312. tarina (Arkeni- tiistaina on kauppapäivä)

Kun nyt päästiin shoppailemisen alkuun, niin siirrytään seuraavaksi ruokakauppaan. En tiedä millainen mielikuva teillä on turkkilaisista kaupoista? Minä en osannut odottaa oikein mitään ja pääsin yllättymään todella positiivisesti. Etenkin Istanbulissa löytyy kattavasti kaikenlaista kauppaa. Meidän  lähikauppa sijaitsee taloyhtiössämme. Sieltä saa peruselintarvikkeita, kuten vihanneksia, leipää, maitoa, makarooneja, munia jne. joko itse hakemalla tai kotiin kuljetettuna. Puhelu kauppaan ja pojat juoksevat. Aikaisemmassa kodissa talonmies kiersi aamulla ovilla ja kävi puolestasi hakemassa pieniä ostoksia lähikadun varressa olevasta kaupasta, ilman erillistä maksua. Nämä molemmat lähikauppa-systeemit ovat todella elämää helpottavia asioita. Monesti olen ajatellut, kuinka Suomen vanhukset, sairaat ja pienten lasten äidit iloitsisivat myös tällaisesta avusta.

Hieman isompaan kauppaankaan ei tarvitse kauas lähteä. Meillä löytyy parin kilometrin sisältä ainakin neljä isompaa markettia, jotka vastaisivat ehkä suomalaista K- tai S- markettia tai isompaa Siwaa. Itse käyn kuitenkin kerran viikossa autolla suuressa Carrefourin marketissa, josta ostan paksin täyteen tavaraa. Isoissa marketeissa hinnat ovat hieman edullisemmat. Käytössäni on myös bonus-kortti, joka määrää omaksi kauppapäiväkseni tiistain. Silloin saan 5% bonusta ostoksistani, mistä vuositasolla tulee iso säästö.

Ruokakaupasta saa kaikkea mitä toivoa saattaa. Paitsi lakritsaa, sikaa ja raesokeria:). Ruokatavaroiden lisäksi Carrefour myy kodin elektroniikkaa, vaatteita, matkalaukkuja, vauvatarvikkeita jne. Nämä ovat siis meidän Citymarkettimme ja Prismamme. Kooltaan vaan hieman suurempia. Ruokakaupan lisäksi samassa rakennuksessa on suuri ostoskeskus, joten samalla käynnillä hoituu tarvittaessa lapsille kengät tai vaate, lelu kaverin syntymäpäiviä varten, kirja kirjakaupasta, tuoksu kemikaaliosta, lääkkeet apteekista, kahvit Starbucksista jne. Kaupathan täällä on muuten auki joka päivä aamu kymmenestä ilta kymmeneen. Kun menee kauppaan arkiaamuna, saa tehdä ostoksensa ihan rauhassa. Iltaisin ja viikonloppuisin täytyy ryysätä läpi ruuhkien.

Nykyään käyn kaupassa ihan itsekseni, ilman lapsia. Se on ihan luksusta. Muistan kyllä ne kauppareissut, jolloin kuopus istui kärryissä ja vilkas kolmonen katosi milloin mihinkin. Suurin osa kauppareissuista kului paniikissa poikaa etsiessä. Onneksi tuo aina löytyi. Ilmaantuen kulman takaa patonki kainalossa tai maistiaismakkaraa mussuttamasta makkarakojun äärestä. 

Jos haluaisi säästyä tavaroiden kantamiselta, voisi Istanbulissa tilata ostoksensa netistä kotiin toimitettuna. Itse haluan kuitenkin valita omin kätösin vihannekset ja hedelmät, sekä tarkkailla mikä mehu on tarjouksessa. Olen siis ottanut kerran viikossa tapahtuvat kassien kannon hyötyliikunnasta.

Vielä parempaa liikuntaa ja tuoreemmat hedelmät  ja vihannekset saisi, jos kävelisi basaariin. Sellainen on omilla kotikulmillani tiistaisin ja perjantaisin. Basaarit aukeavat aamulla ja sulkeutuvat illan hämärtyessä. On valikoimaa ja hyvät hinnat. Samalla rahalla saa hyötyliikuntaa, silmän iloa ja hyviä tuoksuja haisteltavaksi.

Tänään on tiistai, mutta olen järkyttänyt normaalia viikkorytmiäni ja käyntyt kaupassa eilen:). Tänään on vuorossa turistikierros, sillä meillä on vieraita Suomesta. 

ps. Pahoittelen yläkuvien huonoa laatua. Ne on nappaistu vanhalla kamerallani, jonka tehot ei oikein sisätiloissa riittäneet. En kuvaa koskaan salamalla, joten silloin täytyi tyytyä sisäkuvissa hieman suttuisempaan ilmeeseen.