Listani lyhenee. Jääkaappi on pesty, kuten myös uuni. Keittiön kaappien siivous on voiton puolella. Kuiva-ainetavarat on pakastettu ötököiden harmiksi. Eteisessä on pakattuna kassit. Odottamassa vain niitä yksilöitä, jotka vielä kuivuvat narulla. Mies asentaa autoon piuhoja. Juomat kylmenevät jääkaapissa. On etsitty passit ja auton paperit. Mitä olen unohtanut?
Tänä vuonna selvitin pakkaamisen sietämättömän ärsytyksen. Sen miksi pinna kiristyy ja hommasta tulee joka kerta suoranainen sisällissota. Se johtuu siitä, että mielessä risteilee niin monta asiaa. Niiden selvittämiseen tarvitsen oman aikatauluni, jotta pysyn hallinnassa. Tässä talossa vain on niin monta jotka sanoo; "Milloin aloitat?", "Miksi et jo pakkaa minun laukkuani?", "Oletko varma, että minun tavarani mahtuvat?". Eikä ne lopeta, vaikka kuinka varoitan; "Antakaa minun tehdä tämä omassa järjestyksessä, minä sanon sitten, kun on sinun tavaroidesi vuoro. Muuten en kestä." Jostakin syystä niiltä puuttuu terve itsesuojeluvaisto.
Siltikin taputan nyt itseäni olalle. Olemme melkein valmiit, vaikka matkan on tarkoitus alkaa vasta keskiviikkoaamuna. Yleensä me lopettelemme edellisenä yönä ja olemme matkaan lähtiessämme puolikuolleina väsymyksestä. Voiko vanhat koirat muka oppia uusia temppuja?
Peshtera-Belgrad-Szolnok-Levocka-Varsova-Trakai-Tallinna. Vastaanottokomitean voi virittää Helsingin satamaan 18.7. klo. 16.00. Täältä tullaan loma ja kaikki mitä se pitää sisällään!
21 kommenttia :
Ei tämän ihan NÄIN pitänyt mennä, mutta: tervetuloa Suomeen :)
Hyvää matkaa!!
Hei no mehan olemma Hesassa 18/7! Piti lahtee ajelemaan Orivedelle vahan aikasemmin mutta kylla voitaisiin tulla ottamaan vastaan!
Onnittelut! Ison perheen pakkaaminen täytyy olla kova homma.
Turvallista matkaa ja tervetuloa Suomeen! Toivottavasti tavataan.
Päivi Ke
Hyvää matkaa ja TERVETULOA SUOMEEN!!!!
-Ulla
Oikein hyvää ja turvallista matkaa!
Kävisipä minullekin joskus noin, että olen "liian" aikaisin valmis. :-D
Hyvää matkaa!
Pepi: Tai sitten piti. Siellä nähdään omenapuiden alla. Tai jos ei ole omenapuuta, otetaan sitten joku toinen:).
Helmi-Maaria: Kiitos. Hyvällä mielellä ainakin lähetään.
Anu: No sehän sattui. Otatko mukaan myös torvisoittokunnan? Ihanaa Suomi-aikaa myös teille!
Päivi: Esikoisen rippijuhla mummolassa 10.8, pääsettekö tulemaan? Muistakin päivistä voisi soitella, vaikka näyttää tuota tulemista ja menemistä taas riittävän:).
Ulla: Kiitos, on jännittävä tulla Suomeen, ehkä viimeistä kertaa lomalle.
Tiina: Kiitos, varjelusta on pyydetty, ainakin autovarkauksilta.
Satu: Ans kattoo nyt, kun kerkesin kehumaan. Todennäköisesti heilutaan vielä yömyöhällä jotakin viimeistä säätämässä?
Turvallisia ja nautinnollisia kilometrejä, kiva reitti teillä.
Uskon että on kova työ saada kuuden ihmisen tavarat mukaan!
Onnea teille ja turvallista matkaa!
Tervetuloa kotimaahan!
♥♥♥
Turvallista ajoa & reipasta matkamieltä teille kaikille! :))
Voi että! Hyvää matkaa teille, ajakaa turvassa ja nauttikaa. En valitettavasti pääse komitean mukaan, kun aherran jo silloin töissä, mutta ajatuksissani olen mukana.
Turvallista ja kivaa Suomenmatkaa ja lomaa.
Mina olen hyvaksi havainnut ja todennut, etta kun ottaa laukut esille kolme viikkoa ennen matkaa, ja pikkuhiljaa kokoilee mukaan tulevia juttuja, niin kolme paivaa ennen matkaa on laukut lahtökunnossa. Jotain viimehetken pakkaamisia ti,etty aina on, mutta ne ovat pikkujuttu. Mies pakkaa viimetipassa aina.
Saga: Minäkin luulen, että se tulee olemaan kiva reitti. Olemme aiemminkin ajaneet Itä-Euroopan kautta, mutta valitsen uusia kaupunkeja. Varsovan läpi olemme ajaneet, mutta silloin juuri oli matkaväsymys emmekä poikenneet. Nyt meinataan sitten katsoa senkin edestä.
Aili: Niin on. Ja vielä kovempi työ on siivota kuuden ihmisen sotkut. Olen mennyt sekaisin ja siivoan hulluna kaappeja. Onneksi mieskin lähti tähän hulluuteen mukaan. Mikähän meihin on oikein mennyt?
Lilja: Kiitos, on kyllä mukava lähteä ja tulla tietysti takaisinkin, etenkin, kun päästään sinne teidän suuntaan:).
Kirjailijatar: Oho, joko sinulla loma lähenee loppuaan. No, aikansa kutakin ja nauti niin pitkää kun vapaata riittää!
Sateenkaari: Sinäpä osaat sitten todella hyvin valmistautua. Täällä se ei kai ole mahdollista, kun vaatetta täytyy vielä viimeiseen asti pestä. Ja kaappeja, kun sille päälle sattuu:).
Sydämellisesti tervetuloa ja ihanaa, rentouttava ja onnellista lomaa! :)
Kiitos! Rippijuhlapäivämäärä voisi onnistuakin meille kaikille kolmelle.
Päivi
Puhtaaseen kotiin on mukava palata, mutta etta uuni ja kaapitkin on siivottava ..... Toisaalta, lahdon aiheuttama paine on tuttu tunne. Painajaiseni liittyvat myohastymisen pelkoon ja pakkaamisen tuskaan, tosin vain omiin tavaroihini. Realimaailmassa pakkailen nykyisin vain kahden ihmisen kamppeet. Mieheni selviaisi matkoista vahilla varusteilla, itsellani aina liikaa.
Toivottavasti onnistuit pitamaan suunnittelemasi saaripaivan. Kuulosti hyvalta.
Tapanne kayttaa matkalla aikaa uusiin kohteisiin on melkoinen lahja myos lapsillenne. Maailma avartuu.
Tervetuloa koti-Suomeen. Mustikat kypsyvat parahiksi. Turvallista matkaa. Anisi
Hietzu: Kiitos. Lähtökuopissa juuri nyt.
Päivi: Mukavaa, tervetuloa!
Anisi: Eilinen saarretki peruuntui ja sen johdosta meillä on siistimpää kuin jouluna. Lähes kaikki kaapit on nyt siivottu:). Miten täältä edes raaskii lähteä? Että sellainen höyrähdys. No, jäi sitä paluuseenkin. Ja tulevana viikkona ei siivota yhtään mitään. Aamukahvia vaille menoksi.
On se aikamoinen matka ajaa. Onko muuten Baltian läpi ajaminen iisiä? Ollaan joskus mietitty, jos menisi autolla Suomeen sitä kautta. Hyvää matkaa ja leppoisaa lomaa Suomen auringossa!
Tuo pakkaamisen tuska tuntuu olevan naisten "ongelma". Se on tuottaa minullekin aina päänvaivaa reissuun lähtiessä. Vaikka järki sanoo, että kunhan passi ja lompakko on mukana niin kaiken muun unohtuneen voi hätätilanteessa ostaa... Mutta oletteko koskaan kuulleet miehen tuskailevan pakkaamisesta?
Allu: Onhan siinä matkaa. Itä-Eurooppa kyllä kiehtoo minua, kun pääsin vain ennakkoluuloistani. Via Baltia on tylsä. Valitettavasti. Ellen nyt vaihda mielipidettäni valitsemieni uusien kaupunkien vuoksi. Kerron sitten.
Jenni: Ihan totta. Minä yritän varautua kaikkeen ja suutun itselleni kun matkan päällä huomaan jonkun unohtuneen. Mitä väliä, eihän se ole kuolemaksi....
Lähetä kommentti