"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

perjantai 4. heinäkuuta 2014

700. tarina (Eat, Pray and Love)

Aamu on valjennut Venetsiassa ja olemme lähdössä saarille. Koska illaltakin on yli sata kuvaa, ajattelin laittaa ne nyt jo tähän. Muutoin illan tarinasta tulee megalomaanisen pitkä. Luin muutama vuosi sitten kirjan "Eat, Pray and Love". Siinähän vain osio "Eat" käsitteli Italiaa, mutta eilen tuli mieleeni, että se kokonaisuutena olisi ollut hyvä kuvaus Italiasta ja varsinkin Venetsiasta. Joka kulmassa upeita ravintoloita, jäätelökioskeja ja muita herkkuja. Sieltä täältä nousevat kirkon tornit ja katolisuus näkyy muutoinkin. Nunnat kaduilla ja Madonnat seinissä. Ja se rakkaus, joka on minulla matkassa, mutta näkyy myös paikallisten elämässä. Miten ympäri mennään ja yhteen tullaan.

Pidemmittä puheitta, ihana Venetsian iltamme näytti tältä:




Jonkun oma terassi. Saisikohan sitä lainata?











Venetsiaan voi vielä lisätä ne värit. Pääsivät erityisesti oikeuksiin ilta-auringossa.




Pöytä vain kahdelle:).



Missäs sitä ollaan? Eksyksissä jossakin kujilla.




Illan vaikein päätös: Mitä pizzaa sitä söisi?






Mukavaa päivää mummolaan ja muualle. Nyt nää lähtisi ja palailisi sitten illalla. Tämän postauksen alla oli siis myös luostarikierroksemme Meteorassa ja saapumisemme Venetsiaan. 

12 kommenttia :

Terhi kirjoitti...

Venetsia on kyllä sellainen paikka, missä kuvia kertyy aivan liikaa :D Ei vaan voi olla ottamatta räpsyjä sieltä, ja täältä, ja tuoltakin... Ja nurkan takaa, ja sitten on eksyksissä! Olen käynyt kaksi kertaa ja on se vaan ihana paikka. Joskin syöminen ja juominen "helposti valitussa" paikassa käy kukkaron päälle aivan kohtuuttomasti!
Mutta nuo herkulliset pitsasiivut ovat ihania ja kukkarolle ystävällisissä hinnoissa.

Anonyymi kirjoitti...

Onpa ylellistä käydä Venetsiassa;)

Kiitos postauksesta, ja hyvää matkaa edelleen tv. Aili-mummo♥♥

Kirsi Cifci kirjoitti...

Ihanat Venetsian kuvat ja tunnelmat!

Kirsi Cifci kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Anonyymi kirjoitti...

Etäisyys Istanbulista ei ole ihan mahdoton mutta tunnelma toinen. Minulta plussat Istanbulin suuntaan.

Olen aina ihmetellyt, eikö veteen rakentamisesta seuraa ongelmia. Kaunishan Venetsia erityisluonteensa takia on mutta... Meillä vauhkotaan sadevesienkin rakennusten seinämiltä pois johtamisen tärkeydestä. Turhaanko - tai sitten ei? Mutta ehkäpä sisäilma- ja homeongelmat ovat vain pois pilattujen pohjoisten ylihuolestuvien ja kaikesta valittavien agendalla.

Teille mukavaa seuraavaa etappia. Mikähän se lieneekään? Anisi

Raija kirjoitti...

Nyt kun olet käynyt Venetsiassa, niin voitkin uppoutua Donna Leonin dekkareihin, joissa kuvataan Venetsian elämää. Suosittelen. Ja näihin dekkareihin liittyy myös keittokirja.

Mine kirjoitti...

Terhi: Justiinsa. Ja jokainen kanava näyttää sitä aiemmin kuvattua kauniimmalta.

Aili: Ylellistä todellakin, sillä hinnat täällä ovat aika suolaiset. Mutta kerran tai kaksi elämässä….

Kirsi: Kaunis se on tämä Venetsia. Toisenkin kerran nähtynä.

Anisi: Onhan täällä epäilemättä omat ongelmansa etenkin talvella ja tulviessa. Siltikin iloitsen, että tällainen paikka on olemassa.

Raija: Olen siis Ventsiassa toista kertaa elämässä. Joku vinkkasi noista Donna Leonin kirjoista ja olen jo niistä aika monta lukenut. Paikat elää eri tavalla silloin kun ne on itse nähnyt.

Vilho Koskela kirjoitti...

Voi voi kun joskus puusilmänä oppisin samalla lailla vangitsemaan maiseman ja tunnelman valokuviin kun sinä siskoseni... No onhan tässä aikaa opetella. Upeita kuvia.

Mine kirjoitti...

Vilho: Kuvaamaan oppii kuvaamalla ja katsomalla toisten kuvia. Mistä niissä kuvissa pitää ja miten osaisi itsekin tehdä samalla tavalla. Ja kuten monessakin muussa asiassa; aina on oppilaan paikalla ja voisi olla parempikin..

hietzu kirjoitti...

Kyllä on kaunista! Italiassa on monen monta kaupunkia jotka haluaisin kahlata läpi, myös niitä pienempiä joissa on vähemmän turisteja. Vai voiko Italiassa edes olla sellaista paikkaa jossa turisteja ei olisi? Niin houkutteleva on koko saapasmaa. :)

Liivia kirjoitti...

Mielenkiinnolla olen nautiskellut matkakertomustasi näin vähän jälkijunassa.
Venetsia on ainutlaatuinen ja upea, ei siitä mihinkään pääse. Mutta Genovakin oli minusta upea (ilman turisteja ja hinnat halvat) ja muistutti kovin paljon Venetsiaa, olivathan ne kaksi saman ajan suuria ja vauraita kaupunkivaltioita.
Minäkin voisin mennä Venetsiaan pidemmäksi aikaa, vuodessa saattaisin kyllä jo tylsistyä, mutta kuukausi olisi kiva. Ja täysin mahdollista, ei tarvitse olla rikas. Katselin että asunnon saisi vuokralle 1000e/kk. Ja kun on oma keittiö, ei tarvitse enää kipuilla Venetsian hintojen kanssa. Ruokakaupoissa minusta näytti olevan Suomen hinnat, toiset tuotteet edullisempiakin.
Mutta vaporetto on kallis! Muistaakseni yhteen ajeluun edellyttänyt lippu oli 6.90 kun kävin. Mutta kuukaudessa olisikin aikaa kävellä:)

Tiesitkö, että kolmannessa kuvassa olevat kattoparvekkeet rakennettiin hiusten valkaisua varten. Siellä daamit ja myös herrat istuivat kirkkaassa auringonvalossa peilien ympäröimänä ja jotain tököttiä-olikohan sitruunaa?- tukka täynnä.

Mine kirjoitti...

Hietzu: Minullekin sopii mikä vain pala Italiaa. Etelä ja saaret on kokonaan vielä kokematta. Aina olen tykännyt.

Liivia: Hotellien hinnat olivat todella paljon korkeampia, kun muualla Italiassa. Tietysti jos menisi kuukaudeksi, kannattaisi mennä hieman turistisesongin ulkopuolella. Jos Venetsiassa sellaista edes on? syksy on minun vuodenaikani, eli menisin varmasti mieluiten syyskuussa. Tosin nyt en mene Suomesta mihinkään, kun vihdoinkin saan kokea Suomen syksyn 14-vuoden tauon jälkeen.

Vai että tukan valkaisuparvekkeet. Sitä en tiennytkään, mutta nyt tiedän:).