa vai päästäänkö pälkähästä? Kuski ainakin virkistyy silminnähden ja vie meidät perille satamaan asti.

Beşiktaşin satamassa seisovat poliisiautot, aivan kuin miettien, että "tässäkö tämä nyt oli." Kukaan ei huuda eikä osoita mieltään. Kaupungin siivousosastolla on sen sijaan kiire. Katujen varret ovat täynnä mellakka-aitoja ja kiviröykkiöitä. Dolmabahcen palatsin viereisen kävelytien kivetys on otettu uusiokäyttöön. Niitä on tarvittu joko esteiden tekemiseen ja heittotarkoituksiin. Tämän siivoaminen on nyt käynnissä ja työ etenee vauhdilla.





Beşiktaşin stadionilta Taksim-aukiolle asti saan kulkea esteitä kierrellen. Koko matkan ajan on muutaman kymmenen metrin välein rakennettu tien levyisiä esteitä. Materiaalina on käyetty katukiviä, rojuja, roskiksia ja mellakka-aitoja. Tien vierustat ovat koko matkan pituudelta spreijattu iskulausein. Tayyip näyttää olevan päivän sana, mutta ei ehkä siinä tarkoituksessa kun hän itse toivoisi.





"Annetaan hyvien asioiden tapahtua:)"







Taksim aukiolta alkaa ikkunanpesijöiden, maalareiden ja lasin vaihtajien paraati. Jälkiä yritetään selvästi siivota niin pian kuin mahdollista. Vain muutama ryhmä osoittaa tällä hetkellä mieltään ja nämäkin kaikki hymyssä suin, vakuuttaen olevansa Atatürkin sotilaita. Kaasufestivaali näyttäisi olevan ohi, tai sitten se vetää henkeä?












Juon kahvit Starbucksissa. Myyjät selittävät kuinka mielenosoittajille on jaettu ilmaiseksi juomista ja koetettu pitää nuoriso voimissaan. Kadun päässä tapaan taas uudelleen Atatürkin sotilaat, jotka ovat tainneet kiertää korttelin ympäri. Tunnelma on leppoisa, jos ei suorastaan iloinen.





Satamassa hyppään taas laivaan ja jätän Istanbulin kokoamaan itseään. Vaikea on vielä sanoa, että mihin tilanne tästä muuttuu, mutta ainakaan tällä hetkellä ilmassa ei ole mitään uhkaa eikä vaaraa.  Suurin työ tulee olemaan maalareilla, kivetyksen tekijöillä ja ikkunanvaihtajilla. Toisen onnettomuus on toisen onni. Mutta kuka hoitaa mellakasta jäljelle jääneen laskun?






Pääministeri vakuuttaa: "En ole diktaattori." Uskooko kansa hänen sanaansa, se jää nähtäväksi?

UUTISKATSAUS: Eilen illalla protestit olivat siis siirtyneet Beşiktaşin alueelle, lähelle Pääministerin toimistoa, jossa väkijoukko oli repinyt irti jalkakäytävän kiviä ja tehnyt niillä barrikaadeja teille. Poliisi oli vastannut mellakointiin vesitykeillä ja kaasulla. Lähistöllä oleva moskeija ja joitakin muita rakennuksia oli ottanut loukkaantuneita vastaan ja vapaaehtoiset lääkärit hoitivat siellä haavoittuneita. Yli 1480 ihmisen sanotaan loukaantuneen Istanbulissa. Näistä viisi on tehohoidossa ja kaksi kriittisessä tilassa. Ankarassa ilmoitetaan loukkaantuneiden määräksi 414 ja Izmirissä 420. Mellakat ovat vaatineet myös ensimmäisen kuolonuhrin, kun 20-vuotias Mehmet Ayvalıtaş kuoli auton alle Istanbulissa. Pääministeri on lähtenyt matkalle Maroccoon. Eli, ehkäpä Taksimissa sittenkin vedettiin vain henkeä?

21 kommenttia :

Amalia kirjoitti...

Ei käy kateeksi siivojia.

Matkatar kirjoitti...

No jopas oli mellakka, huh mitä jälkeä!

ii kirjoitti...

Olen kuullut ihan päinvastaisia uutisia Starbucksista. Mues sanoi, ettei meillä ole sinne enää koskaan asiaa... sinänsä hyvä, koska lomalla tuli lisäkiloja pelkistä kahvijuomista.

A kirjoitti...

Meillä laskun maksavat veronmaksajat, varmaan Turkissakin!

Jäljet ovat aika rumia, toivottavasti ei monta ihmistä kuollut; loukkaantuneita on tainnut olla suuri joukko?

Rauhaisaa kesäkuun jatkoa sinulle & perheellesi, Mine!


Mine kirjoitti...

Amalia: No ei käy, ja mietin, että tekevätkö nyt turhaa työtä. Eli onko sama huomenna edessä?

Matkatar: On tosiaan ollut porukalla puuhaa.

ii: Koko homma lähti siis Taksimaukion Strabucksista, jossa olivat sulkeneet sisällä olevia suojellakseen ne ulkopuolella olevat suojat. Kahvilassa oli 40 henkeä sisällä ja ulkopuolella riehuttiin. Tästä jotkut olivat saaneet päähänsä, että materiaali on Starbucksille niin tärkeää, että eivät auta ihmisiä, vaan suojelevat omaisuuttaan. Siitä johtuen taisivat pistää paikat sileäksi. Ja sen johdosta Istiklalin Starbucksit nyt joutuvat selittelemään vihaisille ihmisille, ihan turhaan. Sieltä on jaettu juomia ja autettu siinä missä on voitu. Eli tämä oli nyt tällainen turkkilainen juttu:). Juon siis edelleen hyvillä mielin kahvini Starbucksissa:D.

Aili: Kyllä siellä on kallis lasku maksettavana, valitettavasti. Nuoriso ei riehuessaan osaa laskea, mitä sen täytyy joskus vielä olla maksamassa. Mies tuumasikin, että siinä on helposti monen nuoren elämä pilalla, kun eivät kiihkossaan ymmärrä, että syyllisiä jossakin vaiheessa etsitään kameroiden kuvista jne. Joukossa on helppo olla mukana heittämässä. Ja niin ne antaa osa meidänkin ystävistä sellaisia lausuntoja Facebookissa, että HUH HUH. Unohtuu, että netissä asiat lähtevät lentoon ja niistäkin sanomisista voi joutua vastaamaan.

Loukkaantuneista yms. laitoin tuohon loppuun lisäyksen.

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

JMikä järjetön hävitysvimma.

Satu kirjoitti...

Aika hurjaa tuhoa ovat saaneet aikaiseksi.

Mielenkiintoinen näkökulma aiheeseen. Yleensä uutisointi loppuu siihen kun mellakatkin.

Anonyymi kirjoitti...

Jotenkin minulla ei riitä ymmärrys siihen, että asioihin otetaan kantaa särkemällä, hävittämällä ja tuhoamalla ! Toki kannatan asioiden kuntoon saattamista ja vaikka barrikaadeille nousuakin, mutta en usko, että tuhoamalla rakennetaan mitään hyvää !?!!

Ja tottahan se on, että kaikesta jää nykyään jälki; syylliset (?) löytyvät ja joku saa rangaistuksen; aina hän tai he eivät edes "oikeita" syyllisiä, mutta joku tai jotkut on uhrattava. Kurjaa ja vielä kurjempaa ! t: Tiina

Pysykää turvassa ja terveenä !

Helmi-Maaria Pisara kirjoitti...

Kiitos raportista. Katsotaan, mitä siellä tapahtuu, mutta pysykää tosiaan te reunamilla turvallisimmilla vesillä!

Pepi kirjoitti...

Hieman toisenlaisia kuvia Istanbulista!
Saas nähdä mihin suuntaan tilanne kallistuu...toivottavasti rauhoittuu!

Mine kirjoitti...

Irmastiina: Tämän idea oli nyt vain estää poliisitankkien jyrääminen taas Taksimiin. Oli aika tehokas keino:).

Satu: Tässä on nyt sellainen rytmi, että aamupäivä huilataan ja iltaa kohden taas aloitetaan. Tälläkin hetkellä kattilat kolisevat ja torvet soi pihalla.

Tiina: Sekään ei ole koko totuus, eli eivät rikkomalla riko paikkoja ja toissa aamuna mielenosoittajat tarttuivat toimeen ja siivosivat Taksimissa mellakan jälkiä. Yritetään pysyä siis kivien saavuttamattomissa:).

Helmi-Maaria: Eihän tässä ole muuta tehtävissä, kun katsoa Nyt tuli muutakin ajateltavaa, kun ystäväperheen isä tekee sairaalassa ilmeisesti kuolemaa.

Pepi: Toivotaan. Eikä ole pakko mennä tapahtumien keskipisteeseen jos ei halua. Moni haluaa.

Jael kirjoitti...

Täällä suurimman päivälehden nettisivuilla on suora lähetys mellakka-alueelta.Katselin juuri mutta näin vain traktoreita jotka poistivat katusulkuja.Sääli että omaisuutta on tuhottu ,se ei auta tyytymättömien asiaa...

Jael kirjoitti...

Muuten,mikä synagooga tuossa kuvassasi näkyy?

anumorchy kirjoitti...

Aika hurjaa jalkea! Saas nahda mita jatkossa?

Pere kirjoitti...

Hurjan näköistä. Toivotaan, että jatkoa ei seuraa...

Mine kirjoitti...

Jael: Minulla on sellainen tunne, että omaisuuden rikkominen ei ole ollut tämän mellakan päätarkoitus, vaan yksi sivujuonne suuren väkimäärän ollessa yhdessä koolla. Synagoogan nimeä en muista, se on tuossa Galatan tornin rinteessä. Pitäisikin joskus yrittäää ihan sisään.

Anu ja Terhi: Aika näyttää, niin se vain on. Kukaan ei voi muuta tehdä, kun odottaa ja katsoa?

Leena Lumi kirjoitti...

Turkki kuohuu. Pääministeri Recep Tayyip Erdogan on ilmoittanut ettei taivu mihinkään myönnytksiin. Jos hänen kantansa voittaa, se on voitto AKP:lle, joka alkaa viedä Turkki kauas lännestä arabivaltioiden suuntaan.

Kemalistit ovat oikeassa siinä, että jos Turkkia hallittasiin sen perustajan Mustafa Kemal Atatürkin mukaan, kirkko ja valtio olisivat täysin erillään.

Erdogan taas haluaa islamilaisen lain koskevan kaikkien turkkilaistan jokapäiväistä elämää,ja se taas tulee olemaan naisten tasa-arvolle tuhoisaa.

mizyéna kirjoitti...

Minua ihmetyttää miksi pääministeri on Marokossa eikä hoitamassa asiaa?? Omaa mielipidettäni asiasta muuten en viitsi edes sanoa ettei taas kommenttiloota täyty vastalauseista :D

Mine kirjoitti...

Leena: Jep. Recep on ottanut kovan linjan ja se ei ole hyvä linja se. Jos joku tämän tilanteen luovii kuiville, se on presidentti pehmeämmillä sanoillaan. Aika näyttää kumpaan suuntaan Turkki kulkee.

Mizyena: Minusta taas tuntuu, että tilanteen laukeamisen suhteen on parempi, että PM on Marokossa:). Minua ei muuten haittaa erilaiset mielipiteet kommenttilootassa...

Kirjailijatar kirjoitti...

Mekin olemme nyt seuranneet silmä tarkkana uutisia sieltä. Mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan asiat kehittyvät. Pysykää turvassa.

Mine kirjoitti...

Kirjailijatar: Eiköhän me pysytä. Ajattelen joka päivä, että eiköhän tämä ollut tässä:).