"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

keskiviikko 24. elokuuta 2011

48. tarina (Alanya - myötähäpeään ei kuole, toivottavasti)

Kuinkahan moni siellä seurasi television Matkaoppaita Turkin Alanyasta?  Minkähänlaisin tuntemuksin? Itse aloitin innolla,  hymistelin muutaman jakson ja vajosin lopulta sellaiseen myötähäpeään, josta en ole selvinnyt vieläkään.

Älkää käsittäkö väärin tai pahoittako kukaan mieltänne. Minusta ihmiset saavat lomailla justiinsa niin kuin tykkäävät, jos eivät hajota paikkoja ja vahingoita kanssaeläjiään. Kantakoon mukaansa maksamakkarat ja näkkärit lomaeväiksi. Laulakoon joka ilta karaokea Heikin baarissa. Sekoilkoot umpihumalassa. Pyytäköön kaljaa aamulla basaarissa, kun kauppias tarjoaa teetä tai kahvia. Olkoon justiinsa sellaisia kuin ovat lomamieltymyksineen. Matkaoppaiden myötä luotiin kuitenkin stereotypia suomalaisesta turistina Turkissa (kuten muissa turistikohteissa), mutta myös ihmisryhmänä, josta en tunnista itseäni. Jollainen en halua olla. Jollaiseksi en halua turkkilaisten minua mieltävän, mutta jollaiseksi minut tultaisiin Turkin eteläkohteissa niputtamaan. Päätin siis kiertää ne tästälähin kaukaa, etenkin sen Alanyan.

Alanyaan me kuitenkin menimme, sillä esikoisella oli syntymäpäivät, jotka hän halusi nimenomaan viettää tuolla televisiosta tutuksi tulleessa kohteessa. Hotelli otettiin kahdeksi yöksi ja sitten vain kaupungille  toivoen, että kukaan ei arvaisi meitä suomalaiseksi. Täysin turha toive, sillä olimme kävelleet tuskin sataa metriä, kun meidät jo tunnistettiin. "Hei suomalainen, tule syymään. On halpaa."

Seuraavat päivät olisimme todellakin selvinneet ihan vain suomen kielellä. Valinnanvaraa olisi riittänyt myös suomalaisissa ravintoloissa ja kuppiloissa. Kahden Heikin baarin lisäksi oli tarjolla Kippis baaria ja Aleksin baaria. Topin paikkaa, Tanssiravintola Maininkia ja jopa asunnonvälitystä OP kiinteistövälityksen kautta. Suomalainen lomaparatiisi?

Lapset kuitenkin viihtyvät. Esikoinen sai tehdä syntymäpäiväostoksia ostoskeskuksessa, syödä Madon vohvelit tarjoilijapojan laulaessa "Häppi bööftei tuu juu". Juosta kauniilla rannalla valtaviin aaltoihin ja lillua päivän vesipuistossa. Vanhemmat kantoivat suomalaisuutensa niin hyvin kuin taisivat. Ja huokasivat helpotuksesta, kun Alanya lopulta jäi taakse.







ps. Jotakin kertoo myös se, että valokuvissa on Alanyan kokoinen aukko. Kaupunki olisi ollut ihan kaunis ja kuvaamisen arvoinen, mutta... Nämä rantakuvat lähes tyhjällä rannalla jäivät oikeastaan ainoiksi. Taisi olla ainut paikka, jossa hengitin vapaasti:).


13 kommenttia :

Elegia kirjoitti...

Olen tainnut yhden jakson noita matkaoppaita nähdä lomnalla Suomessa. Siinä oli draamaa jonkun pariskunnan taholta (mies juopotteli eli se vanha tarina).

Ei kuulosta kovin lupaavalta tuo Turkin jaksokaan, onneksi en nähnyt. Luulen, etten minäkään kyseisessä paikassa mielelläni kertoisi kansallisuuttani.

Kukin saa tietty matkustaa tavallaan ja valita matkakohteet intressiensä mukaan. Itse en kovin helpolla lähtisi lomailemaan sellaiseen paikkaan, jolla on maine suomalaisturistirysänä, kun kuitenkin se aito kulttuuri kiinnostaa enemmän.

Kauniita rantakuvia!

Vihreatniityt kirjoitti...

Katsoin minäkin noita ohjelmia. Jotenkin vähän hävetti meidän puolesta...en tarkoita, että itse olen jotenkin fiksumpi, mutta kuitenkin. Toisaalta ehkä kuvattaviksi eivät ihan kaikki kelvanneetkaan!!!!
Joskus 20 vuotta sitten olisin voinut ajatella ohjelmasta ihan erillä tavalla!

Kirjailijatar kirjoitti...

Aivan upeita rantakuvia! Onhan tuolla upean näköistä, mutta kertomasi perusteella en minäkään kestäisi Alanyaa muuten. No, en aio sinne koskaan mennä, joten eipä tarvi kestääkään.

Mia Chilen Peikkokukkulalta kirjoitti...

Heippa! Tulin vastavierailulle :) Hih, miten hauskasti kirjoitettu juttu. En ole nähnyt ohjelmia, sillä en ole kuuden vuoden aikana käynyt kuin kerran Suomessa. Kyllä minäkin häpeäisin mennä sinne, jos suomalaiset käyttäytyvät siellä noin! Chile ei ole turistimaa ja täällä tiedetään Suomesta ja suomalaisuudesta vain hyviä asioita. Poikkeuksena ne ampumakauheudet, jotka näytettiin täälläkin uutisissa.

Mine kirjoitti...

Elegia: Kyseessä oli siis kaksi tuotantokautta ohjelmaa pelkästään Turkin Antalyasta. Valikoima turisteja, jotka tekivät kaikki "temput". Mukana tietysti onneksi myös ihan tavallisia tallaajia. Kestin katsoa ehkä kolme jaksoa. Sen jälkeen jäi selkärankaani epäilys. Kun joku turkkilainen sanoo lomapaikoissa "Ai suomalainen" - yhdistän sen välittömästi siihen Matkaoppaisiin. Mietin, että "Mikähän on keskustelukumppanini käsitys suomalaisesta". Tulen noloksi ja palan halusta selitellä. Tosi ärsyttävää. Minähän olen suomalainen, rakastan suomalaisia. Meitä on joka junaan ja sehän on vain hienoa. Vai???

Vihreatniityt: En minäkään luule olevani parempi. Olen vain omanlainen. Matkalla ja kotona. En halua niputtaa ihmisiä kansallisuuden, uskonnon tai aatteen mukaan. Vielä sitäkin enemmän, en halua itse tulla niputetuksi. Haluan olla oma itseni, ilman sietämätöntä myötähäpeän mukanaan tuomaa leimaa. Jonka leimasin itse itseeni. Miten siitä pääsisi eroon:)?

Kirjailijatar: Me haluamme lomiltamme niin erilaisia asioita. Toiset ovat seikkailijoita, haluten löytää uutta ja ennennäkemätöntä. Toiset haluavat turvamatkan. Matkustavat aina uudestaan samaan paikkaan ja haluavat löytää sieltä juuri ne samat paikat ja asiat. Etsivät lomaltaan tuttua ja turvallista: Turkista Heikin baarin, suomea puhuvat turkkilaiset ja suomalaiseen suuhun sopivat sapuskat. Se heille suotakoon. Ja meidän lapsille, jotka todella viihtyivät Alanyassa. Minä sitten nautiskelen taas kohta, kun päästään matkan omempiin paikkoihin:).

Mine kirjoitti...

Mia: Kiva kun tulit:). Turkkilaisetkin tykkäävät suomalaisista, onneksi. Matkaoppaiden jälkeen nousi vasta mieleeni tuo ikävä kysymys: MIKSI? Mekin käymme tosi harvoin Suomessa. Lentäminen tällaisella suurperheellä on kallista lystiä. Yhtäältä harmi ja ilo, sillä sen vuoksi olemme saaneet kiertää pari viikkoa kesässä ihanaa Turkkia. Seuraamme suomen televisiota lasten kielitaidonkin vuoksi tvkaistalta netistä. Tosi näppärä juttu, eikä maksa paljoa. Vaatii vain suht nopean nettiyhteyden, jota ei taida peikkokukkulalla olla tarjolla?

Niin ja kyllä täällä löytyy sitä samaa rumaa. Niin Istanbulista, kuin muualta Turkista. Hökkelitaloja ja muuta köyhyyden mukanaan tuomaa kurjuutta. On sitä kuvattukin, mutta mieluummin näyttää tätä kaunista, jota ONNEKSI täällä on paljon. Siksi sanoinkin, että täällä voi aina valita kumpaa katselee.

Mine kirjoitti...

Hups. Elegia: Siis Turkin Alanyasta, eikä Antalyasta.

Sude kirjoitti...

Minä seurasin monta jaksoa kyseistä ohjelmaa ja täytyy sanoa, että kyllä ruotsalaisista turisteista tuli vielä huonompi kuva kuin suomalaisista :) Onneksi itse olen niin tumma, että Turkissa kulkiessani käyn hyvin paikallisesta asukkaasta. Välillä tulee vaan niitä noloja tilanteita, kun ihmiset alkavat juttelemaan enkä ymmärrä kuin sanan sieltä toisen täältä.
Ihana lukea näitä sinun juttujasi, kun en itse ole päässyt sinne muutamaan vuoteen käymään.

Mine kirjoitti...

Sude: Heh heh, kyllä tuolla voi lohduttautua:). Tosin ihmettelin mistä olivat saaneet ne ruotsalaiset kaivettua sinne sikailemaan? Palasimme ensimmäisen kerran Suomeen Turkin vuosien jälkeen. Viimeinen etappi meni Vikinglinella Tukholmasta Helsinkiin. Se oli melkoinen kulttuurishokki. Kiroilua ja räkäkännistä porukkaa. Sellaiseen ei Turkissa törmää ja siksi se oli melko shokeeraavaa etenkin lapsille. Jos välillä tuli fiksusti käyttäytyvää porukkaa vastaan, puhuivat aina ruotsia:(.

Olen muuten käynyt kurkkimassa välillä käsityöideoitasi. Kun kuopuskin lähtee syksyllä kouluun, voisin virittää taas käsityöharrastuksen eloon?

Elisa kirjoitti...

Onneksi ei koskaan tullut katsottua yhtään jaksoa kyseistä sarjaa, olisin luultavasti reagoinut ihan samalla tavalla stereotypiaan suomalaisesta matkaajasta. Tosin.. tiedän tapauksia, jotka toivat kultamokan kahvit mukanaan matkalle, jotta saisivat "kunnon kahvia" juodakseen. Ihan kuin sitä viikkoa kahta ei selvittäisi ilman. Ja tiedän perheitä, jotka lomaparatiisiin päästyään linnoittautuvat hotellin alueelle viikoksi, syövät siellä aamupalat ja illalliset ja ottavat aurinkoa uima-altaalla. Eivätkä lähde pois sieltä. Mahtaako se sitten vain olla uutuuden pelkoa vai matkustamista omin ehdoin, tiedä häntä..

Mine kirjoitti...

Elisa: Jokainenhan SAA matkustaa juuri niin kuin haluaa. Siihenhän meillä ei ole sanomista. Joku rentoutuu juuri noin, että viettää joka kesä viikon samassa hotellissa hilloutuneena. Olkoon hyvä vain. Mutta jos siitä tehtäisiin ohjelma, johon kerättäisiin kaikki kummallisimmat suomalaiset hilloutujat, lisättäisiin kamalasti viinaksia ja törttöilyä niin sitten päästäisiin samaan tunneilmastoon, jota koin tuossa Matkaoppaissa. "Suomalaiset on tällaisia kännisiä hilloutujia, eivät osaa muuten matkustaa".

Tunnustus: Kannan itse joka lomalle kaksi posliinimukia, vedenkeittimen ja omat kahvit. Kahvi on niin pyhä asia, että en kestä, jos joudun elämään pelkän Nescafe classikin kanssa. Voin juoda sitäkin, mutta ainakin kerran päivässä on saatava KUNNON kahvia posliinimukista. On minulla muitakin kummallisia tapoja, mutta en mene niitä televisoon kertomaan. Ainakaan vielä:D.

anumorchy kirjoitti...

Olen katsellut Matkaoppaita TVkaistalta. Kai se vahan karjistettya on, eihan kaikki ole tuollaisia. Ja kylla varmaan poytyy orveltajia muunkin maalaisista.

Mine kirjoitti...

Anu: Ihan varmasti löytyy ja toivon todella, että olivat oikein keränneet iskujoukon tähän sarjaan (eli siis ne nolot tapaukset) ja muut suomalaiset käyttäytyy fiksummin. Suomalaisista tytöistä olemme ikäväkyllä saaneet hieman kyseenalaisia kehuja Turkin pojilta. Jollakin rannalla "kehuivat" miehelleni suomalaisia naisia innolla (minun kuulteni). "Suomitytöt on tosi mukavia, niille kun tarjoaa drinkin niin ovat valmiita ihan mihin tahansa". Säästän teidät muilta yksityiskohdilta:(.