"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

tiistai 5. helmikuuta 2013

389. tarina (Lasten Istanbul - jäätä ja muureja)

Tällä hetkellä Turkissa on koulut lukukausilomalla. Meidänkin lapset viettävät ansaittuja vapaapäiviään hyvin suoritetusta syyslukukaudesta. Koska jouluna olimme juuri Suomessa, tuli tämä loma ikäänkuin turhan pian. Miehen ja minun ei ole varaa nyt lomia pidellä, joten koitamme jotenkin selvitä nämä viikot yhdistämällä työt ja lasten ohjelmoinnin. Muutama päivä aina sujuu kotona, mutta sitten tulee selvä mökkihöperyys ja on lähdettävä johonkin. Tänään kerron siis mitä Istanbulissa voi tehdä lasten kanssa mökkihöperyyttä välttääkseen.

Viime torstaina lähdimme luistelemaan. Aiemmin olemme ajaneet Izmitiin saakka (noin tunti Istanbulista) tätä tarkoitusta varten, sillä siellä on hyvä ja edullinen jäähalli. Nyt soitto Izmitiin kertoi, että hallilla on menossa kilpailut ja näin ollen ei yhtään vapaita luisteluaikoja koko loman aikana. Se oli onni onnettomuudessa sillä löysin pienen tutkimuksen jälkeen Istanbulin Zeytinburnusta jäähallin, jota lähdimme testaamaan ystäväperheen kanssa.








Jäähalli oli löytö. Se oli kalliimpi, kun Izmitin vastaava, mutta ei kuitenkaan mitään riistoa. Välineineen vajaa tunti maksoi noin 4,5€/lapsi ja noin 5,5€/aikuinen. Hallilla oli useamman kokoisia jäitä ja sieltä on myös mahdollista vuokrata joku jää tunniksi oman porukan käyttöön. Uskon meidän siis tulevan käyttämään tätä hallia toistekin. Halukkaat voivat saada lisätietoja hallista täältä. Sivun oikeassa yläkulmassa voi valita kielen englanniksi.

Kun nyt oli tänne asti tultu, päätettiin lähteä pienelle kävelylle. Mies oli aikaisemmin kävellyt koko tämän puoleisen muurin Marmaramereltä Kultaselle sarvelle ja muisteli, että lähistöllä oli yksi mielenkiintoinen paikka. Sinne siis. Minusta mielenkiintoisia olivat jo nämä puutarhapalstat tässä muurien kupeessa. Kuvan palsta oli heti jäähallin naapurissa ja vaikka onkin talvi, siellä kasvoi jos vaikka mitä.



Heti jäähallia lähinnä olevasta muurin aukosta löytyikin se miehen muistelema yllätys. (En valitettavasti muista tämän portin nimeä.) Muurin aukkoon jäi tila, josta lähtevää polkua seuraamalla tuli vanhalle bysantinaikaiselle haudalle. Sitä ei ole mitenkään suojeltu, joten siellä se seisoi aika surullisen näköisenä. Talon edessä seisoskeli kaksi asunnotonta tulta pitämässä. "Mahtaakohan tämä olla teidän koti, vai voimmeko kurkistaa sisään," mieheni kysyi. Miehet kertoivat asuvansa talossa, mutta olimme toki tervetulleita heille kylään. 




Sisältä löytyi hautoja, jotka nyt ovat tietenkin tyhjiä. Tila oli nokinen, pimeä ja surullinen. Luulisi, että tuollainenkin kohde olisi jotenkin suojeltu, mutta Istanbulissa näitä taitaa riittää niin paljon, että joutavat antaa muutaman laitapuolen kulkijoille yömajaksi?




Samasta aukosta pääsi kipuamaan muureille, joten kävin siellä nostamassa verenpainettani. Näillä muureilla kun ei ole mitään kaiteita, joten saa olla tarkkana, että lapset ei mene liian lähelle reunoja.  Omamme ovat onneksi jo sen verran isoja, että on jo omaa harkintakykyäkin olemassa. Kaunistahan siellä oli, joten kannatti kiivetä.





Lopuksi käveltiin vielä pieni katukierros. Ylimmän kuvan muurin oikealla puolella olisi ollut arkkitehti Sinanin moskeija, mutta siellä oli menossa rukoushetki, eikä jääty sitten odottelemaan. Sen sijaan saatte nyt alakuvista nähdä istanbulilaista kekseliäisyyttä noissa remonttihommissa. Tuota vanhaan puutaloa oli korjattu metallisilla juustolaatikoilla. Ikkunoissa oli verhot ja oven päällä sateliittiantenni, joten talo oli selvästi vielä asumiskunnossa. Unelmakohde remonttitaitoiselle?




Tänään raahaan jälkikasvun mukanani kauppaan. Pojat pääsevät keilaamaan ja tytöt hypistelemään vaatteita. Sillä taas jaksetaan muutama lomapäivä eteenpäin. Koulut avaavat ovensa viikon päästä maanantaina.

12 kommenttia :

pikkujutut kirjoitti...

Mukavaa lomaa!
Tiedän tuon tunteen, kun seinät alkavat kaatua päälle. Täällä lomalla ollessa ongelmaa ei ole, kun on mistä valita, runsaudenpulakin iskee mutta jösses, kun ollaan tuola toisaalla- vaihtoehtoja on tasan kaksi:ranta tai rauniot. Ei ihme, että seinät kaatuvat siellä päälle jo päivässä.

Matkatar kirjoitti...

Kaunis vanha hautarakennus, harmi kun se on päässyt rapistumaan. Aina ei raha riitä pitämään vanhoja rakennuksia kunnossa edes rikkaammissakaan valtioissa.

Allu kirjoitti...

On sentään rahat riittäneet satelliittitelevisioon. :D

Mine kirjoitti...

Pikkujutut: Täällä on vaihtoehtoja, mutta joka paikkaan pitäisi itse lähteä mukaan ja kaikki melkein maksaa. Kotona meillä olisi hyvät pelikentät pihalla, mutta meneekö meidän lapset itsekseen pihalle? No eivät mene. Ja miksi? Ei aavistustakaan! Onneksi on tulossa kavereita yökylään, sillä silloin kyllä kelpaa ulkoilukin..

Matkatar: Niin se on. Täällä on vanhaa ja arvokasta ollut aikanaan joka nurkassa, joten on ollut päättäjien pakkokin pistää asioita sileäksi ja jättää osa oman onnensa nojaan.

Allu: Niin, se on se tärkeysjärjestys. Korjataanko aukko seinässä? Ei, ostetaan mieluummin telkkari. Ja ihan oikeasti. JOKA Turkkilaisessa kodissa on telkka, jopa sellainen hieno telkka, vaikka muuten olisi sitte asiat vähän niin ja näin.

Tiina kirjoitti...

Huh huh huteraa asumista, tuli mieleeni Jali ja suklaatehdas elokuvan Jalin koti - tosin se oli vain elokuvaa :) Joskus tosi on todellakin tarua ihmeellisempää...

A kirjoitti...

Monenlaista asumista on joka maassa, tosin näissä "hyvinvointivaltioissa" ehkä vähemmän. Mutta kuuluvat jotkut asuvan veneenkin alla..;/

Lapsille on järjestettävä jotakin mieluista puuhaa, totta on!

Oikein hyvää talvilomaa teille kaikille!<3333

Satu kirjoitti...

Onpahan hienon väriset luistimet! Oliko tarjolla muitakin värejä kuin nuo siniset? ;-)

Mine kirjoitti...

Tiina: En tiedä voiko tuolla oikeasti joku asua??? Vaikka asuihan ne kaksikin siellä haudoissa, joten miksi ei....

Aili: Ihan totta, juuri luin ihanan artikkelin kahdesta entisestä suomalaisesta kodittomasta, jotka nukkuivat monta aikaa yönsä yleisessä vessassa. Nyt osaavat arvostaa omaa pientä vuokrakotiaan:).

Hippu: Täällä on vain ja ainoastaan näitä sinisiä tarjolla. Mutta ihan totta, miksi niitä ei voisi tehdä kaikissa kauniissa väreissä. Olen kyllä harkinnut, että kunhan Suomeen muutetaan, haluaisin itselleni kunnon luistimet. Valitsen sitten hartaudella, jos vaikka siellä olisi monia eri värejä tarjolla? Olisi kiva harrastaa retkiluistelua...

Kirjailijatar kirjoitti...

Aika kivaa, että siellä pääsee luistelmaankin, jos mielii. No, noin isossa kaupungissa voi varmasti tehdä ihan mitä vaan, kaikkea on varmasti tarjolla.

Totta, siniset luistimet, aika hauskaa :) Minä kerran kokeilin retkiluistelua oikeilla retkiluistimilla ja se oli yllättävän kivaa, en ole muuten mikään luistelun ystävä. En ole koskaan oppinut edes luistelemaan taaksepäin.

Jael kirjoitti...

Ihania luistelukuvia;tuskin jaksan odotella että tämä meidän lähellä oleva jäähalli valmistuu...
Ja onpa erikoinen tuo viimeinenn talo;D

Anonyymi kirjoitti...

Huh, tajusin juuri, että Miehessäni on pakko olla ripaus turkkilaista verta, koska hänen mielestään joka talossa pitää olla televisio tai jopa pari; mieluiten vielä ISO ! Lukuisat kerrat on neuvoteltu siitä, että tuleeko makuuhuoneeseen televisio vai EI ? EI tule, jos se on minusta kiinni. Siitä on joitakin tutkimuksia, että televisio makuuhuoneessa on sekä epäterveellistä ja turhaa (minun oma tutkimus).

Olipas surullista noiden kahden miehen "kotikolo"-tarina; siellä ei sentään televisiota pilkottanut missään ?

Hauskaa lomaa lapsille ja vanhemmille kärsivällisyyttä ! Toisaalta eivät vanhemmat kai ole mikään "huvitoimikunta" ? t:Tiina

Mine kirjoitti...

Kirjailijatar: En minäkään osaa luistella taaksepäin, mutta mitäs tuosta. Eteenpäin on elävän mieli...

Yaelian: Vanha Istanbul muodostui näistä puutaloista (köşk), jotka ovat valitettavasti katoavaa historiaa. Ne, jotka on pelastettu ja kunnostettu, ovat tosi kauniita. Ja sitten on nämä romahtamiskuntoon lasketut....

Tiina: Minä en kaipaa televisiota ollenkaan. Ja luulen, että Suomeen muutettaessa se ei todellakaan ole meillä edes ostolistalla. Katsomme telkkaria netistä. Tai elokuvia pleikkarin kautta. Enkä näe tarvetta muuttaa tätä käytäntöä miksikään. Televisiot on niin rumiakin....

Loma on onneksi voiton puolella....