"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

tiistai 8. marraskuuta 2011

92. tarina (Istanbul- urbaanimpi uhrijuhla)

Jos uhrieläimen valitseminen telttakarjasuojista, uhraamisesta ja paloittelemisesta puhumattakaan, on epämieluista puuhaa, voi Istanbulissa valita urbaanimman tavan uskonnollisen velvoitteen suorittamiseen.

Juhlaväki voi ajaa autolla Carrefourin ostoskeskuksen pihaan. Parkkipaikan reunaan on uhrijuhlan ajaksi rakennettu väliaikainen "uhrijuhlaosasto". Sieltä voi aidan takaa osoittaa haluamansa eläimen, jonka kilohinta on selvästi esillä ylös nostetuissa kylteissä. Tämän jälkeen asia siirtyy työntekijöiden hoitoon.  Uhrieläin siirretään ensin  "uhrausosastolle" ja sieltä kätevästi paloitteluun ja pakkaamoon. Paloittelu tulee ilmoituksen mukaan kaupan päälle.






Juhlaväki voi sen sijaan siirtyä ostoskeskukseen toimenpiteen ajaksi odottelemaan. Juoda kupin kahvia Starbucksissa, ostaa rouvalle uuden leningin tai pyörähtää vaikka elokuvissa. Yksin ei täällä tietenkään tarvitse olla, sillä turkkilaisista on hyvin juhlallista viettää juhlapäivää ostosten teon merkeissä. Juhlapäivinä ostoskeskukset ovat näet tupaten täynnä juhlivaa kansaa.

Ostoskeskuksessa oleilun jälkeen voi käydä maksamassa uhrauksen ruokakaupan kassalle. Sieltä saa mukaansa siisteihin, erityisesti tätä tarkoitusta varten suuunnitetuihin pahvilaatikkoihin paloitellut uhrilihat. Kannessa lukee juhlatoivotukset sekä teksti "Allah kabul etsin" eli "Jumala ottakoon vastaan".

Uhrijuhla Istanbulissa lähenee tällä erää loppuaan. Takapihaltamme ovat karjasuojat hävinneet, vaikka huomenna vielä on virallisesti viimeinen juhlapäivä.

6 kommenttia :

Lezzie kirjoitti...

Kyllä mun tulee niin sääli noita suloisia eläimiä!

Yaelian kirjoitti...

Mielenkiintoinen tapa ostaa lihaa;D

Mine kirjoitti...

Lezzie: Säälihän se toisaalta. Ja siltikin liha maistuu...

Yaelian: Tulee siinä vähän sellainen kaupunkilais-olo, jossa koitetaan pitää asiat kliinisinä:). Ei verta eikä suolenpätkiä, kuten tavan rahvaalla.

Anonyymi kirjoitti...

Silmiin tuli hauska Yahoo! Maktoob promootio-animaatio liittyen tähän muslimien Eid al-Adha uhrijuhlaan:

http://www.spitfire.ae/wp-content/uploads/2011/11/Yahoo_animation.swf

Kirjailijatar kirjoitti...

Luin kaikki uhrijuhlapostaukset nyt yhdellä kertaa, kun en ole aiemmin ehtinyt tänne. Todella mielenkiintoista, en ollut tästä tiennyt mitään aikaisemmin. Voin kuvitella, millainen lemu eläimistä tulee, jos juhla siirtyy kesään? Miksi ihmeessä se muuten siirtyy? Mutta upeita kuvia oli paljon, ihmeellinen tuo kaupungin ja eläinten yhdistelmä.

Mine kirjoitti...

Anonyymi: :)

Kirjailijatar: Siirtyminen liittyy muslimien kalenterivuoteen, joka ei ole samalla tavalla kiinteä, kuin meidän. Näin ollen paastokuukausi Ramazan siirtyy vuosittain 11 päivää aikaisemmaksi ja sitä myöten tietysti myös sitä seuraava uhrijuhla. Eli ensi vuonna uhrataan lokakuun lopussa, seuraavana jo lokakuun puolivälillä jne.