"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

torstai 5. heinäkuuta 2012

256. (Batak-järvi- Bulgaria)

Kolmosen onni: Ystävämme lupasivat, että kun seuraavan kerran tulemme, he vievät meidät läheiselle Batak-järvelle kalaan. Sitä oli odotettu koko loman ajan ja laskettu päiviä. "Milloin olemme Peshterassa, että pääsemme kalaan?" 

Vietimme suomalais-turkkilaisen päivän. Järvi kimmelsi edessä. Takana kohosi mäntymetsä. Tien vieressä kasvoivat metsämansikat. Mies vietti päivän selvimällä siimasotkuja. Kolmonen kalasti aamusta iltaan. Uimaankin meni vain haavin kanssa, sillä kuka tietää jos kala juuri silloin nappaa? Ystävä grillasi meille ruokaa. Välissä halukkaat pulahtivat veteen uimaan tai tekemään Tarzan-hyppyjä. Tai kellahtivat superlux-vilteille puun varjoon nukkumaan päiväunet. Avainsana oli yhdessäoleminen. Meillä on siitä paljon oppimista ystäviltämme.







Ei tullut kalaa. Paitsi yksi, jonka mies veti järvestä ensimmäisellä heitolla. Se oli pieni ahven. Haaviin tarttui kuitenkin sammakon kurnuntaa järven rannassa, yhdessä oloa, iloisia ilmeitä ja riemun kiljahduksia onnistuneen hypyn johdosta. Sekä naurua, jonka se meissä katsojissa sai aikaan. Ilo. Joskus se kuplii yli ja tarttuu. Tämä oli niitä päiviä.

6 kommenttia :

Leena Lumi kirjoitti...

Muistissa meilläkin poikien Zarzan -hyppelyt ja se melu. Tytön kanssa kaikki oli toisin. Tai tyttöjen, sillä meillä oli avoimet ovet Merin ystäville.

Mikä siinä on, että Bulgaria ei ole ikinä kiinnostanut, mutta niin moni on, joissa en ole vielä käynyt. Ja sinun ihastuttava Slovenia juttusi suorstaan ajaa minut jäljillesi. Kiitos.

Aili-mummo kirjoitti...

On teillä ollt i-h-a-n-a päivä!!!

kiitos, mine, tästä postauksesta, ja oikein hyvää jatkoa matkallenne.<3333

Yaelian kirjoitti...

Metsämansikoita sielläkin! Mukavalta näyttää tuo piknikkinne tuolla:) Bulgariassa olen halunnutkin käydä;täällä tykkkään syödä bulgarialaista juustoa;D

Mine kirjoitti...

Leena: Miten siinä nyt kävi tai käy? Lähdettekö te jo kesällä matkaan?

Pojista todella lähtee ääntä:). Tytöistä naputusta. En tiedä kumpi vie nopeammin hermot?

Aili: Meillä oli. Veden ääressä harvemmin menee mikään pieleen... Nyt on matkat matkattu tällä erää ja alkaa arki ja kuoriperunat. Tai ei vielä tänään. Tänään kakkosella on syntymäpäivät. Viimeiset juhlat lapsikatraassamme.

Yaelian: Niitä oli paljon tien vieressä ja maistuivat ihan oikeille:). Bulgarian luonto on muutenkin välillä hyvin suomalaista.

Anonyymi kirjoitti...

Voi sentään ! Teillä onkin ollut hieno päivä ? Minä en kyllä tajua kalastuksesta yhtään mitään; mikä ihme siinä noita poikia / miehiä kiinnostaa ? Saalistaminen ? Luolamiehen vaistot ? Mutta nauru ja ilo on niin parasta ! Muistan yhden potilaani joitakin aikoja sitten, joka oikein pelästyi, kun oli nauranut ääneen ensimmäistä kertaa moneen vuoteen ! Pelkäsi tulleensa hulluksi ! Ja sitten me nauroimme yhdessä ! t: Tiina

Anonyymi kirjoitti...

Ai niin, melkein unohdin: Teidän Kakkoselle Iloista ja Hauskaa Syntymäpäivää ! Tuliko 12 vai 13 täyteen ? t: Tiina