"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Turkki. Istanbul. Koti. Parveke.. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Turkki. Istanbul. Koti. Parveke.. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

258. tarina (Istanbul- telttakauden avaus)

Kolmonen täytti perjantaina 12-vuotta. Koko juhlapäivä kului laukkuja purkaessa, pyykkiä pestessä ja ruokakaappeja täyttäessä. Illalla otettiin kuitenkin juhlasta kiinni.


(Psst. Helist ja Saga: Huomatkaa tomaatintaimeni:))



Teltta rakennettiin parvekkeen nurkkaan, tutulle paikalle. Kannettiin patjat, tyynyt ja lakanat sisään. Aku Ankkoja unohtamatta. Levitettiin matot parvekkeen lattioille, katettiin pöytä ja sytytettiin lyhtyihin tulet. Sankarin toiveruokana oli tortillat. Jälkiruokana donitseja ja kakkua. Henkilökohtainen ruohonleikkurimme mussutti koivun alla heinää ja lehtiä.




Illan päätteeksi teltassa paistoi vielä pitkään taskulampun valo. Kuului kääntyvän sivun kahahdus kuutamonvalossa. Isi ja äiti olivat asettutuneet parvekkeen toiseen nurkkaan. Tietokoneelta katsottiin elokuvaa. Nautittiin illan viileydestä helteisen päivän perään.




Muualla hyvä, mutta kotona paras.