"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

keskiviikko 14. elokuuta 2013

511. tarina (Kaunas- kuka jaksaa lähteä mihinkään?)

Takana oli kaksi hyvin vähillä unilla selvittyä yötä. Ensimmäinen matkapäivä sujuikin väsyneissä merkeissä. Useimmiten en uskalla nukahtaa miehen ajaessa, nyt torkuin, kun en jaksanut pysyä valveilla.  Kuka tälläisen päivän jälkeen jaksaa lähteä mihinkään?





Illalla autoilimme vanhaan keskustaan. Ajatuksissa käydä nopeasti katsomassa keskusta ja toiveissa päästä ajoissa petiin. Pianopiano-ravintola tarjosi tuvan täydeltä väkeä, liian kovalla soivaa musiikkia ja hyvää ruokaa. Matkalla hotellille seisoi vielä Prisma, kun kopio Kotkan vastaavasta. Illasta saapuu uni, joka oli syvydessään hyvä. Onneksi huomenna tulee aina uusi päivä...

Ei kommentteja :