"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

perjantai 28. helmikuuta 2014

640. tarina (Istanbul - Pera Museon antia)

Päädyimme Pera-museoon Picasson houkuttelemana. Tämä oli jo toinen kerta, kun kyseisen taiteilijan töitä on tässä museossa esillä meidän täällä olomme aikana. Edellisellä kerralla tutkimme näyttelyn lasten kanssa. Eivät oikein ymmärtäneet Picassoa. "Miksi se maalaa vain nakuja ja härkiä?" Täytyihän se siis nyt käydä katsomassa, että olisiko tällä kertaa jotakin muuta esillä.


Sisään tullessa huomasimme, että Picasson lisäksi tarjolla oli myös Pohjoismaiden lasitaidetta. Museon kaksi ylintä kerrosta oli tätä Aurora-näyttelyä ja Picassolle oli annettu kolmas kerros. Aloitettiin siitä lasitaiteesta. Oli mukava huomata, että suomalaiset osaajat olivat hyvin edustettuina.



Ruotsalainen lasiämpäri. Kelpaisi siitä mökillä kauhoa kaivovettä?


Hans Christian Bergin työ oli ensimmäisenä suomalaisena esillä. Härpäke!




Camilla Mobergin turkoosin työn on puhaltanut Nuutajärvellä Kari Alakoski.





Vesa Varrelan "Edes pienet linnut eivät unohda". Jäi kuvaamatta se puoli, jossa luki Titityy:).




Ja lopuksi Oiva Toikan työ yllä.

Lasitöiden jälkeen oli aika astua Picasson maailmaan. Kyllä nakuja ja härkiä oli tälläkin kertaa tarjolla, mutta ei ihan samalla mitalla kun viimeksi. Näyttelytilan yleisväritys oli raikkaan punainen. Taulujen lisäksi oli esillä joitakin keramiikka-töitä, mutta niitä en tullut kuvanneeksi näköjään ollenkaan.



Museon hissin ovet on aina asianmukaiset.




Siellähän ne: Naku ja härkä.

Mielenkiintoisin oli minusta tämä sarja istuvasta ja makaavasta naisesta. Kuvasin teillekin koko sarjan, niin näette kuinka Picasso on lähtenyt revittelemään:).







Tästä sen näkee, että asian voi nähdä niin monella tavalla?



Museon kahdessa alimmassa kerroksessa on pysyvät näyttelyt ja koska olin ne jo nähnyt, karkasin museon kahvilaan odottelemaan Suomineitoa ja Kirkkomuusikkoa. Kahvila on tosi mukava, mutta aika hintava suhteessa sisäänpääsymaksuun, joka taas on minusta tosi edullinen. Sisään pääsi siis 10 liiralla (noin 3,5€) ja pieni kahvi taas maksoi 8 TL (melkein 3€).




Että tällainen kulttuuripläjäys. Vielä jäi siitä päivältä kävelyreitti seuraavaksi kerraksi. Eli huomenna sitten lenkkarit jalkaan ja retkelle Peraan. Tarjolla ainakin katumuusikoita ja seinätaidetta.

11 kommenttia :

Pepi kirjoitti...

Picasso on kyllä omaa luokkaansa....todistettavasti osasi piirtää, mutta mikä virahti jossain kohden? Silmä vai pää?
Käynti optikolla, olisko auttanut :D
Katsojaa tuskin enää auttanee....se optikkokaan...ainoa jonka seinälle i huolisin, on tuo sarjan toinen. (Vaikka kuinka olis picassoa)

Jael kirjoitti...

Hieno näyttely museossa,sekä pohjoismaista taidetta että PIcassoa.Picasson töitä olen käynyt katsomassa Barcelonassa ja Malagassa ja Tel Avivin museossakin on muutama PIcasso.
Halvat on teillä nuo museon sisäänpääsymaksut:)

Carola Lehtonen kirjoitti...

Kultturelli Picasso näyttely ja lasitaidetta hmmm...onneksi kaikille on tarjolla jotakin isossa kaupungissa, yksi tykkää yhdestä ja toinen toisesta!Tykkään katusoittajista(Ainakin yleisesti ottaen) ja Istanbulissa olen nähnyt myös hienoa seinätaidetta.

Hurmioitunut kirjoitti...

Kiitos mahtavasta Picasso-kierroksesta.Kävin muutama vuosi sitten Ateneumissa katsomassa Picasso-näyttelyn ja se oli hieno vaikken mikään suuri Picasso-fani olekaan. Siellä oli kuitenkin keskitytty maalauksiin ja veistoksiin, joten oli kiva nähdä tätä hänen piirustus/tussipuoltaan :)

Satu kirjoitti...

Mieluummin katselisin tuota lasitaidetta kuin Picassoa. Picasso ei ole koskaan oikein iskenyt minuun.

Mine kirjoitti...

Pepi: Minä vielä selviän Picassosta, mutta Dali meni ihan yli hilseen. Luovuus ja hulluus menee kai jotenkin yhtä matkaa?

Jael: Täällä on edullista olla kultturelli:).

Kirsi: Minäkin tykkään katusoittajista ja seinämaalauksistakin tietyissä paikoissa ja taidokkaasti tehtynä.

Hietzu: Ei Picasso minunkaan lemppareihin kuulu, mutta lasken tällaiset näyttelyt yleissivistykseen kuuluvaksi. Jos on Picassoa helposti tarjolla, täytyy tarttua tilaisuuteen.

Satu: Lasityötkin oli mielenkiintoisia. Vaikka niistä lempityöni taisi olla se ämpäri. Käytännön taidetta:).

Anonyymi kirjoitti...

Olikos se "härpäke" silkkaa taidetta vai kävisikö katosta roikkuessaan valaisimeksikin? Eipä ollut minun makuuni, joka tosin ei taida olla riittävän kultturelli. En fanita liioin Picassoakaan.

Kevään aikana Ateneumissa avautuu Tove Janssonin näyttely. Hänen syntymästään on 100 vuotta. Sinne on mentävä. Tove Janssonin kirjat on aikoinaan tullut luettua itse moneenkin kertaan eivätkä lapsenikaan niiltä ole välttyneet. Janssonin kynästä lähti muutakin kuin Muumipeikot, esim. "Kesäkirja". Sillä kirjalla on erityinen paikka elämässäni. Kiinnostavaa nähdä hänen muutakin tuotantoaan. Anisi


Kirjailijatar kirjoitti...

Meillä on tuo Pera-museo käymättä. Ehkä ensi kerralla.

Tuo kuvasarja havainnollistikin hyvin, miten Picasson kubismi on kehittynyt - mielenkiintoista.

Mine kirjoitti...

Anisi: Minullekin moni taide on liian kummallista, mutta yritän silti käydä katselemassa kaikenlaista. Tietääpähän ainakin, että ei tarvitse surra sitä, että ei ole varaa ostaa aitoa Picassoa seinälle:D.

Kirjailijatar: Me käymme taas siellä eniten, kun se on heti kirkon takana ja niin helposti käytävissä.

Minustakin oli mielenkiintoinen tuo naissarja ja niiden muutos.

anumorchy kirjoitti...

Hieno tuo Picasson sarja!

Minustakin moni "nykytaide" on vahan vaikeaa ymmartaa. Mieluummin katselen vaikka Edelfeldin tauluja.

Mine kirjoitti...

Anu: Minäkin taidan olla enemmän esittävän taiteen ystävä. Tosin Istanbul Modern oli ihan mielenkiintoinen.