Aamulla leikimme Helmin kanssa kuurupiiloa. Se oli keksinyt niin hyvän piilon, että koko aamuni aikataulut heittivät etsimisen vuoksi häränpyllyä. Aikainen aamu ehti vaihtua aamuksi. Lopulta pupun pää pilkisti parvekepöydän alta ja sain sujautettua sen häkkiin. Sieltä se katsoi minua syyllistävästi, mutta ei auttanut. Aurinko oli jo korkealla, kun lopulta pistin jalkaa toisen eteen. Viime viikolla oli nähty niin paljon rosoista, että tänään tahdoin kaiken olevan vain hyvää ja kaunista. Silloin on varminta kävellä Kandilliin.
Kandillissa yhdistyy kaikki mikä minusta Istanbulissa on kaunista. Kukkulat, Bosbori, kapeat kadut, värit ja vanhat puuhuvilat. En pistäisi pahakseni asumista näillä kukkuloilla ja näissä taloissa. Suurin osa huviloista on kunnostettu huolella, mikä tietenkin tarkoittaa sitä, että niiden hinnat ovat meidän tavallisten kuolevaisten ulottumattomissa. Ei kadehdita kuitenkaan, sillä saammehan ilmaiseksi katsoa.
Jokunen remonttitaitoisen kohdekin vielä löytyy….
Suomessa on taidettu lopulta päästä talveen kiinni. Istanbuliin taas on luikahtanut lämpöaalto. Tälle viikolle luvataan jopa lähemmäs 20 asteen lämpötiloja ja tänäänkin auringossa oli kuuma t-paidalla ja ohuella takilla. En kuulkaa valita nyt yhtään, vaan nautiskellen nostin nenän kohti aurinkoa.
Kandillin satamassa oli kalanperkaus menossa. Laiva pysähtyy tässä ainakin Bosbori-risteilyllä, mutta muutoin näytti hiljaiselta. Istahdin hetkeksi penkille seuraamaan, että nappaako kala. Sitten oli aika palata päivän askareihin eli ottaa suunta kohti bussipysäkkiä.
Matkan varrella olisi ollut tämä Pienen veden Paviljonki, jonka olisin käynyt ohimennessä katsomassa, mutta sepä olikin maanantaisin kiinni. Toisen kerran sitten. Minun pitäisi näet aktivoitua näissä museokäynneissä. Huhtikuun alkuun asti minulla on Museo-kortti voimassa, joka avaa ovet useimpiin museoihin ilmaiseksi. Täytyisi siis hyödyntää se etu ja sivistää itseään siinä samalla. Ja teitä tietenkin myös.
Ja tässä olisi voinut juoda aamukahvit, mutta tulin sen sijaan kahville kotiin. Ajattelin kyllä, että joka aamun voisin hyvinkin aloittaa kahvilla Bosborin ääressä. Tai jos ei kahvilla, niin ainakin käynnillä salmen rannassa. Niin kauan kuin vielä voi.
18 kommenttia :
tehdään vaihtarit. tule sinä tänne kylymään pakkasilmaan niin mie tulen sinne teille lämpimään. miun iho huutaa hoosiannaa taas parin vuoden tauon jälkeen. siis todellakin muistan miksi vihaan pakkasia. atoopikolle yhtä helvettiä..tarttee vissiin ihan vakavissaan harkita taas ulkomaan reissua tähän talven keskelle :/
hienoja kuvia jälleen kerran olet ottanu. kiitoksia niistä :)
Aamuinen kahvi Bosporin rannalla olisi kyllä kokolailla helmi juttu - jos vaan Helmi suo :)
Ihania taloja siellä olis asuttavaksi. Ja sopivan lämpöinen sää.
20 astetta on meilläkin, on vaan miinusta. Kerrospukeutuminen on valttia. En vaan tykkää siitä, olo on kömpelön kankea. Luonto on upean huurteinen.
Kaunista on, ei voi moittia! Käy ihmeessä juomassa joka aamu ne kahvit Bosporin rannalla, ainakin tuollaisina päivinä - ja kuvaat sitten meille maisemat :)
Kyllä niitä aamukahveja vielä saat kotonakin juoda ihan riittämiin, kotimaan koleat rannat tulee olemaan tähän aikaan vuodesta vähän toisenlaisia elämyksiä. Huutelevat melkeinpä enemmän kuumalle kaakaolle, luulen.
Että terveisiä vaan täältä 40 astetta viileämmästä :/
Voisin hyvin vaihtaa tämän kylmyyden noihin maisemiin ja lämpöön. Ja kahveihin sinne Bosborin rannalle. Onneksi valo antaa täälläkin toivon.
Ja hieman hymyilytti tuo Helmi - meillä on mm. myöhästytty töistä, kun on Viiru-kissaa etsitty;)
Mehtänemäntä: Kesällä vaihdetaan, ainakin meidän puolelta:). En kaipaa pätkän vertaa lunta ja pakkasta, mutta aion tulla sen kanssa sinuiksi. Eihän sitä voi kuukausi tolkulla narista keleistä. Vai voiko?
Tiina: Niin olisi. Tästä lähin Helmi pääsee aamujuoksulle vasta kotiin palattuani.
Mimon mami: Ihania ovat, joskin vaativat varmaan aikalailla huoltamista pysyäkseen kauniina. Kesähelle ja talven sateet on rankkoja puupinnoille. Mutta onhan ne haasteet siellä Suomenkin keleissä.
Pepi: Ei ole meillä valittamista kotimaankaan rannoissa. Eiköhän sielläkin tule juotua aika monet kahvit. Ainakin matka on lyhyempi kuin nykyisestä kodista Bosborin rantaan.
Lady of The Mess: No, onneksi Suomessa on lämpimät kodit ja onhan se lumimaisema kaunis katsella. Helmiä on täällä etsitty yhden ja toisenkin kerran. Nyt juoksin jo rappukäytäviä, kun en löytänyt sitten millään.
Mine....mitä ihania kuvia!! ja mikä sää...kelpaisi minullekin...Espoossa oli aamulla liki parikymmentä miinus astetta tänään aamulla...hrrrr.... kummasti mieli alkaa jo kääntyä kesäloman suunnitteluun heh;)Nautihan Bosborista ja hienoista keleistä!
Meissä tai ainakin minussa riittääkin sivistyttämistä, joten kiitos vaan taas. Kauniita kuvia taas.
Hip hei, huomasin, kun olit "huolissasi" kommentoinut toiseen blogiin kouluuhakuajoista. Lukioihin haetaan muistaakseni 24.2 lähtien (mutta ei kait teillä vielä haeta lukioon?) Ala - yläkouluihin myös hakuaika näillä näppäimillä. Tsekkaan sen vielä :)
Meillä Jkl:ssä hakuaika on nyt 27.1.-9.2.2014. Meidän koululla sama kuin kaupungin kouluilla. Mihinkäs olette palaamassa?
Hauska tuo neljäs kuva!
Meilläkin on lämpöaalto eikä sadetta ,tämä tammikuu on ollut kuivin miesmuistiin,mikä on tosi huolestuttavaa.Villikasvit eivät ole päässeet kunnolla kasvamaan enkä ole päässyt poimimaan villisalatttia kun se ei kasva sateen puutteesta.;Kauniita puutaloja!
Jokos siellä on sitten talvi ohi, vai onko lämpöaallon jälkeen odotettavissa ehkä taas kylmempää?
Kirsi: Joo, minä nautin. Etenkin kun tiedän, että vuoden päästä tammikuussa olen siellä pakkasissa muistuttamassa mieleeni, että mitenkäs niitä lumitöitä tehtiinkään. Ja kuinkas olikaan ne autojen ikkunoiden raappaukset…
Allu: Ja minussa. Sivistytään siis yhdessä.
Peurankello: Kiitos paljon tiedoista. Meillä haetaan lukioon, usko tai älä. Esikoinen aloittaa lukion, kakkonen kasille, kolmonen vitoselle ja kuopus kolmannelle. Niin se aika kiiti ja paluu Kotkaan on siis edessä heinäkuussa. Talokin on ostettu viime kesänä ihan sillä ajatuksella, että osataan ilmoittaa lapsukaiset oikeisiin opinahjoihin.
Jael: Täällä on paljon noita peilejä jyrkissä mutkissa. Ovat varmaankin suureksi hyödyksi…
Satu: Yleensä kylmin aika on tammihelmikuu, mutta tänä vuonna talvi ei ole oikein päässyt vielä käyntiin. Viikonlopulla kai viilenee?
Nauti lämmöstä,minä iloitsen pakkasista ja kimaltavista lumihiutaleista. Molemmat siis iloisia säätiloista :)
Hietzu: Minä luulen, että Suomessa minäkin mieluummin otan sen lumen ja pakkasen, kun sateen ja pimeyden. Mutta täällä aurinko ja lämpö on ihan tervetullutta:).
Mukavaa, että täällä oli tänään vain ihanaa ja kaunista ! Kun oma mieli ja ajatukset ovat olleet koko päivän rumaakin rumempia (ilkeitä, ikäviä ja jopa pahantahtoisia), niin sielulle ja mielelle oli rauhoittavaa katsoa jotakin kaunista ja puhtoista... Vähän olit laittanut väliin jotakin rosoista inhimillistämään, mutta elämästä sekin maistui... t: Tiina
...elämältä..
Tiina: Sellaistakin voi joskus tehdä. Karistaa mielestään maailman huolet, toisten ja omat murheet, sairaudet ja vaivat. Katsoa vain kaikkeen kauniiseen ja kuvitella, että elämä on pelkkää onnea. Sitten sitä taas jaksaa vähän epätäydellisempääkin elämää.
Lähetä kommentti