"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

531. tarina (Esikoisen silmät loistaa)

Romanian Iasissa alkoi esikoisen silmät loistaa. Huoneistomme ikkunasta näkyi Palace Mall. Sinne siis oli suuntamme. Esikoinen on ostoskeskus-lapsi, sillä Istanbulissa se on oikeastaan ainut vapaa alue, jonne hän pääsee koulun lisäksi ilman vanhempia. Tekevät kavereiden kanssa treffejä eri ostoskeskuksiin, jossa hengailevat joskus koulun jälkeen tai vapaapäivillä. Turvallinen vaihtoehto kaduilla pyörimisen sijaan. Ostaminen ei ole niinkään se pääasia, vaan yhdessä lorviminen. Kotkakin onneksi tarjoaa edes pienen ostoskeskuksen, se tuntuu olevan esikoiselle iso asia. Iasin Palace Mall taas alkoi olla hulppeudeltaan lähes Istanbulin tasoa. Siellä tuli jo ihan kotoinen olo.

Ensin syötiin ja sitten lorvittiin. Kolmonen osti itselleen skeittilaudan ja kypärän. Sen jälkeen äiti jätettiin kahvilaan Tiramisun äärelle, esikoinen lähti tutkimaan kauppojen tarjontaa ja loppuperhe lähti keilaamaan. Aika mukava jako ja oma osani oli aika makea.



Iasi on Romanian toiseksi suurin kaupunki. Se toimi hetken Romanian pääkaupunkina ensimmäisen maailmansodan aikana. Kaupungissa on kauniita rakennuksia ja puistoja. Se on kompaktisti järjestäytynyt yläkuvassa olevan Piata Palatul Culturiin ja Piata Uniriin välille jäävän kadun varrelle. Siellä oli kolmosen mukava skeittailla ja meidän muiden tirkistellä kirkkojen pihalla poseeraavia morsiamia ja tai perheitä jäätelönostopuuhissa.









Kaupunkikierros huipentui Bulgariasta tuttuun Billa-markettiin, josta ostettiin iltapalat huoneistoon mukaan vietäväksi ja lähdettiin hotellille lepäämään. Paluumatkan varrelle jäi vielä tämä maalattu kirkko, joka jo veikin ajatuksiani siihen suuntaan, että "Mitäs jos koukattaisiin huomenna sellainen parisataa kilometriä, kun lähellä olisi nuo Bucovinan maalatut luostarit".



Eli seuraava onkin sitten viimeinen tämän matkan postaus ja sen jälkeen päästään Istanbuliin. Muutama postaus tässä onkin jo ehtinyt kertyä ilman viilettyä hieman sopivampiin lukuihin. 

9 kommenttia :

Aili Mummo kirjoitti...

Kiitos tästä kauniista postauksesta!
Jään odottamaan seuraavaa:)
Hyvää viikkoa sinulle, Mine!♥

mimon mami kirjoitti...

Näkymät muuttavat käsityksiäni tuolta itäisistä Euroopan maista.
Mielenkiinnolla odotan jatkoa.
Hyvää loppuviikkoa!

Riina kirjoitti...

Mahtavia tunnelmia! :) Istanbulissa ei ilmeisesti yritetä häätää teinejä erilaisilla äänillä ostareilta, niitähän on muistaakseni Suomessakin koitettu. Esim. klassista musiikkia tai niin korkeaa ääntä, etteivät sitä kuule kuin teini-ikäiset.

Allu kirjoitti...

Nämä sun kuvat saa kyllä miettimään, miksi ei ole tullut käytyä noissa maissa.

Mine kirjoitti...

Aili: Kiitos, vielä yksi matkapostaus ja sitten Istanbulia. Tosin uusi matka on jo ihan oven takana.

Mimon mami: Niin mekin olemme muuttaneet monia ennakkoluuloja ja käsityksiä. Itä-Eurooppa on matkan arvoinen.

Riina: Ei häädetä ketään mihinkään. Teinit ovat tervetulleet. Tuollaisesta Suomen häätämisestä en ole kuullutkaan. Meidän teini on erittäin herkkä äänille, joten toivotaan, että sellaista melusaastetta ei ole Kotkan Pasaatissa tarjolla:).

Allu: Niin, minä olen ollut erittäin antikommunisti ja ennakkoluuloinen entisiä kommunistimaita kohtaan. Nyt on niitä ennakkoluuloja karisteltu urakalla.

Riina kirjoitti...

Noita teinejä vastaan kohdistettuja äänikarkottimia on käytetty ainakin Lahden Triossa ja Tampereen Koskikeskuksessa. En ihan ymmärrä, miten yhtä ikäryhmää voidaan noin diskriminoida, mutta kai se sitten laillista on? Eivät ne teinit ainakaan minua ole koskaan Triossa tai Koskarissa häirinneet. Pikaisella googlauksella löysin aiheesta tämän: http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/76755-korkea-aani-arsyttaa-mcdonalds-nuoria

Jael kirjoitti...

Minäkin olen saanut vähän erilaisen käsityksen entisen itäblokin maista näiden postaustesi kautta.Tosin serkkuni tytär asui Bukarestissa muutaman vuoden ja kehui kaupunkia ihan mukavaksi ja moderniksi.

Satu kirjoitti...

Sympatiseeraan esikoista: joskus ihan parasta on kunnon ostoskeskus. :-) t. nimim. Intian rättibasaarit nähnyt

Mine kirjoitti...

Riina: Ei pitäisi olla laillista, tuohan on ihan rasismia?

Jael: Minä mietin monesti, että mistä ne meidän mielikuvat ja ennakkoasenteet oikein syntyy?

Satu: Kyllä minäkin iloitsen siisteistä ja kiillotetuista kaupoista, jotka on kesällä ihanasti ilmastoitu ja joissa on silmille iloa:).