Meillä on täällä Istanbulissa todella kiva asunto. Muistattekin varmaan, kun kerroin sen vuokraamisesta täällä. Olemme asuneet tässä pian yhdeksän vuotta ja siinä ajassa asunnosta on ehtinyt tulla koti. Siihen sisältyy paljon muistoja ja yhteistä elämää.
Kotimme paras puoli on tila. Istanbulissa asutaan Suomea väljemmin ja minä osaan todellakin arvostaa sitä. Arkea helpottaa kummasti, kun jokaiselle on oma soppi ja vieraitakin voi majoittaa helposti. Iloitsen tilavasta olohuoneesta ja keittiöstä. Rakastan makuuhuonettamme. Ja mikä onni on omistaa kolme kylpyhuonetta. Tai ei nyt omistaa, mutta vuokrata.
Kaikkea ei kuitenkaan voi saada ja tässäkin asunnossa rassaa moni asia. Onneksi puutteisiinkin tottuu, joten harvemmin niitä jaksaa enää harmitella. Aika ajoin vain pimahtaa, ärsyttää ja suututtaa, että eikö nyt sen vertaa olisi voinut tehdä, eikö nyt tuotakaan saada korjattua, eivätkö osannee tuotakaan ottaa huomioon... Tänään valitetaan siis sydämen kyllyydestä.
Turkkilaisissa asunnoissa ei ole säilytystiloja. Olohuoneessa on neliöitä hukattavaksi asti. Käytäviä riittää metritolkulla, mutta asuntoihin ei ole laitettu yhtään siivouskomeroa, vaatehuonetta tai varastokoppia. Eikä jätetty edes paikkoja, joihin ne voisi itse teettää. Eteisen käytävissä on pituutta, mutta ei leveyttä. Niihin on siis mahdotonta laittaa kaappeja. Vieraskylpyhuoneessa oli tila yhdelle kaapille ja pyysin vuokraisäntää teetättämään siihen siivouskaapin. Teetättikin, mutta juuri sen verran matalan, että sinne ei mahdu imuri, lattiamoppi tai mikään muukaan siivoustavara. Nyt siellä säilytetään vessapaperia ja pesuaineita. Kaapin päälle on pinottu maalit, pensselit yms. Mopit seisoo kylppärin nurkassa ja imuri yläkerran aulassa.
Pyykkejä meillä kuivatetaan aina ja iankaikkisesti eteisen käytävällä. Näyttää justiinsa niin mukavalle, kun kuulostaakin. Kesällä voi tietysti viedä pyykit kuivumaan parvekkeelle, mutta siitäkin luovuttiin, kun unohdettiin hakea ne tarpeeksi pian pois. Aurinko haalistaa täällä nopeasti kirjopyykin ja oli kaikille selvää mikä osa paidasta oli ollut kuivumassa aurinkoon päin. Silityslauta ja puhtaan pyykin kori koristaa aika usein olohuonetta, sillä muualla ei mahdu silittämään ja emäntä on välistä tosi laiska keräämään silitysvehkeitä jatkuvasti pois. Silityslaudan ja -raudan paikka on muuten eteisen nurkassa vaaterekin takana. Tosi somalta näyttää sekin.
Talvivaatteet kesällä ja kesävaatteet talvella säilytetään poikien huoneen kaapin päällä olevissa matkalaukuissa. Kengät yms. viedään alakerran kellarikoppiin, joka on eritysluksusta tässä meidän talossa. En ole kuullut, että muissa taloyhtiöissä olisi sellaista. Alakertaan tungemme auton vaihtorenkaat, kengät ja kaikkea epämääräistä, joka muuten ehkä säilytettäisiin alakkerran parvekkeella tai heitettäisiin menemään. Turkkilaiset nimittäin käyttävät aika usein parveketta varastona. Siellä seisoo jääkaappeja, laatikoita, polkupyöriä jne. koska talossa ei ole sitä säilytystilaa.
Asuntoihin ei kuulu kaappeja, keittiön kaappeja lukuunottamatta. Kaapit vuorostaan on kalliita ja siksi niistä tekisi mieli tinkiä. Koossa tai määrässä. Mutta jos ei ole kaappeja, mihin sitä tavaransa tunkisi? Meidän kodin katastrofiosasto on eteinen, johon kaappia ei edes mahdu. Näin ollen kuuden hengen kengät, takit, koulureput, huivit, hanskat, hatut, pelivehkeet jne. jne vyöryy tilassa hallitsemattomana kaaoksena. ARGH!
En pysy enää edes laskuissa, kuinka moneen kertaan olemme vaihtaneet vessanpöntön sisäkoneiston täällä olomme aikana. Turkkilaisen kodin vakiovarusteisiin kuuluu siis vuotavat vessat. On ostettu halpaa ja kallista koneistoa. Vaihdatettu se huoltomiehellä tai tehty itse. Vaihdon jälkeen pöntöt ei lirise ehkä muutamaan viikkoon tai jopa kuukauteen, kunnes taas valuu. Kun talossa on kolme vessaan, voit olla varma, että jatkuvasti valuu joku. Lirinää, lätinää, solinaa...
Jos sattuukin niin, että pönttö ei juuri sillä hetkellä lotise, rupeaa vessanpöntönkansi temppuilemaan. Ensin se rupeaa lonksottamaan ja liikkuu takapuolen alla. Kun aikasi kiristelet ruuveja, ne lopulta hajoaa. Siis kuinka monta kertaa muistat, että Suomessa on pitänyt vaihtaa vessanpöntön kansia uuteen? Minä en muista kertaakaan. Istanbulissa meillä on sen sijaan menossa vessanpöntönkansi numero yli kymmenes/vessa. Yhden vessanpöntönkannen ikä on siis alle vuosi? Miksi ihmeessä?
Inhoan suihkussa käymistä. Etenkin talvella, jolloin suihkun jälkeen palelee niin mahottomasti. Istanbulissa suihkuinho on noussut vielä potenssiin kymmenen. Veden lämpötila näet vaihtelee suihkun aikana jääkylmästä tulikuumaan, vaikka et koske hanoihin ollenkaan. Näin ollen ahtaassa suihkukopissa täytyy siirtyä suihkunalta pois tuon tuosta ja odottaa, että vesi taas tulee sopivan lämpöiseksi. Sitä se on ehkä puolet koko suihkuajasta. Termostaatin korjaaja auttaa aina hetkeksi, mutta ilo on niin lyhytaikainen, että kutsumme korjausmiestä paikalle ehkä kolmen vuoden välein. Ja jatkamme suihkutanssiamme veden alle ja pois, alle ja pois..
Toinen suihkuriesa löytyy yleensä Turkin hotelleista. Suutinta ei vaihdeta uuteen, vaikka rei'istä (miten tämä sana oikein kirjoitetaan???) yli puolet olisi tukossa. Näin ollen saat suihkun, joka lorisee vaimeasti sieltä ja täältä. Ärsyttävää!
Haluammeko kuulla, kuinka naapurin setä kuorsaa seinän toisella puolella? Entä sitä, kuinka naapurin vessassa oksennetaan? Haluaakohan naapurin setä kuulla miten meidän äiti huutaa lapsille? Tai miltä kuulostaa, kun kolmonen ajaa kauko-ohjattavalla autolla päin seiniä? Emme halua, eikä hekään varmaan halua, mutta koska turkkilaisissa taloissa ei ole äänieristeitä, kaikki kuuluu kuitenkin. Meidän onneksi meillä on aika hiljaiset naapurit. Heidän vahingokseen heillä ei ole käynyt yhtä hyvä tuuri.
Talojen ulkoeristys-remontti saatiin juuri valmiiksi. Ulkoa kuuluvat äänet kuuluu nykyään kotiin vaisummin. Remontin jälkeen olemme huomanneet kodin huoneilman laadun huonontuneen. Aikaisempi olematon eristys laski ilman ilmeisesti kulkemaan seinien läpi, mutta nyt ei kulje enää. Täytyy siis availla ikkunoita ja pitää huoli, että talossa tuuletetaan. Sisätilojen olematon eristys täytyy vaan muistaa ja koittaa elää tilanteen muistaen. "Älä äännehdi niin kun et halua kuulla naapurisi äännehtivän."
Siinä ne nyt oli suurimmat ärsytykset. Tai mainitaan nyt vielä tuo ikkunoiden avautuminen vain ulospäin. Että kaupungissa, jossa ikkunoita pitää pestä useamman kerran kuukaudessa, ei voida tehdä ikkunoita, jotka aukeavat sisälle. Mikä ihmeen järki siinäkin nyt sitten on, että pitää ehdoin tahdoin vaarantaa ikkunanpesijä? Muistatteko miltä se näyttää? Kirjoitin siitä täällä.
 |
UGH, olen valittanut! ps. Poistin kuvat, kun huomasin olevani ehdolla myös valokuva-osiossa:D. |
21 kommenttia :
Et ihan turhasta valita. Toivottavasti helpotti :D
Huh huh! Missä ovat paikalliset arkkitehdit, sisustussuunnittelijat ja muotoilijat? Eikö käytännön asioihin haluta tai pystytä puuttumaan? Miksi ihmiset kärsivät samoista asioita ehdoin tahdoin vuodesta toiseen, kun elämän voisi tehdä helpommaksikin? :)
Ihan selvästi miesten suunnittelemia!!
Ja kaikesta tuosta, tästä ja siitä huolimatta teillä ON ihana, viihtyisä koti :D
Tuo ikkunanpesijän kuva sai taas ihan samat kylmänväreet menenemään iholla mitkä silloin eka kerrallakin, hrrr!
Kumma juttu muuten tuo vessan lorina ja lirinä ja istuinten/kansien hajoaminen, IKINÄ en ole joutunut moisia korjaamaan tai korjauttamaan!
Kannen olen joskus vaihtanut ihan vain huvin vuoksi.
Ihan hengastyin kun luin koska meillakin mattaa monet samat asiat. Varastotilan puutteessa on se hyva puoli etta mitaan ylimaaraista ei keraanny, kaikki lahtee mika jaa nurkkiin pyörimaan mutta jonkunlaiset hakkivarastot olsivat kylla tervetulleita. Meilla on harvinainen koti silla tasssa oli iso eteisen liukuovikaapisto ja samanlainen makkarissa kun muutettiin. Vessanpöttö ja kansiongelmat on rasittavia, jostain syysta vedesaatelyongelma helpotti remontissa. Meilla aukee ikkunat sisaanpain koska ulkopuolella on kalterit eika ne sinnekaan voi aueta, aania kuuluu naapureilta mutta ovat onneksi aika hiljaista vakea. Mulle suurin rasitus on vedenlammitin, joka on erikseen laitettava paalle ja se joskus temppuilee.
Amalia: Ainahan se helpottaa, kunnes taas ärsytyskynnys nousee uudestaan.
Matkatar: Sitä minäkin ihmettelen. Että onko se joku totaalisokeus vai välinpitämättömyys. Että eikö paikallisia häiritse vai eivätkö edes huomaa, että toisinkin voisi olla?
Pepi: Minustakin se on ihan kummallista. Että miten osataankin tehdä jatkuvasti vuotava pönttö? Kuka sellaisia suunnittelee ja miksi?
Petra: Meillä kerääntyy kaikenlaista, vaikka ei olekaan mihin varastota. Se on rasittavaa. Enkä nyt edes koe olevani mikään hamsteri.
Mine, luen jälleen erästä turkkilaista kirjailijaa ja siinä oli yhdessä kohden mainittu, miten lapsia putoilee Istanbulissa parvekkeilta ja etenkin ikkunoita peseviä perheen äitejä...Tähän en uskalla laittaa hymiötä.
Luin tänään Meidän talo -lehteä ja siinä oli yksi hyvä teksti juuri säilytystiloista. Siinä perhe kaipasi valmistaloa, jossa olisi riittävät säilytystilat, kun niitä ei enää ole Suomessakaan suunnitelluissa taloissa ja meillä on NELJÄ vuodenaikaa ja vaatteita sen mukaisesti. Muuallahan niitä ei sitten kuulemma todellakaan ole...eli puhut takuulla asiaa ja teillä varmaankin lapset ovat eniten säilytystilaa vaativa ryhmä, siis eivät lapset vaan kaikki heihin liittyvä. Myös harrastukset aiheuttavat yleensä lisätilan tarpeen.
Ihan kauheaa miten koukussa olen Shafakiin...Piti alkaa ihan muuta ja kiireellisempää kirjaa, mutta kun luin Shafakia ekan sivun olin jo lumottu...
Aina minua huimaa kun näen tuon ikkunanpesijäkuvan.
PS. Tuo äänieristys on kova pointti. En taida ikinä uskaltaa lähteä tästä isosta omasta talosta kerrostaloon, sillä pelkään rauhan menetystä ja juuri sitä, että ylä- tai alapuolella on lapsia, jotka alkavat touhuta jo aamusta äänekkäästi. Parhaat äänieristeet ovat niissä vanhoissa kerrostaloissa, joissa on leveät ikkunapenkit, taivaallinen huonekorkeus etc.,mutta ne maksavat kultaa. Kai me jäädään sitten tähän...
Äänieristyksestä tuli mieleen, että meille tuli kerran Suomessa alakerran naapuri kertomaan, että "makuuhuoneessa ei kannata riidellä, koska se kuuluu niin selvästi läpi". Sitten kun piti ensin miettiä, että mihinköhän huoneeseen tässä nyt lähtisi riitelemään, niin riitelykin väheni kummasti. :-D
Täällä Intiassa ikkunat aukeavat myös ulospäin, ja ikkunoissa on melko tiheät kalterit, joiden irrottamiseksi pitäisi avata noin 20 ruuvia. Vielä en ole keksinyt, miten ikkunat tulisi pestä, joten en ole pessyt niitä lainkaan. :-)
Onko Turkissakin vesi kovaa? Täällä on, ja vedessä on hirveästi kalkkia, joka tukkii kaikki vesihanat tosi pahasti. Välillä pitää rassailla suihkun suutinta auki, että saisi tulemaan isommankin lirun suihkuvettä. :-/
Pitäisköhän munkin tehdä oma valituslista. ;-)
Leena: Onko sinulla joku uusi Shafak käsissäsi? Minäkin tahdon!!! Ja lapset tosiaan tarvitsee säilytystilaa. Mikä määrä meillä onkaan pelkästään kenkiä! Leluista puhumattakaan. Onneksi on muutto maiden välissä tulossa, josko sitä osaisi siinä vaiheessa karsia ihan perusteellisesti.
Omakotitaloasumisessa on puolensa. Silloin pitää sietää vain oma melu.
Satu: Ainakin vesi on kalkkista. Huomaa juomalaseissa, mutta ei niinkään suihkun suuttimessa kotona.
Tee ihmeessä, valittaminen on välillä mukavaa.
Jotenkin tuntuu ettei siellä Turkissa osata käyttää järkeä näissä asuntojen rakentamisissa!
Tosin esitellään huippuhienoja asuntoja, joita turistit voivat sieltä ostaa 'halvalla'. Teeveessä on pyörinyt sarja, jossa tehdään asuntokauppoja, jotka eivät kovin paljon maksa, mutta niissä taloissa on jopa uima-altaatkin.
Oikein hyvää viikonloppua, Mine.<33333
Aili: Ehkä se on täkäläisille järkeenkäypää? Tai sitten ei osata kaivata jotakin mitä ei koskaan ole ollut. Hyvinhän sitä Suomessakin pärjättiin monta vuosikymmentä ilman kodinhoitohuoneita ja nyt sellainen tuntuu olevan ihan pakollinen. Ainakin sille, joka on sellaiseen tottunut.
meilla on asunto jossa on erinomainen aanieristys, ei kuulu naapureitten kovaaninen kuorsauskaan. aikaisempi oli tosin tosi rasittava paikka asua, kaikki kuului kaikkialle.
suihkussa kun on niin se vesi vaihtelee yleensa sen takia etta joku toinen kay keittiossa ottamassa vetta hanasta jne ja termostaatti reagoi siihen. mikaan korjaaminen ei auta.
vaatehuone on tosiaan taalla tuntematon kasite, mutta esim meilla on joka huoneessa gömme dolabı eli seina josta on tehty kokonaisuudessaan vaatekaappi lasi/peiliovilla. lisaksi turkkilaisissa isommissa asunnoissa on yleensa huone jossa on pienempi ikkuna; se on sailytystilaa kuten on myos sisaparveke: sinne kuuluu ostaa isompi kaappi, jonne nuo maalit etc kuuluu.
wc meilla ei ole onneksi koskaan vuotanut missaan niista 8 asunnosta joissa olemme asuneet.
nain 16 vuoden kokemuksella taalta ;)
E.Vilen.
E. Vilen: Kuulostaa hyvältä tuo asuntonne. Ja vielä ilman vuotavaa vessaa. Miten teillä on voinutkin olla noin hyvä tuuri? Tämä on meillä kolmas asunto ja jokaisessa on ollut vuotavat vessat. Mutta ei se oikeasti joka päivä ärsytä, ei oikeastaan enää melkein koskaan. Hajoavat vessanpöntönkannet kylläkin. Kaikenlaisia on kokeiltu, mutta ei ole onni suosinut millään mallilla...
Asutko Istanbulissa?
Tunnustan olevani melkoinen "hamsteri" ja haalivani helposti nurkat täyteen yhtä sun toista; ajatuskin noin niukista säilytystiloista alkoi ahdistaa...
Ennen Iltatähden syntymää minulla oli yksi kokonainen huone (!!!!) omia vaatteitani varten, mutta nykyisin siellä majailee Iltatähti. Kaappeja onneksi riittää kohtalaisesti, mutta ne kengät... t: Tiina
Wc-kansi episodinne nauratti täältä käsin; ei ehkä siellä ?! Sorry !!
Tiina: Olisipa minullakin joskus edes vaatehuone. Huoh.
Hui, tuo ikkunanpesu näyttää kauhealta hommalta!
Joka maassa näyttää olevan omat ongelmansa asumisen suhteen. Minulle kävi Pekingissä asuessani niin, että kun eka kertaa vetäisin aamulla makuuhuoneen verhot sillain suomalaisen reippaasti sivuun, koko verhotanko verhoineen tipahti syliin... ;-D
Kuukki: Se ON kauheaa hommaa. Verhotangot meillä on sen sijaan pysynyt ainakin toistaiseksi paikoillaan;).
Tutuilta kuulostaa teidän ongelmat. Meillä myös täällä etelärannikolla äänieristeet puuttuvat, ja kun yläkerrassa vedetään vessa luulen joskus, että meidän vessaa vedetään vaikka tiedän ettei siellä ole ketään. Puhumattamaan ruuan kärystä joka tulee meille niin ylhäältä kuin alhaalta. Ja välillä tupakanhajukin. Huomenna tulee täti pesemään ikkunat, pitää kai seisoa vieressä ja vahtia, meillä 5krs. Muuten miten aiotte kuljettaa muuttotavaranne Suomeen? Meillä on vielä joitakin juttuja Suomessa jotka haluaisin Istanbuliin kesällä, mutta kun ne muuttofirmat ovat aika hintavia. Onko sinulla mitään tietoa edullisemmasta vaihtoehdosta? Mukavaa kevään jatkoa ja kiitos hyvistä Istanbulin vinkeistä! Muutetaan sinne kesällä joten tarpeeseen tulevat:)
Lennu: Meilläkin haisee tupakka kylpyhuoneessa. Naapuri ilmeisesti polttelee siellä hormin ääressä:(. Tervetuloa silti Istanbuliin:).
Muutto ei ole vielä ajankohtainen, joten emme ole lyöneet lukkoon mitään. Luulen, että kontti kuitenkin otetaan, sillä vaikka se on kallis, tulee kaiken uutena ostaminen vielä kalliimmaksi. Lisäksi meillä on ISO auto, joten silläkin saamme varmasti mukavasti muuttolaatikoita tuotua.
Juu Mine Istanbulissa ollaan. Meilla kay hyva "tuuri" sen takia etta suurimmassa osaa asunnoista taalla ON ihan normaali vuotamaton toimiva vessa (usko pois!) ja koska tarkistamme kaikki paikat todella yksityiskohtaisesti ennen kuin vuokraamme asunnon. :)
E.Vilen.
E. Vilen: No, ehkä panettelin sitten turhaan Turkin vessoja? Meillä on aina vessat olleet ok, muuttaessa, mutta valuminen on sitten alkanut pian muuton jälkeen. Kun matkoilla myös hotellien vessat usein vuotaa, kuten tuttavaperheiden vessat, olen päätellyt sen olevan sääntö eikä poikkeus. Mutta olemmepahan, melkein, oppineet elämään jopa vuotavien vessojen kanssa:).
Lähetä kommentti