"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

tiistai 17. syyskuuta 2013

537. tarina (Istanbul - sigarabörekit, munakoisomuhennokset ja halva)

Perjantai-iltana jätimme lapset kotiin. Suomesta saapui istanbuliin ryhmä matkalaisia, joita olin luvannut auttaa erinäisissä asioissa viikonlopun aikana. Ensin oli syytä tutustua, ja sitä varten olin varannut ravintolan kattojen yltä. Olimme matkassa hyvissä ajoin, sillä saimmehan näin mieheni kanssa  varastettua hetken ihan vain meille kahdelle. 






Sukkahousuni vakuuttivan Istanbulin kauneutta. "Ei ole Istanbulia kauniimpaa kaupunkia koko maan päällä."




Eikä ole myöskään Istanbulia ruuhkaisempaa kaupunkia maan päällä. Odotuksemme venyi, sillä ryhmä juuttui iltaruuhkaan. Sinä aikana erhdimme juoda lasilliset kylmää ravintolassa. Hörpätä kuumat kahvit hotellin poikien seurana ja nauttia kauniista illasta hotellin terassilla istuskellen.





Illan jo pimentyessä kiipesimme ryhmän kanssa And-hotellin kattoravintolaan ja aloitimme makumatkan turkkilaiseen keittiöön. Ihme kyllä, en tullut ottaneeksi ruuista yhtäkään kuvaa. Mielikuvitelkaa siis alkupalalautanen mezeineen, kuumat fetatäytteiset sigarabörekit, munakoisomuhennoksen päällä lepäävät lihapalaset ja jälkiruokana saapunut lämpimällä halvalla peitetty jäätelö ja turkkilainen kahvi. Samalla silmiemme alla paloi Istanbulin valot, minareeteista kutsuttiin rukoilemaan ja pöytäseurueissa kävi loppumaton puheensorina.





17 kommenttia :

Jael kirjoitti...

Aika kivat sukkahousut;)Ateria kuulostaa herkulliselta(börek,burek,burekas,niitä on täälläkin;D)

Satu kirjoitti...

Onpas hauskat sukkikset! Noistahan saisi tehtyä vaikka minkälaisen bisneksen, kun olisi erilaisin tekstein varustettuja sukkiksia. Varmaan joku on jo sellaisenkin bisneksen keksinytkin. :-)

Allu kirjoitti...

Tosi kivat sukkahousut. Halvaa äiti toi mulle lapsena ollessani usein kaupasta.

Petra kirjoitti...

mitka sukkahousut, minakin aloin heti miettimaan etta pitaisikö sinun alkaa myymaan niita Suomessa :D Hyvin pystyin kuvittelemaan ruuan ja illan tunnelman, tuli ihan vesi kielelle.

Jael kirjoitti...

Satulle tiedoksi että sellaisia on jo keksitty;D

Amalia kirjoitti...

Sai, mikä tunnelma noissa iltakuvissa!

Pepi kirjoitti...

Muut kuolaa sukkiksia (ei mitään vikaa niissäkään) mutta minä kuolaan noita maisemia!! Voih...on sinne ihan pakko... :)

Leena Lumi kirjoitti...

Ruokalistalla ei ollut minulle muuta tuttua kuin munakoisomuhennos, mutta ei sen väliä sillä aiomme viettää kaikki lomamme alppimaissa.

Valaistut suurkaupungit ovat kauniita.

Uskon, että Istanbulin superoppaana, vieraasi kokevat ruuhkiakin vähemmän kuin jos olisivat liikkeellä ilman kaupungin tuntevaa opasta.

pikkupikkuriikki kirjoitti...

Sun pitäis laittaa sellanen "tykkää" nappi tänne jolla vois ihan vaan lyhykäisesti ilmaista ihastuksen huokailunsa ja että ihania kuvia taaskin... =)

Helena Ruotsala kirjoitti...

Olin juuri noissa maisemissa työmatkalla viime viikon ja heti kerralla Istanbulista tuli yksi suosikkikaupungeistani! Ei sen ruuhkan takia, mutta muuten. Kiitos kirjoituksistasi, niitä oli mukava lukea etukäteen. Mistä noita sukkiksia olisi voinut ostaa?

Sude kirjoitti...

Melkein eniten kaipaankin Turkista näitä Istanbulin öisiä valoja ja ihania turkkilaisia ruokia. Toivottavasti vielä joskus pääsen nauttimaan molemmista.

Jasmin kirjoitti...

Siellä on kyllä niin uskomattoman kaunista ettei sitä voi edes käsittää! Toivottavasti oma polkuni vie jonakin päivänä Istanbuliin, sun blogin myötä se on nimittäin kivunnut matkustuslistani kärkisijoille :)

Mine kirjoitti...

Jael, Satu, Allu, Petra: Sukkikset oli selvästikin Penti-nimisen kaupan hitti. Mustat loppui heti kättelyssä ja valkoiset sain napattua. Yritän metsästää ne mustatkin versiot vielä.

Amalia: Illoissa on kyllä tunnelmaa, ihan joka aistille.

Pepi: Pakkohan se on, kun jäi se yksikin välistä.

Leena: Superopaskin valitettavasti juuttuu ruuhkaan, jos on pakko lähteä tiettyihin aikoihin autolla liikkeelle. Mutta ruokaa sen sijaan voi tehdä kotosuomessakin sitten. Uskon, että jotkut turkkilaiset ruoat tulee ehdottomasti kuulumaan meidän ruokapöytään myös Suomessa.

Pikkuriikki: Mutta sitten en tietäisi, että juuri sinä tykkäät...

Helena: Kiva kuulla, että oli onnistunut reissu ja Istanbulin taika otti omakseen. Sukkiksia myy Penti.

Sude: Ihan totta. Kotkan valot voi olla hieman toisenlaiset, mutta osan ruuista saa onneksi toteutettua sielläkin.

Jami: Tervetuloa. Nyt keräät siellä kokemusta suurkaupungissa liikkumisesta ja sen jälkeen Istanbul on ihan pala kakkua.

A kirjoitti...

Kiitos ihanista Istanbulin kuvista, Mine!

Mine kirjoitti...

Aili: Ole hyvä, Aili:).

Hanna kirjoitti...

Ihania iltakuvia!! Superkaunista. Ihanat sukkikset myös :)

Mine kirjoitti...

Hanna: Kiitos. Ilta oli kaunis ja sukkiksia on ostettu nyt se mustakin versio:D.