"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

lauantai 6. heinäkuuta 2013

486. tarina (Ei mikään Pikku Kakkonen)

Aamulla hän kärsivällisesti odottaa ja leikkii nukkuvaa. Me asettaudumme kahistellen ja sipisten sängyn ympärille lahjoinemme, kortteinemme ja kameroidemme kanssa. Kakkoseni ei todellakaan ole mikään Pikku Kakkonen vaan Pitkä Kakkonen. Koko poika pelkkää pitkää jalkaa ja käsivartta. Kasvoi yli äitinsä ja isosiskonsa. Muutaman vuoden päästä hän todennäköisesti katsoo isäänsäkin alaspäin. Lahjakengät oli numeroa 44, isä sai jo muutama kuukausi sitten poikansa pieneksi jääneet jalkineet.







Hän on ollut sellainen helppo poika. Se, jolle on ihan sama ja joka antaa tempperamenttisemmilleen periksi. Lähtee pyydettäessä kauppaan. Tekee ilman liikoja vastalauseita, sillä ymmärtää, että tehtävä se on kuitenkin. Ei hänestä kuitenkaan ovimattoa tehdä, se huomattiin jo kymmenen vuotta sitten. Kolmeen ikävuoteen asti hän myötäili sanavalmiin isonsiskon leikkejä. Teki mitä abla käski. Kunnes tuli se päivä, jolloin sisko taas järjesti Barbie-leikit ja sanoi, että "Nyt leikitään." Poika sanoi; "Enkä". Eikä ole sen koommin Barbeilla leikkinyt.






Kakkoseni, olkoon sinulla onni myötä. Jalat maassa, mutta sydän ja aarteet taivaassa. Etsi elämässäsi omat polkusi, tiedostaen, että  kaikki tiet eivät ole kulkemisen arvoisia. Muista se mitä sinulle on opetettu, mutta ota myös itse selvää. Pidä itseäsi arvossa ja näe myös muiden ihmisten arvo. Älä kävele kenenkään yli, mutta älä jää muidenkaan tallomaksi. Sinä olet etevä, kätevä ja komea nuori mies. Rakkaudella odotettu, kiitoksella vastaanotettu ja kaikella käytössä olevalla taidolla kasvatettu. Anna anteeksi virheet, niin muiden kun omasi. Aina voi yrittää uudelleen. Elä ja etsi, koe ja iloitse, rakasta ja tule rakastetuksi. Paljon onnea sinulle, rakas 13-vuotias!

12 kommenttia :

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

IHANA...liikutuin lopputekstistä.
Onnea 13 vuotiaalle♥
On oikein teinipoika...hontelo ja pitkä raajainen..:)

Pepi kirjoitti...

Lämpimät onnittelut täältäkin isolle pikkukakkoselle :D
Kauniisti, herkästi taas kirjoitit!

Nuo turkinliput ikkunoissa lienevät kannanottoja nykytilanteeseen, veikkaan...?

Nina kirjoitti...

Voi hyvä Mine.. Olet kyllä mahdottoman hyvä itkettämään lukijoitaisi, onnen kyyneleillä. Ihana lukea ajatuksiasi ja rakkaudella kirjoitettuja ajatuksiasi.Onnea kakkoselle.
Terveisiä pohjoisen upeasta kesäillasta jota kohta pääsette nautiskelemaan.

Daniela kirjoitti...

Oi Onnea ja taas niin kauniisti kirjoitettu, Sniif.

Allu kirjoitti...

Söpö tuo Barbie-juttu. :D

anumorchy kirjoitti...

Pitka poika taitaa tulla jos on 44 numeron kengat jo tuossa iassa.

Onnittelut aidillekin! Niin kauniisti taas kirjoitit.

Anonyymi kirjoitti...

Annat paljon lapsillesi, lapsesi sinulle. Elama on rikas. Anisi

Mine kirjoitti...

Irmastiina: Kasvavat vauhdilla, toivottavasti pysyvät pystyssä maailman tuulissa.

Pepi: Kyllä voi lipuillakin jotakin mieltä osoittaa:).

Nina: Todella, pohjoisen illat, aamut ja päivät ovat ihan juuri meidän. Tänään aloitan pakkaamaan. Huomenna päätän sen lajin ja tiistaina seilaan vielä saareen.

Daniela: Onni on ollut myötä.

Allu: Eikö. Rajansa kaikella:).

Anu: Niin minäkin olen ymmärtänyt, että kengän numero viitaa tulevaan pituuteen.

Anisi: Elämä on rikas ja lapset sen lahjaa ja lainaa. Pian he ovat jo omillaan, sillä aika juoksee.

A kirjoitti...

Mine, upea kirjoitus kuvineen vanhemman poikasi elämästä:))
Onnea hänelle ja hänen tuleville vaiheilleen.♥

Kiitos ihanasta kirjoituksesta, Mine, ja hyvää sunnuntaita sinulle & teille.♥

Anonyymi kirjoitti...

Iloista Syntymäpäivää Päivänsankarille !! t: Tiina

Nauratti nuo 44 koon / numeron kengät !! Ystäväni perheessä on myös kasvamassa kaksi nuorta mieheksi yhden neidon lisäksi. Sielläkin perheen äiti jaksaa ihmetellä lähes viikottain kasvavia jalkoja; 11-vuotiaalla tytölläkin on kengät kokoa 39 !?

Mukavaa lomaa teille kaikille sitten, kun se alkaa !! Siis ihan kohta...

Tiina kirjoitti...

Lämpöiset onnittelut meiltäkin :)

Mine kirjoitti...

Kiitos Aili ja Tiinat! Nyt on synttärit juhlittu, koko perheeltä. Äitiä lukuunottamatta. Loma kuulostaa erittäin ihanalle ja tarpeelliselle. Tunnen olevani elävä kuollut.