"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

lauantai 19. huhtikuuta 2014

668. tarina (Nolo lankalauantai)

Saimme kutsun tulla lankalauantaina kylään. Kutsussa pyydettiin tuomaan mukanaan yhteistä tekemistä. Kutsujat lupautuivat koepelaamaan kaikkein oudoimmat pelit, laulaa huonoimmat laulut ja leikkiä noloimmat seuraleikit vieraidensa kanssa. Nolo vierailuhan siitä sitten muodostui, kun sullouduimme eri kokoonpanoissa vilttien alle, kuuntelimme emäntien version "aikuisesta naisesta" ja esitimme suomalaisia sananlaskuja pantomiimin keinoin. Eihän sellaisesta kehdannut edes kuvia ottaa, joten teidän täytyy nyt vain mielikuvitella.

Paaston aika on totisesti loppunut ja otettu vähän niin kuin varaslähtö kaikkeen herkutteluun. On syöty rahkapullat, suklaat ja kakut. Siitä hyvästä päätin kävellä kyläpaikasta kotiin, ainakin alkumatkan. Keli oli kaunis ja askel kevyt. Ainakin alamäissä.







Ajanjaksoa pitkäperjantain illasta varhaiseen sunnuntaiaamuun, eli aikaa jona Jeesus oi haudassa, on pidetty pahojen voimien juhla-aikana. Länsieurooppalainen noitaperinne saapui meille Suomeen luultavasti keskiajalla, eikä sitä kokonaan pystytty kitkemään kirkon puhdasoppisuuden aikanakaan. Noitien torjumiseksi sytytettiin etenkin Pohjanmaalla lankalauantaisin pääsiäiskokkoja. Trulleista tuli pikkuhiljaa myös osa pääsiäisperinnettä. Istanbulissa ei tunnu pahan voimat, ei lentele noidat eikä savua pääsiäiskokot. On vain piknikin pitäjät rannassa, perheet kävelyllä ja lempeästi iltaan vaihtuva päivä.









Yritin matkalla miettiä, että millaisia perinteitä meillä on lankalauantaihin liittyen, mutta ei tullut oikein mitään mieleen. Tämä on kuin joku välisoitto pitkäperjantain surun ja huomisaamun riemun välillä. Ajanjakso vailla suuntaa. Se on kuitenkin varmaa, että tänä iltana myöhään me miehen kanssa piilottelemme suklaamunia pitkin taloa. Aamulla kello soi ajoissa ja alkaa munajahti ennen pääsiäiskirkkoon lähtöä.







Yläkerrassa katsotaan Batmania. Taidanpa liittyä seuraan! 

7 kommenttia :

Petra kirjoitti...

Oletpa napannut ihanat sinisen hetken kuvat Istanbulista!

A kirjoitti...

Romanttisia kuvia kaupungistanne Istanbulista, kiitos Mine!

Oikein hyvää Pääsiäistä sinulle & perheellesi! ♥♥♥

Carola Lehtonen kirjoitti...

Hienot kuvat ja tunnelmat...täällä on niin kaunista ja lämmintä aivan kuten pääsiäiseksi oli luvattukin...Nautitaan vapaista ja keväästä!!

Kirjailijatar kirjoitti...

Mietin juuri tuossa, että mistä lankalauantain nimi mahtaa tulla. Netissä ainakin väittävät, että siitä, että sinä päivänä oli tapana värjätä talvella kehrätyt langat...ihme juttu, että ne juuri silloin värjättiin.

Olisipa ollut hauskaa olla kärpäsenä katossa teidän juhlissa.

Matkatar kirjoitti...

Kivan kuuloista pääsiäisen aikaa olette viettäneet. Meilläkin on ollut puuhaa ja olemme saaneet joka päivä vieraita, tällekin päivälle on luvassa. Lapset innostuvat taatusti pääsiäismunista, niin meilläkin aikoinaan... :D Ihanaa pääsiäismaanantaita!

Hurmioitunut kirjoitti...

Teillä on ollut ihan omanlainen pääsiäinen. Välillä on kyllä hyvä nolostella, varsinkin hyvässä seurassa. Minä en ehtinyt kirkkoon pääsiäistä fiilistelemään, mutta katsoinpa telkkarista dokumentin Suomen itäisistä ja läntisistä, uusista ja vanhoista pääsiäisperinteistä. Olipa ihan opettava!

Mine kirjoitti...

Petra: Valo oli kyllä uskomattoman kaunis. Juuri paras aika olla kävelyllä:).

Aili: Olisihan se voinut olla romanttistakin, jos olisi ollut se paras seura mukana.

Kirsi: Ihanaa, että tekin saitte lämpöä! Kyllä se vaan tekee hyvää.

Kirjailijatar: Ehkä se oli pitkä joutilas päivä, jolloin oli hyvä tehdä kodin askareita? Meillä on nyt ollut niin tiiviit päivät, että oikein odotan milloin olisi tyhjä päivä, jolloin ei olisi menoa mihinkään. Ainakaan ennen perjantaita ei tarvi sellaisesta haaveilla. Joten siiheksi täytyy toivoa itselleen Duracell-paristoja.

Matkatar: Vielä on pääsiäismunat ihan ehdoton juttu. Itse on taas mättänyt sisuksiinsa sellaisen määrän kaikkea makeaa, että jo odottaa tavallista askeettisempaa arkea.

Hetzu: Meillä on ollut oikea vauhtipääsiäinen, eikä vauhti näytä hidastuvan vielä tulevinakaan päivinä. Huh. Päivät on täydet ja venyvät iltaan. Onneksi on sentään kivaa menoa ja meininkiä, mutta kyllä sekin väsyttää, kun tarpeeksi kertyy.