"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

perjantai 18. heinäkuuta 2014

706. tarina (Maalari maalasi ja Raju nainen hioi)

Olemme muuttaneet. Minä ja mies. Ensin muutimme kuopuksen huoneeseen ja nyt kaksi yötä olemme nukkuneet täällä meidän huoneessa. Hyvin nukuttaa ne muutamat tunnit mitkä maltetaan viettää poissa remontin keskeltä. Niskaan hönkäilee Helsingin satamassa seisova kontti, joka saapuu Taloon ensi viikon alkupuolella.  On huomattavasti helpompi maalata, hioa, tapetoida jne. talossa, jossa ei ole huonekaluja.

Olemme siis olleet suomalaisia viikon ja päivän. On suorastaan hämmästyttävää, että kuinka paljon siinäkin ehtii. Talossa toimii netti, lapsilla on puhelinnumerot, auto on katsastettu ja rouva terveystarkastettu. Talossa on maalari mieheni maalannut kaikki sisäkatot yhtä pientä eteistä lukuunottamatta ja valkeus tuli sen myötä Taloon. Minä olen raju nainen ja hioin lainavempeleellä yläkerrasta pari huonetta ja aulan. Raju siksi, että vuokraamon ukot nauroivat kauluksiinsa, kun kävin koneen hakemassa ja kyselin sen käyttöohjeita: "Siis SINÄKÖ tällä meinaat hioa? Tämä on kuule aika raju vehje." 


Keittiö ennen valkaisua.



Ja valkaisun jälkeen.


Olohuone ennen ja jälkeen.




Seinät on puoliksi maalattu ja sängyn vieressä muistuttaa vaikeinta rastia tapettikirja poikineen. Mistä tykkää, mihin on varaa ja ehtiikö odottaa tilaustapetteja? Tänään on aika astua tapettikauppojen ihmeelliseen maailmaan.

Yläkerrassa oli kahdessa huoneessa vanhat lautalattiat, jotka olivat kovin kuluneet ja ne on nyt hiottu ja maalattu. Esikoisen seinien maalaus on parasta-aikaa menossa, sillä entisen asukkaan väriterapia ei purrut uuteen asukkaaseen. Sitä ennen oli irrotettava melkoinen määrä sinitarraa ja meidän lapset sai siinä samassa ikuisen sinitarrankäyttökiellon, oli meinaan sen verran ikävää puuhaa. Tänään saapui Lappeenrannan seudulta yksi ihana apulainen, joka irroittelee parasta-aikaa olkkarin tapetteja. Minun pitäisi olla maalaamassa toista kierrosta….


Tämä on kyllä lavastettu tilanne, sillä johto oli jo irrotettu, mutta ihan hymyssä suin meni hionta rajulla naisella todellisuudessakin:).




Piha oli muuttunut viidakoksi tai kukkakedoksi. Sitä on ihanat apulaiset pistäneet siistiksi viimeisen viikon aikana. Helmi on saanut suuret kasat heinää, jossa makoilla ja josta voi haukata makoillessa hiukopalaa. Jokaisessa välissä lämmitetään saunaa ja juostaan pihan poikki uimaan. Eilen illalla jäjestyi pihaterassilla mummolan väen avustuksella lettukestit saunomisen oheen. 





Lapset asuvat vielä mummolassa, mutta reitti kodin ja mummolan välillä hoituu jo pyörällä. "Hei vaan äiti, huomenna nähdään."


No, kuopus nyt ei sentään vielä yksin pyöräile, mutta taito oli kuitenkin tallella ja nyt oli Prismasta kuulema ostettu uusi pyöräkin. Kiitos vielä mummolaan!


Varauksellisista suomalaisista ei ole näkynyt jälkeäkään. Meidän naapurit on erittäin mukavia ihmisiä. Naapurin setä on asunut täällä koko ikänsä ja hänellä on tarinoita enemmän kuin tuhat ja yksi. Meillä on hänessä silminnäkijätodistus talomme alusta tähän päivään asti. En malta odottaa, että koti on valmis ja saamme hänet kahville. Toisella puolella asuu uskomattomat remppaajat, joilta löytyy tietoa joka asiaan. Eilen saunapuita pilkkoessa saapuivat pölli kainalossa pihalle ja johan helpottui puuhommat kummasti. Lettukestien keskelle saapui aidan taakse ohikulkija, joka iloitsi pihalle tulleesta elämästä. "Minun ystäväni asui tuolla yläkulmassa, siellä on vierailtu moneen kertaan. Onpa mukavaa, että täällä on taas elämään." Letut kelpasi kulkijallekin ja taas karttui tieto kotimme historiasta.

Että tällaista. Mutta nyt hommiin! 

23 kommenttia :

Wanha kirjoitti...

Tulipas ikävä Suomeen! Paljon olette saaneet aikaiseksi lyhyessä ajassa! Tsemppiä rempan keskelle!

mimon mami kirjoitti...

Hyvällä mallillahan siellä on remontti menossa. Voimia loppurutistukseen.

Leena Lumi kirjoitti...

Kiva, että jätitte kuitenkin lattian tummaksi keittiössä. Me jouduimme 30 vuoden jälkeen hylkäämään parketin köökissä ja laitoimme laatoille ja lattialämmitykselle: Nyt se kestää takuulla niin penskat kuin koirat ja myös pudonneet mustikat;)

Suomessa on nyt ylitarjontaa ihanista tapeteista. Moni ystäväni parhaillaan tapiseeraa ihan vain koska ne tapetit ovat niin houkuttavia.

Luksusta että mummola on noin lähellä ja saatte tehdä tosi isosti kahdestaan eli siinä tulee nopeasti näköisää.

Matkatar kirjoitti...

Ihana nähdä teidän uutta kotia -kivasti se muuttuu raikkaampaan suuntaan! Mukavat naapurit ovat kyllä kullan arvoisia. Meillä on sellaisia myös -pääosin vanhoja, jotka muistavat meidänkin talomme historian jo kaukaa. Monet ohikulkijatkin käyvät edelleen ihmettelemässä ja poikkeavat sisälle katselemaan mitä olemme saaneet aikaan. Se on kivaa :D

mummeli kirjoitti...

Kylläpä olette paljon saaneet aikaiseksi viikossa. Tuöee niin kaunista ja valoisaa, kyllä maali tekee ihmeitä!
Hyvää jatkoa työllenne.

Pepi kirjoitti...

Hienolta näyttää jo nyt, hyvin olette pistäneet siellä hösseliksi :)
Voi mikä koti siitä teille tuleekaan!!!

A kirjoitti...

Näkyy että teette ahkerasti työtä, pian on kotinne kuin uusi..:)

Tosi hyvä sauma kodin remontille, onneksi olkoon! ♥

Voihan elämä kirjoitti...

Oliko teillä koti siellä valmiina odottamassa vai ostitteko talon? Meillä on koti suomessa ja jännä nähdä millainen se on kolmen vuoden kuluttua ;)

Hurmioitunut kirjoitti...

Huhhuh,olette todellakin pistäneet hihat heilumaan! :o Mutta jälki on kyllä hienoa. Ja mukavaa kuulla että naapurusto on ottanut hyvin vastaan ja teillä on auttavia käsiä muutenkin.
Voimia loppurempan rutistamiseen! :)

Saga kirjoitti...

Siellähän on kotoisasti jo mariskoolitkin paikkansa löytäneet :)

Mummolan läheisyys on kaikkien näiden vuosien jälkeen varmasti ihanaa kaikille!

Jael kirjoitti...

Kiva nähdä kuvia talostanne ja hyvää jälkeä tulee varmasti remontin jälkeen.Keittiö näyttää kivalta ja mukavasti olette jo aloittaneet Suomeen paluu-elämänne:)

Mine kirjoitti...

K: Suomen kesä näyttää parhaita puoliaan, mutta siitä on nyt hieman vähänlaisesti kokemuksia, kun elämä on keskittynyt lähes täysin sisälle.

Mimon mami: Jatkuvasti etenee, mutta listakin on kyllä pitkä…

Leena: Tapeteissa oli tosiaan runsauden pula. Huh. Ostin tänään tapetit kriteereillä: heti saatavissa ja kohtuullisella hinnalla. Lasten huoneita on tapetoitu nyt yömyöhälle ja siitä mihin jäätiin, jatketaan aamulla. Kaikkein inhottavin homma sinitarrojen irrottamisen jälkeen on tuo tapetin irrottaminen.

Matkatar: Minustakin on mukavaa esitellä työn jälkiä. Tai no yksi lattia meni mönkään ja tapetoinnin tulokset näkyy sitten huomenna. Tapetoin siis tänään elämäni ensimmäistä kertaa. Mutta on sitä ollut onnistumisenkin elämyksiä. Katoista tuli tosi hienot, mutta siihen minulla ei ollutkaan osaa eikä arpaa:).

Mummeli: Valkoista sen olla pitää, niin tulee valoa kaupan päälle. Viikossa ehtii näköjään paljon, kuten päivässäkin. Nyt alkaa vaan jo remonttiväsymys painaa….

Pepi: Koti siitä tulee. Huomaan muutoksen jo nyt. Ensin se oli Talo, mutta nyt jo useimmiten Koti. Piste iin päälle on se hetki, kun tulee omat tavarat sieltä kontista ja lapsetkin pääsevät muuttamaan tänne.

Aili: Nyt on ollut hyvä remontoida, tyhjässä talossa. Ensi viikolla sitten raijataan tavaroita edestakaisin.

Kolme vuotta Turkissa: Me ostimme Talon viime kesänä ja se on seissyt täällä puoli vuotta tyhjillään meitä odottamassa. Nyt Talosta muotoutuu meidän koti. Mukavaa, joskin aika toimeliasta ja väsyttävääkin puuhaa.

Hurmioitunut: On ollut ympäripyöreät päivät. Toivottavasti aamulla nukuttaa pitkään.

Saga: Mariskoolit tosin taitavat olla tuossa vain väliaiakaisesti:). Mummolaan on nyt lyhyt matka. Tänään mummo ja pappa tosin karkasivat Karjalaan. Hyvä heille, sillä onhan tämä meidän remppa melko kuormittava rupeama heillekin.

Jael: Minä en tykännyt keittiöstä Taloa ostettaessa. Se oli minusta liian moderni. Nyt kun tässä on tultu tutuksi, siitä on tullut MINUN keittiöni.


SaaraBee kirjoitti...

Olette kyllä varsinainen tehopari. Muistakaa nyt kuitenkin nukkua välillä, jos pystytte.Minä nimittäin nukun Suomessa kesäisin aina huonosti. On liian valoisaa yölläkin!
Tapettien valinta on vaikeaa. Niitä on aivan liikaa. Mielenkiinnolla täällä odotan miltä lopputulos näyttää. Jokos olet piirakoita ja rahkaa syönyt? Se kungingatar-rahka on niiiiiiin hyvää.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä olette ahkeria ja jaksatte!! No, nuorenahan jaksettiin.... Muistakaa kuitenkin mitä kirjoitin "läksiäseksi" teille. LEPOA välillä!!!
Siitä tulee teille ihana koti.
Voimia edelleen ja Jumalan siunausta!
toiv. Sylvi fammo

Carola Lehtonen kirjoitti...

Wau!Olettepa ahkeroineet valtavasti olette jo saaneet aikaan!Istanbulista terveisia taalla oli aamulla kova ukkosmyrsky josta enaa vain muisto!

Mine kirjoitti...

Vihreatniityt: Rahkaa menee päivittäin. Karjalanpiirakoita syötiin välillä Travemunde-Helsinki. Tapettitaivas on tosiaan melkoinen, mutta päätettiin lopulta ottaa sellaiset, jotka hyllystä löytyi. Helpotti kummasti päätöksen tekoa:).

Sylvi: Jaksetaan ja jaksetaan. Joka ilta kaatuan sänkyyn ja uni vie. Aamulla herätään ja mietitään, että kuinka sitä jaksaa taas alkaa, mutta kun alkaa niin johan rupeaa tapahtumaan. Nyt on kaksi makkaria tapetoitu ja apulaisten avustuksella irrotettu seuraavan kohteen edelliset tapetit. Inhottavaa hommaa. Onneksi huomenna on LEPOpäivä, silloin pidetään rempasta taukoa. Maanantaina sitten uusin voimin tapetoimaan ja maalaamaan. Voiton puolella ollaan, mutta eiköhän sitä puuhaa riitä vielä ainakin viikoksi:D.

Onhan tässä tätä realitettiterapiaakin. Äitini on todella huonona ja sairaalasta jo kerran kutsuttiin hyvästelemään. Istuin sängyn laidalla ja muistelin. Jätin jäähyväiset ja veisasin lähtövirret. Lasten kanssa käytiin myös hyvästelemässä mummi seuraavana päivänä. Sitten tapahtui joku ihmevirkistys ja sairaalasängyssä höpötteli pirteä pakkaus. Tänään on taas huonompi päivä. Lähdön läheisyys tuntuu ja joka päivä saa siis jättää rempat taakse ja istahtaa sängyn ääreen muistamaan, että tämä kaikki on ohimenevää. Parempi kerätä aarteet Taivaaseen, kun kiinnittää sydäntään vaikkapa Taloon.

Vielä yksi hauska asia äitiin liittyen. Isäpuoleni muisteli, että kun tämän talon edellinen omistaja sai asunnon valmiiksi, äitini oli käynyt sen siivoamassa. Tuntui kivalle, että äiti on ikään kuin käynyt meillä:). Rakkauteni vanhoihin taloihin on nimittäin äidin peruja ja monesti mietin, että olisipa äiti nähnyt mitä olemme tehneet.

Kirsi: Kiitos Istanbulin terveisistä. Elämä Suomessa on ollut pelkkää auringonpaistetta:).

MatkaMartta kirjoitti...

Olipa kiva lukea kuulumisianne. Voi raju nainen sua :) Talo näyttää kovin kauniilta. Voimia ja tsemppiä aherrukseen sinne.

Satu kirjoitti...

No täällähän on tapahtunut vaikka mitä. Olette panneet niin sanotusti tuulemaan. :-) Ja hyvin olette tainneet Suomeenkin kotiutua, mutta mikäs tänne on kotiutuessa. :-)

Kirjailijatar kirjoitti...

Voi että, ihanaa. Tervetuloa Suomeen ja uuteen kotiin. Kaikki näytää niin suloiselta ja te olette olleet ihan mahdottoman ahkeria - viikossa kaikki tuo, vau. Onnea vielä uuteen kotiin ja ihanaa kesää teille!

Mine kirjoitti...

Matka Martta: Talo on päivä päivältä kodimpi. Elämä saattaa olla silkaa onnea täälläkin:D.

Satu: Kotiutumista tapahtuu jokaisena päivänä, kirjaimellisesti kodin valmistumisen myötä. Arki on vielä edessä, joten sen myötä katsotaan sitten, kuinka sujahdamme suomalaiseen elämänmenoon.

Kirjailijatar: Kiitos, on mukavaa olla Suomessa ja kotoutumassa. Elo-syyskuu näyttää aika vauhdikkaalle. Lokakuussa toivottavasti hidastuu ja ehdimme miettiä, että miltä silloin tuntuu:D.

Anonyymi kirjoitti...

Kerro ihmeessä, miten onnistuitte noin hyvin kattojen valkaisussa. Sama keikka olisi meillä edessä niin kotona kuin mökilläkin. Käsittelittekö/poistitteko jotenkin vanhan pinnan? Meidän kattolaudoitus on lakattu. Millainen maali, sutien vai ruikumaalaten? Hirvittää ryhtyä koko puuhaan, jos lopputulos vaikka onkin nykyistä huonompi. Anisi

Mine kirjoitti...

Anisi: Ruiskulla! Kokeiltiin myös telaa ja pensseliä, mutta ehei, jälki ei ole siistiä. Ruiskulla maalaamisen riesa on ympäristön peitteleminen, mutta sen jälkeen homma oli nopeaa ja jälki hyvää. Onneksi tuli ostettua siis tuo ruisku. Sillä meinataan nyt sitten myös maalata hieman huonekaluja. Saas nähdä miten se sujuu.

Niin, ja alkuun siis pestiin katot sellaisella maalinpesuaineella ja sitten vaan superlateksia pintaan. Sillä ei tarvitse pohjamaaleja eikä myöskään hioa. Minä luulen, että nämäkin katot oli lakattuja ja hyvä siis tuli näillä konsteilla. Olen iloinen!

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos Mine. Testatut reseptit. Anisi