"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

keskiviikko 26. helmikuuta 2014

638. tarina (Arkeni - silkkaa taikauskoa)

Muuttaessamme Istanbuliin, muutimme islamin keskelle. Sen toki tiesimmekin. Yllätyksenä sen sijaan tuli turkkilaisten taikauskoisuus, johon tuntuu törmäävän joskus islamiakin enemmän. Osa tästä taikauskosta sekoittuu islamiin ja sitä voi kutsua myös kansanislamiksi, osa taas on ihan silkkaa taikauskoa. Asioihin, jotka minusta on ihan höpönlöpöä, uskotaan huvittavankin vakavasti. Riippumatta edes henkilön koulutustasosta tai sukupuolesta.


"Mikä olet horoskoopiltasi" on tuttu kysymys. Turkkilaiset näyttävät lukevan horoskooppeja ahkerasti. Tulevaisuutta tutkitaan myös kahvinporoista.  Tätä harrastetaan kodeissa ja kuppiloissa ihan maallikkovoimin tai sitten voi piipahtaa kahvilaan, jossa luvataan lukea ennustukset joko kaupan päälle tai ainakin edullisesti. Unia nähdään myös tiheästi ja aika usein niissä nähdään myös merkkejä tulevasta. Unet myös ohjaavat tekemään valintoja.


Tyypillisin taikauskon muoto on sininen silmä, jolta et voi Turkissa välttyä. Silmiä myydään koruissa, tekstiileissä, laatoissa jne. Se käydään ripustamassa lastemme vaatteisiin hakaneulalla. Olemme ottaneet silmät kiltisti vastaan ja heittäneet menemään mutkan takana. Minulle silmä on taikakalu, jota en halua kotiini enkä lasteni vaatteisiin. Turkkilaisille se on sen sijaan rakas suojaava amuletti. Silmiä kiinnitetään lapsen vaatteiden lisäksi asuntojen ovenpieliin, autoon roikkumaan tai koruksi kaulalle. Ja miksi? Suojelemaan pahalta silmältä, joka on tuijottava demoni tai vihamiehen tai vaikkapa kateellisen naapurin katse. Erityisen herkkiä pahalle silmälle ovat lapset, etenkin juuri vastasyntyneet. Entinen vuokraisäntämme, pankinjohtaja ja koulutettu maailmaa nähnyt mies, selitti meille vakavissaan pahan silmän vahingoittaneen heidän tytärtään ja tämä oli änkyttänyt muutaman vuoden tästä syystä. 


Pahalta silmältä on siis turkkilaisen mielestä paras suojautua. Suojautumiskeinoja on sinisen silmän ripustaminen lisäksi muitakin. Kun kehutaan toisen lasta tai jotakin vaikkapa uutta asiaa, muistetaan perään sanoa "Maşallah", joka suojaa pahalta silmältä. Pahaa silmää voi myös huijata. Sen sijaan, että erehtyisi ihailullaan tuomaan vaikkapa lapsen pahan silmän tietoon, kannattaa lapselle sanoa, "hyi kun olet ruma." Suomalaiselle lapselle kesti hieman aikaa ymmärtää, että miksi tädit haukkuvat häntä tai uutta vauvasisarusta rumaksi.


Yleistä on myös usko Jinneihin, islamilaisiin henkiolentoihin. Allah teki nämä henget eräänlaisesta tulesta. Jinnit eivät välttämättä ole pahoja, mutta yleisesti niihin suhtaudutaan hieman pelon sekaisesti. Näin ollen saan kävellä usein itsekseni hautausmailla, sillä turkkilaisessa ajatuksessa hautausmaat ovat jinnejen pesäpaikkoja ja siksi niitä on syytä välttää ainakin hämärällä. Minua jinnit eivät ole vaivanneet, ehkä ne eivät ole kiinnostuneet suomalaisista?


Turkissa rehottaa myös kansanislam. Oppimaton kansanosa, joka ei välttämättä edes tiedä, mitä Islam opettaa, sekoittaa osia islamista ja osia taikauskosta. Ihmisen täytyy siis hakea apua Jumalalta pahoja voimia vastaan. Tässä näyttelee osansa kiroukset, pahat henget, ennustukset jne. Islamin tärkeiden henkilöiden haudoilla rukoillaan voimaa tai siunausta. Erityisesti kansanislamiin näyttää hurahtavan naiset, joille ei moskeijajumalanpalveluksessa olekaan selkeää paikkaa, ellei "takaosan kanahäkkejä lasketa mukaan". Näistä siunauksista, pahalta varjeltumisista yms. kudotaan naisporukoissa monenlaisia  uskomuksia, joita kotipiirissä sitten totena pidetään ja annetaan ulkomaalaisenkin saada niistä osansa.


Entä sitten se mustakissa ja peilien rikkoutumis-osasto. Jep, ihan on samat tarinat täälläkin. Taikausko taitaa siis olla hyvin laajalle levinnyttä ja kulttuurirajoja läpäisevää? En edelleenkää sylje olan yli kissojen ylittäessä tietä, välttele tikapuita tai murhedi rikkimennyttä peiliä. Hämähäkitkään ei saa sääliä, vaan liiskaan jokaisen joka eteeni tulee.

Tähän loppui tämän kertainen arkeni-sarja ja huomenna lähdetään aamupalalle Demiin kirkkomuusikon ja suomineidon kanssa.

15 kommenttia :

Carola Lehtonen kirjoitti...

Voi kyllä!...monen monituista kertaa on kahvinporoista ennustettu minullekin ja kyllä, lapsillemme annettiin sinisiä silmiä kun he olivat pieniä ja kodistamme löytyy useita sinisiä silmiä...ja kaikki minun hankkimiani;)En tapa hämähäkkiä tieten tahtoen , en kulje tikkaiden alta, peilin rikkoontuminen ei ole hyvä juttu ja mustan kissan näkeminen , kun se ylittää tietä/katua ei liioin ole hyvä merkki!Eli pakko myöntää, kyllä, olen siis selkeästi taikauskoinen tässä mielessä;)Horoskoopeihin en niinkään usko , en myöskään uniin, mutta toden totta; kovin kansainvälisiltä nämäkin jutut vaikuttavat, samankaltaisia uskomuksia lienee monissa maissa.Jotkut käyvät ennustajalla/selvännäkijällä ja monihan meistä on valanut tinat uutena vuotena haluten katsoa tulevaan vuoteen hieman etukäteen , että mitä se tuokaan tullessaan?

Marjatta Mentula kirjoitti...

Onpas mielenkiintoista tietoa! Tuli taas mieleeni venäläiset, joilla näyttää olevan samanlaisia piirteitä turkkilaisten kanssa, esim. vierailukulttuurissa. Tutustuin ystävyyskouluprojektissa venäläiseen kielten opettajaan, jonka kanssa olen tavannut vieläkin silloin tällöin.Hän kertoi mm. ettei kannata mennä töihin hoitamaan kehitysvammaisia, koska silloin oma lapsi voi syntyä vammaisena. Myös vasenkätisyyteen tunnuttiin suhtauduttavan oudosti.

Jael kirjoitti...

Minä en ole tippaakaan taikauskoinen mutta täällä olen välillä törmännyt sellaisiin,lähinnä arabimaista muuttaneita,ja vanhempaa sukupolvea.Kun olitte täällä,taisitte varmaan huomata että se silmä on täälläkin suosittu;D

Tiina kirjoitti...

Taikausko on kyllä kummallinen juttu. Itse en välitä kissoista, tikkaista tai usko horoskoooppeihin, mutta varmaankin jotain kummallisia uskomuksia omastakin ajatusmaailmasta löytyy jos oikein miettimään alkaisi.
Mutta, aika jännää on, jos ja kun taikausko ohjaa päivittäistä elämää... Kai sekin toimii, jos valtaosa kanssaihmisistä toimii samalla perusperiaatteella :)

Allu kirjoitti...

Meillä taitaa olla tänään noita sinisiä silmiä, kun ensin silitin miehen tennisshortseihin reiän liian kuumalla raudalla ja sitten unohdin kattilan hellalle ja hernekeitto paloi pikimustaksi, samoin kattila ulkoa ja sisältä ja hernekeittoa oli työpöydällä ja laatikoissa ja vaikka missä.

Anonyymi kirjoitti...

Sylvi mummo muistaa: olin kangasmaalauskurssilla siellä Bulbulissa. Työtilaa oli vähän sikäläisessä "kansalaisopistossa" ja värit levisivät joululiinassa. Huokailin ja tyttö sanoivat "nazar" - paha silmä oli katsonut minuun siellä kursilla -mukamas. Kun otin syyn ihan itse päälleni ja sanoin "minähän sotkin" he katsoivat pitkään ja hiljaa minua. Turkkilainen yleensä syyttää jotain muuta, eikä myönnä virheensä ja silloin on helppo panna se pahojen henkien tilille! Sen pituinen se!

Mine kirjoitti...

Kirsi: Minusta se on niin merkillistä, kun en itse ole vähääkään taikauskoinen. Mutta sinä sovit sitten tässä mielessä tänne paremmin:).

Marjatta: Täällä taas uskotaan, että kun odotusaikana katsoo sellaista lasta tai sellaisen lapsen kuvaa, kun omastaan toivoo, voi sen saada. Ystävien ystävät toivoivat sinisilmäistä lasta, joten katsoivat ystäväperheen sinisilmäistä lasta livenä ja kuvassa. Ja kas, sellaisen saivat!?

Jael: Tuo sininen silmä taitaa olla aika yleinen islamilaisissa maissa. Minäkään en ole yhtään taikauskoinen ja siniset silmät menee takuulla roskikseen sitä mukaan kun niitä meille ilmaantuu.

Tiina: Koputatko ehkä puuta? Minusta Turkissa näitä taikauskon asioita tai uskomuksia opitaan äidinmaidosta. Kun tarpeeksi hoetaan hölmöjäkin asioita, niistä muodostuukin tosia?

Allu: Koititko hokea Mashallah? Jos paha vaikka katsoisi naapuriin ja polttaisi niiden pihvit?

Sylvi: Voi siinä olla sekin puoli. Onhan se kätevää, kun aina on joku jota syyttää lapsen änkyttämisestä, värien leviämisestä tai mistä muusta tahansa.



Pere kirjoitti...

Täällä myös: horoskoopit, kasvoista ja kädestä lukeminen, syntymäpäivän perusteella ennustaminen, tarot-kortit ja kaiken maailman muut "hömpät" (anteeksi niille, jotka ko. aiheista pitävät) ovat voimissaan. Etenkin täällä itärannikolla myös luonnonuskonnot ovat ihan virallisen uskonnon piirissä, vaikka useimmiten täällä kai uskonnot sekoittuvat toisiinsa; virallisella uskonnolla ei ole samanlaista identiteettiin liittyvää statusta kuin länsimaissa, vaan uskoa voi vähän siihen ja tähän; "napata parhaat palat kustakin" niin sanotusti :) Ja taikauskoa on täälläkin, mutta mielestäni vielä enemmän kuin taikauskoa, on uskomuksia ihan hölmöihin juttuihin ilman syytä, esim. "älä syö purkkaa, tai kasvosi leviävät / pullistuvat"

Satu kirjoitti...

Minä en ole koskaan oikein tajunnut tuota pahaa silmää, joka on minulle tuttu Intiastakin. Siellä ollaan myös sen kanssa ihan fanaattisia - esim. lapsen silmät voidaan rajata paksulla mustalla kajalilla, jotta lapsesta tulisi tarkoituksella ruma.

Mine kirjoitti...

Terhi: Täällä on myös noita uskomuksia, voi hyvänen aika. Ja niitä vielä jaellaan auliisti koskien etenkin lastenhoitoa ja terveenä pysymistä. Eilen oli juuri joku nainen pyäsyttänyt lenkkeilevän esikoisen ja kertonut, että nuorilla ja vanhoilla juokseminen on vaarallista. En nyt muista miksi, mutta tieto oli varma, sillä se oli tullut telkkarista.

Satu: Justiinsa juu. Viime keväänä kolmosen luokan vanhemmat päättivät ostaa opettajalle lahjaksi korun ja turkkilaiset keksivät, että ostetaan tietenkin kultainen kallis silmäkoru. Yritin vaihtaa sitä ajatusta ja sanoin, että itse en esim. ainakaan laittaisi silmää kaulallleni, eli kannattaisi varmistaa asia ennen ostoa. Se oli turkkilaisista ihan kummallinen ajatus joten sen saattoi jättää huomiotta. Ostivat silmän, minä en osallistunut siihen vaan ostin opelle oman lahjan. Eipä ole tullut katsottua, että onko silmä käytössä?

Anonyymi kirjoitti...

Voi että ! Kehtaakohan sitä edes kirjoittaa, että minä PIDÄN horoskoopeista, Tarot-korteista ja taidan olla vähän taikauskoinenkin...

Jos musta kissa kulkee tiellä edestäni, olen huomannut sylkeväni kolme kertaa vasemman olkapää yli; ilman sen isompaa analyysiä - ohimennen vaan...Olen kuitenkin ihan oikeustoimikelpoinen (luulisin)?!

Kun olin lapsi ja lähdimme autolla mummolaan tai muualle, niin äitini vaihtoi aina puhtaat alusvaatteet matkoille lähtiessä (tietysti muulloinkin). Hän sanoi, että jos matkalla joutuu kolariin, niin alusvaatteiden tulee olla ehjät ja puhtaat; muutoin voisi sairaalassa tulla turhia puheita... Äitini on/oli siis sairaanhoitaja-kätilö, eikä kyllä koskaan muutoinkaan ollut epäsiisti tai epähygieeninen, mutta matkoille lähtöön liittyi ehkä joku erityinen juttu ?

Taidan kurkata vielä päivän horoskooppini ja jatkaa sitten aherrusta opinnäytetyön parissa; se ei nyt oikein suju ! t: Tiina

A kirjoitti...

Kiitos mielenkiintoisesta jutusta, Mine..:)

En ole mielestäni taikauskoinen, vaikka kansanperinteestä pidänkin...

Kaunista loppuviikkoa sinulle ♥ ♥

Petra kirjoitti...

En usko horoskooppeihin mutta olen kylla kiinnostunut taikauskosta. Ainakin oman kokemuksen mukaan omat isovanhemmat ovat olleet viela taikauskoisia ja perimatiedon mukaan ennen sotia uskottiin aika vahvasti pahan voimaan, omalla isoaidilla oli hyvin muistissa kuinka 1900-l alussa luettiin mustaa raamattua ja pahan voimaa yritettiin valttaa erilaisin keinoin. Nykyajan vastaus ovat varmasti erilaiset ennustajat ja tietylla lailla myös elamantapakouluttajat, ihminen etsii edelleen jonkunlaista taikaa onnen löytamiseksi ja pitamiseksi.

Lisay kirjoitti...

En ole yhtaan taikauskoinen ja monesti huvittaa ja ihmetyttaakin taalla oleva taikauskoisuus.
Tuota silmaa myydaan myos pienina koruina,joka kiinnitetaan hakaneulalla vauvan rattaisiin.
Valkosipulia nakee myos jossain parvekkeella roikkumassa,se poistaa myos huonoa onnea.
Jotkut unet tietaa huonoa tai hyvaa,asiota kehuminen aiheuttaa painvastaisen reaktion,muiden kadehtiminen tietaa huonoa ko.henkilolle...Naita on paljon...

Mine kirjoitti...

Tiina: Miksei kehtaisi? Sinäkin sitten sopisit tänne minua paremmin. Minun on niin vaikea uskoa, että joku on vakavissaan, kun hän varoittelee jinnien hyökkäyksistä tai pahan silmän osumisesta. Tai että joku oikeasti uskoisi horoskooppeja tai muuta vastaavaa. Minusta kai puuttuu joku taikausko-geeni?

Aili: Kansanperinne onkin eri asia, ja sillä lienee joku yhteys maalaisjärkeenkin?

Petra: Ihminen on utelias, olisi kiva kurkistaa tiedon lähteisiin? Minusta on parempi ottaa kukin päivä sellaisena kun se tulee. Ja etsiä apua hieman vakaammista lähteistä, kun sininen silmä.

Lisay: Juuri niitä hakaneulalla kiinnitettäviä silmiä meidänkin lapsiin kiinniteltiin. Annan kiinnittää, mutta poistan silmän välittömästi näköyhteyden ulkopuolella. Minulle se on taikakalu, joten en halua sellaista lapsiini kiinni. Enkä kotiini. Vai valkosipulia, minä luulin, että se tehoaa vain vamppyyreihin:).