"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

keskiviikko 14. elokuuta 2013

512. tarina (Lublin - mitä syötäisiin?)

Huoneiston rappukäytävässä haisee Venäjä. Lapset nyrpistävät nenäänsä ja minulle muistuu elävästi mieleen Sortavala. Nykyisyys on epäilemättä toista, mutta tältä haisee mielikuvieni kommunismi. Silmät sen sijaan iloitsevat kuluneista puuportaista ja lattian kaakeleista.







Keräämme huoneistossa voimia, jotta jaksaisimme vastata kysymykseemme; Mitä tänään syötäisiin? Puola on läpeensä suloinen. Huoneistossakin lautalattiat ja kaakelitakat. Syödään mitä kenellekin mieleen tulee ja pohditaan, että mihin matkustettaisiin, jos olisi rahat mihin tahansa. Egyptin pyramedeille, safarille Afrikkaan ja New Yorkiin? Tosin Lublin on tässä ja nyt, ihan kelpo vaihtoehtona kaikelle edellä mainitulle ja huominen kuljettaa myös ennalta näkemättömille poluille...

8 kommenttia :

Tiina kirjoitti...

Onkin kiva mietiskellä, minne matkustaisi JOS... Eilen leikin ajatuksella, että olisi kiva viedä poika New Orleansiin, jostain syystä olen siitä itse aina välillä haaveillut, ja arvaan, että poika rakastuisi siihen jazziin :) New Yorkiin olen pojan luvannut joskus viedä, mutta jos se olisikin toinen New. Kauas vaan on pitkä matka, ja pirun kallis matkustaa :) Mutta onneksi sitä saa haaveilla!

Mukavaa matkantekoa teille! Olisi kyllä kiva olla matkalla Istanbuliin...

A kirjoitti...

Kiitos matkaraportistasi, Mine!
Turvallista ja hyvää matkan jatkoa sinulle & perheellesi!

Pepi kirjoitti...

Minulla on ikuisuushaaveena Afrikan safari :D
Saattaa olla että haaveeksi jääkin, taitaa tehdä sielulle hyvää kun on joku....

-Sami- kirjoitti...

Onhan näitä tullu pohdittua. Afrikan safari olisi varmaan hieno. Idän pikajuna, New York mutta matkustaisin sinne kuten herrasmiehet konsanaan laivalla... Hurtigrutten. Kotikylän suuri sanataituri J. Vainio sanoo laulussaan, että "köyhän ainut huvitus on vilkas mielikuvitus".

Anonyymi kirjoitti...

Syvä kumarrus. Että jaksatkin matkapäivien päätteeksi vielä blogatakin. Mutta jäähän siitä pysyvä muisto perhettännekin ajatellen. Itse yritän pitää matkapäiväkirjaa. Jos se jää muutamaksi päiväksi kirjoittamatta, edessä on ismpi urakka tai sitten laistaa koko jutusta. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää ..
Kiinnostavaa kotimatkaa, uusia kuvakulmia. Anisi

Jael kirjoitti...

Minulle tulee Lublinista aina mieleen Lublinin taikuri-elokuva...
Etelä-Amerikkaan haluaisin mennä uudestaan,sillä osa minua jäi sinne ja Afrikassakin olisi kiva käydä.

Mine kirjoitti...

Tiina: Minä en oikeastaan jaksaisi nyt matkustaa mihinkään. Tuntuu, että sitä lajia on nyt ollut riittävästi ja tämän päiväisen jälkeen on energiat niin lopussa, että. Mutta huomenna on uusi päivä ja uudet voimat, joten ehkä haaveetkin vielä elpyvät? Kauas meno on tosiaan kallista. Ja Egyptiin ei paranet matkustella muutenkaan...

Aili: Kiitos, ihan on onneksi turvallisesti edennyt tämä matka. Vaikka on kuskeilla välillä hieman ajatus herpaantunutkin väsymyksen yms. vuoksi...

Pepi: Minäkin haluaisin nähdä isot eläimet omassa ympäristössään...

Sami: Mexico, Intia.... Nyt minusta kyllä tuntuu, että saattaisin muutaman vuoden olla ihan tyytyväinen siellä Kotkan Metsolassa:).

Jael: Enpäs ole nähnyt tuota elokuvaa. Onko katsomisen arvoinen? Etelä-Amerikka voisi kiinnostaa minuakin ja se Afrikan safari...

Mine kirjoitti...

Anisi: Tämä on tällaista aivojen nollausta aktiivisten päivien päätteeksi? Nyt en kyllä enää jaksa kuvia laittaa. Ehkä sitten huomenna.