Kävimme maanantaina Martilla, Wittenbergissä. Siellä oli alettu valmistumaan uskonpuhdistuksen juhlavuoteen ja molemmat kirkot olivat remontissa. Emme siis päässeet näkemään, että missä Martti lepää tai missä hän vei Katharinansa vihille. Sen sijaan ovet aukenivat uskonpuhdistus-museoon, jossa sai tutkia mm. Martin aikaansaannoksia ja nähdä millainen oli Lutherin perheen olohuone.
Martti seisoi myös Wittenbergin keskusaukiolla.
Olohuoneen koristukset on jätetty Lutherin tekemään tai teettämään kuosiin. Rahapula se oli tätäkin nuorta perhettä vaivannut ja olohuoneessa luki, että Luthereilta meni monta vuotta rahan keräämiseen, jolla saivat olohuoneen maalautettua. Katsotaan miten meille käy? Tosin meidän olohuone kaipaisi maalin sijaan tapettia!
Wittenbergissä tiemme taas erkanivat ystävien kanssa. Yhdet palasivat kotiinsa junalla, toiset jatkoivat matkaa Saksassa asuvan ystäväperheen luo. Meillä laiva lähti vasta yöllä, joten päätimme pistäytyä Potsdamiin tutkailemaan sen kuninkaallisia puistoja. Vaikka matkaväsymys jo painoi, oli puistot oiva kohde. Linnat olivat jo kiinni, mutta oli riemullista, että rahvas sai vapaasti kuljeskella sekä puistossa että linnojen pihoilla ikkunoista kurkkimassa. Siellä me kirmailimme sateessa ja paisteessa ja juotiin kakkukahvit Lohikäärmetalolla.
Sitten lilluimmekin laivassa kohti Suomea. Se oli mitä loistavinta pakkolepoa kaiken sen ajamisen päälle. Sen kun vain huolehti itsensä ruokapöytään syömään säännöllisin väliajoin. Meille sattui myös erityisen hauskaa pöytäseuraa, kun isä aikuisen tyttärensä kanssa oli palaamassa Hollannista motoristien kokoontumisesta ja oli istutettu meidän pöytään laivayhtiön toimesta. Heidän kanssaan syötiin kahdesti aamupalaa ja yksi päivällinen.
Tänään matka Helsingistä Kotkaan oli erittäin nopea. Siltikin sitä ehti matkan aikana miettiä monenlaista asiaa. Koko päivää on virittänyt sellainen positiivisväritteinen epäusko, että täälläkö sitä nyt muka sitten olemme. On laskettu mummolassa olevat lapset. Yritetty hoitaa auton papereita suomalaista rekisterinumeroa varten. Kierretty Talon jokainen huone ja oltu oikein tyytyväisiä ostokseemme. Tavattu uudet naapurimme ja todettu heidät oikein mukaviksi ihmisiksi. Nyt on menossa iltatee ja sen jälkeen remonttisuunnitelman teko.
Laivalla sanoin pöytäseurueellemme, että: "Meillä on nyt aikeissa remontoida talo kolmessa viikossa". Pöytäseurue totesi siihen, että: "sellaista tapahtuu vain televisiossa". Talolla tapasimme naapurimme ja heillekin selitin meillä olevan kolmen viikon remonttisuunnitelma. "Meillä on sellainen 30-vuoden suunnitelma," tuumasi pariskunta, joka oli jo viimeiset 10-vuotta eläneet remontin keskellä. En ole vielä lannistunut. Huomenna aloitetaan ja katsotaan sitten kuinka meidän käy!?!
