663. tarina (Hei me kokataan)

Meillä on ollut vuosien varrella paikallisen ystäväni kanssa tapana järjestää ruokapäiviä. Minulla on mielessä joku turkkilainen ruoka, jonka haluaisin oppia ja ystäväni näyttää miten se tehdään. Vastavuoroisesti hän on pyytänyt minua opettamaan jotakin meidän ruokiamme. Tänään kokoonnuttiin pitkästä aikaa meille. Keittiössä oli parhaimmillaan yhdeksän naista hääräämässä ja syntyihän sitä yhtä ja toista. Aloitettiin makeasta. Minä näytin, taas kerran, kuinka syntyy suomalainen korvapuusti. Ystävä näytti miten tehdään turkkilainen pinaattikakku. 

Herkkuosaston valmistuttua alkoi munakoisojen paistaminen. Täkäläisessä munakoisosalaatissa on aivan ihana savun tuoksu ja maku. Olen koittanut tehdä jotakin vastaavaa, mutta aina se savunmaku on puuttunut. Syy selvisi tänään. Munakoisoa ei voi kypsentää uunissa, vaan se pitää paistaa tulella. Grilli on kesällä loistoapulainen, mutta onnistui tämä kypsentäminen näköjään kaasuhellan liekilläkin:). Eli, ei savunmakua ilman tulta, muistakaa se munakoisosalaattia tehdessänne! Ja sähköhellan omistajat älköön vaivautuko. Tämä ei onnistu sähköliedellä.

Ohje tulee tässä (4:lle): 

Varaa noin 3-4 munakoisoa.

Pistä munakoisot paistumaan grilliin tai tuleen (nuotion hiillos varmaan kävisi myös, tässä tapauksessa käytimme siis kaasuhellan liekkiä)

Kun munakoiso on aivan lössähtänyt ja päältä hiiltynyt, kuoritaan musta kerros pois ja munakoiso pestään juoksevan veden alla.

Pilko munakoiso pieneksi hakkelukseksi.

Yhdistä kulhossa munakoiso, 3 kynttä valkosipulia ja suolaa noin 1-2 tl.

Lisää 3-4 rkl maustamatonta yugurttia ja tilkka öljyä ja sekoita. 

Koristellaan persiljalla ja syödään (kylmänä) suurella ruokahalulla leivän kanssa.

Apua, että tämä on hyvää!

Toinen opinnäytetyö oli turkkilainen munakas eli Menemen. Sitäkin olen koittanut tehdä monia eri reseptejä testaillen, mutta en ole ollut tyytyväinen aikaansaannoksiini. Selvisihän se syy tähänkin. Olen laittanut suhteessa ihan liian vähän kasviksia. Osta siis reilusti tomaattia, eri vahvuisia vihreitä paprikoita (onko siellä Suomessa?) ja sipulia. Ala sitten pilkkomaan kaikki pieniksi kuutioiksi.

Tummempi paprika on väkevä sivribiber ja vaaleampi on mieto, lähes makea paprika.

Reilu luraus öljyä kattilaan ja sipulit sinne hautumaan. 

Lisää paprikat ja anna porista.

Kun sipuli on alkanut vaihtaa väriä, laitetaan tomaatit mukaan muhimaan.

Seosta keitellään niin kauan, että vihannekset alkavat muuttua pyremäisiksi.

Sekoita sekaan haarukalla kulhossa hajoitetut munat. Keitä hetki sekoittaen munia seoksen sekaan. 

Sammuta liesi ja annan munien hyytyä hetki.

Mausta suolalla.

Meitä oli monta syöjää ja tomaatteja oli noin 1 kg, paprikoita noin 10 kpl, sipulia ehkä 3-4 ja munia 8 kpl.

Menemenin kaveriksi käy leipä ja makaroniruoat. Tämän vuoksi neuvoin vielä miten tehdään kanamakaronilaatikko. Kyllä meillä olikin nälkä pöytään istuessamme ja ei paljoa jäänyt ruoasta jäljelle.

Jälkiruoaksi oli pulla- ja pinaattikakku kahvit. Paikallisten ystävien lähdettyä juotiin suominaisten  kanssa santsikupit vielä meidän parvekkeella. Oven vieressä oli suorastaan kuuma. Helmikin oli vetäytynyt Tuijan alle varjoon auringolta.

Kalenterit sauhuten sovittiin muitakin yhteisiä kokoontumisia.  Alamme näet pikkuhiljaa ymmärtää, että meillä ei ole loputtomasti yhteistä aikaa. "Tulkaa meillekin aamupalalle, kävisikö ensi maanantai?" "Milloin ehtisitte meille syömään?" "Kirkkomuusikko, meidänhän piti lähteä Suomi-neidon kanssa Kadiköyhin, milloin mennään?" "Ehditäänkö me sinne Jazz-clubille?" Tuntuuko se vain minusta, että kevääseen on laitettu liian vähän päiviä ja jokainen niistä lipuu ohitseni kiihtyvällä vauhdilla?