"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

255. (Peshtera- Bulgaria)

Yllätykseksemme Peshterassa normaalisti käyttämämme hotelli on täynnä. Meillä on monta hyvää syytä tulla tänne, mutta en oikein keksi, että miksi joku muu haluaisi matkustaa Bulgarian Peshteraan. Ellei kyseessä sitten ole lääke-, viina- tai kenkätehdas?



Meidän syidemme suut kääntyvät hymyyn sisään astuessamme. Ei haittaa, vaikka kello lähenee puoltayötä. Ruoka on pian pöydässä ja suut puhuvat sydämen kyllyydestä. On kuin olisi tullut kotiin.



Lapset löytävät toisensa ja vesisota syttyy kaduilla sekä puistoissa. Aseilla, letkuilla tai sadettajalla. Yhtenäkään päivänä en kuule, että jollakin olisi tylsää. Tai, että milloin lähdetään kotiin. Päinvastoin, se päivä lähestyy meistä kaikista liian pian. 




Meillä on ikävä jo ennen kuin ehdimme lähteäkään. Tai oikeammin, ikävä ennen kuin ehdimme oikein tullakaan. Niin käy nykyään aina Peshteran kanssa.

6 kommenttia :

Saga kirjoitti...

Viimeinen kuva!! Kaunis! Mahtavat fiilikset olleet koko porukalla. Minä ihastuin Bulgarian maaseutuun, joten saan innostuksestanne ja ihastuksestanne kiinni.

Anonyymi kirjoitti...

Se on sitten rakkautta!
Kun on jo ikävä ennenkuin nähdäänkään....

A kirjoitti...

noista kuvista näkee, että hyvin olette viihtyneet, lapset jaaikuiset.<333
on syy mtkustaa sinne jälleen uudestaan!!

kiitos tästä matkasta, mine, ja hyvää lomanne jatkoa.<3333

Jael kirjoitti...

Hienot kuvat taas:) Oliko Peshtera se paikka minne veitte tarvikkeita asukkaille?

Anonyymi kirjoitti...

Otin vinkistäsi vaarin ja varasin itselleni + Iltatähdelle pienen reissun laivalle ja Turkuun; käydään myös tapaamassa Iltatähden kummitätiä perheineen. Teini ei halunnut lähteä mihinkään oltuaan itse kolme viikkoa kielikurssilla ja muu sakki on vielä työssä. Mutta minä ja Iltatähti lähdetään pienelle matkalle etsimään lomafiilistä; toivottavasti löytyy ! t:Tiina

Joko teidän matka lähestyy loppuaan ? Hienoja kuvia olet meille antanut ja vähän olen ehkä onnistunut saamaan myös tunnelmista kiinni. Ihanaa ja iloista loman jatkoa ! t: Tiina

Ps.Minua hymyilytti kovin tuo poikien silmien tuike Esikoisesi vaaleassa kauneudessa; itselläni on täällä kolme kaunista pellavapäätä ja tuota tuiketta on ollut ilmassa myös heidän ympärillä...

Mine kirjoitti...

Saga: Parasta on se, kun syntyy jotakin joka ylittää ympäröivät puitteet. Oli aika, jolloin olisin sanonut, että Peshtera on ankea. Nyt se on minulle jotakin, joka liittyy ystävyyteen. Jotakin, johon on aina hyvä mennä. Tällä kertaa näin, että se jokin tarttui myös lapsiini. Syntyi siteitä, joiden toivon kantavan vuosia eteenpäin. Miten onnelliseksi se tekikään meidät vanhemmat.

Pepi: Niin. Selitin tarjoilijalle, että rakastan tätä kansaa. Siellä on sellainen oma tapa elää. Ihminen nousee tärkeimmäksi. Yhdessäolo. Mitä muusta? Huomisesta ei voi kantaa huolta, ollaan tässä ja nyt. Ilokseni se asenne tarttuu. Ja rakkaus tai ystävyys syvenee jokaisen käynnin myötä.

Aili: Onneksi eivät tosiaan ole mahdottoman kaukana. Kuljemme vuoden myötä puolin ja toisin. Eron hetket vain ovat vaikeita. Minusta tuntuu, että tulevat joka kerta vaikeammaksi.

Yaelian: Vedän siellä sellaista koru-projektia. Ovat mahdottomissa tilanteissa, liian moni. On pakottava tarve auttaa, kun keksisi miten. Samalla Peshtera on paikka, jossa on eniten iloa ja kiitollisuutta. Kai se vain on niin, että kun ei ole mitään, niin iloitsee siitä mitä saa? Me "hyväosaiset" tulemme usein kiittämättömiksi ja sokeiksi. Unohdamme mitä olemme saaneet ja rupeamme vaatimaan. Nämä käynnit muistuttaa aina itselleni jotakin siitä mikä on totta. Ja muistan taas kiittää..

Tiina: HYVÄ! Toivottavasti teillä on hyvä matka:). Itse palaamme arkeen, mutta on ilo siitä, että oli kiva loma. Ja että toinen osio on vielä edessä. (Huomenna tosin on aika katsoa pankkitiliä, joten se voi vielä muuttaa kaiken:))