"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

tiistai 27. elokuuta 2013

519. tarina (Auringonkukkapelloilta asuntonäyttöön)

Auringonkukkapeltoja olimme saaneet ihailla pitkin matkaa. Istanbulista rajalle asti Turkki oli auringonkukkapelto auringonpolttamassa maassa. Bulgarian puoli ei tuonut tilanteeseen muutosta. Jossakin vaiheessa pysäytin auton tien sivuun ja rämmin pellolle kuvaamaan. Niin kauniita olivat siinä päitään nyökytellessä.





Perillä oli iloinen jälleennäkeminen ja ilta kului kuulumisia vaihtaen. Peshteran kulmilta löytyi ennen käyttämättömämme hotelli, jossa palvelua sai turkin kielellä. Siellä uni maistui ja aamulla olimme virkeät päivän haasteisiin.


Kaunotar ikkunassa.


Isoisänsä on entinen tanssinopettaja, joka pysyy jatkuvassa liikkeessä, mutta pysähtyi nyt hetkeksi kuvaan.


Ystäväperheemme on aikeissa muuttaa Bulgarian Peshteraan. Heille on yritetty etsiä kaupungista vuokra-asuntoa, mikä on osoittautunut aika haastavaksi tehtäväksi. Peshterassa vuokralla asuminen näyttää olevan hyvin kummallista. Talojen hintoja seuratessa sen ymmärtää, sillä kaupungista kannattaisi ostaa talo, mutta se ei tässä ystävien tapauksessa tunnu järkevältä. Vuokralla on ollut kevään mittaan joitakin kovin pieniä asuntoja, joitakin jotka ovat tekeillä ja jotka ehkä voisi saada vuokralle ja sitten joitakin ihan kamalassa kunnossa olevia taloja. Nyt paikallinen ystävämme halusi viedä meidät katsomaan yhtä potentiaalista taloa, jonka myyjä voisi myös vuokrata. "Olisikohan tämä heille sopiva." Käydäänpäs siis katsomassa.



Ulkoapäin katsellessa kiinittyy huomio viinirypälekattoon etupihan päällä. Talossa näyttäisi olevan myös kaunis parveke sekä autotalli. Kotitie on remontissa, mutta sehän nyt vain on hetkellinen haitta. Kyllä uskalletaan mennä peremmälle.



Portista saavutaan etupihalle. On sitä kauniimpiakin nähty, mutta saisihan tästäkin ihan viihtyisän. Ja olisi lapsiperheelle mukava, kun lapset ei pääsisi juoksemaan suoraan tielle. Tuohon vain pöytää ja tuolia puun alle. Ja ulkovarastokin näyttää olevan. Katsotaan siis sisälle.


Ulko-ovi on hieno.



Ovelta lähtee rappuset alakertaan ja keskikerrokseen, jossa on kaksi makuuhuonetta sekä yhdistetty keittiö ja olohuone. Kaiteet näyttää puuttuvan, mutta nehän saisi tehtyä...



Toisessa makuuhuoneessa on kaunis lautalattia ja maalattu katto ja seinät. Muissa huoneissa on "mielenkiintoinen katto", joka näyttäisi olevan tehty metallilevyistä. Ja notkollaan.



Ruskeana vai valkoisena?


 Tässä kohteessa olisi tarjolla autenttinen antiikkikeittiö. Kaunis katsella, mutta koskeminen ei ollut kovin viisasta. Kaapit näyttää jäävän käteen, sillä saranat olivat kovin hauraat.




Entäs sitten se alakerta?




Täällä olisi tilaa vieraille, jos ei betonilattia haittaa? Olisi myös kellaria tarjolla, hillopurkitkin jo valmiina. Mutta millainen on sitten ylin kerros? Raput ainakin on kapeat ja olemassa.


Rakentamatonta tilaa olisi runsaasti. Ja se kaunis parveke, jonka käyttöaste taitaisi jäädä aika vähäiseksi?



 Tässä vaiheessa (vasta) huomasin, että jotakin oleellista puuttuu. Kuka huomasi saman? Talossa ei ole vessaa eikä kylpyhuonetta. Niiden virkaa toimitti se etupihan ulkovaja. Toisessa puolessa oli reikä lattiassa ja toiseen tuli letku. Ajattelisin, että tämä on "pieni ongelma" perheelle, jossa on kaksi pientä lasta?

Mutta käydään nyt kuitenkin vielä siellä takapihalla.



Puuvaja ja omenapuu. Piha, josta olisi voinut tulla kaunis.



Talo pihalta katsottuna.


Arvasitte ehkä, että ei ne ystävät tänne päätyneet. Meidän matkalla ollessamme oli onneksi löytynyt "hieman nykyaikaisempi ratkaisu" ja kuukauden päästä olisi muutto edessä. Onnea uuteen kotiin J:t! Bulgarialainen asuntonäyttö kouli kuitenkin meistä kelpo asunnonostajia ja niin ei Suomessa kauaa nokka tuhissut, kun olimme jo ostaneet talon:D.

10 kommenttia :

Pepi kirjoitti...

Aika hilpeetä näin ruudun takaa :D - ei varmaankaan yhtä hilpeää silloin kun on akuutti asunnon tarve :)

Tiina kirjoitti...

Mielenkiintoista :)
Teillä oli ehkä hieman parempi säkä :D

A kirjoitti...

Ei taitais kelvata Suomessa kenellekään;/

Hauska postaus, kun ei itse tarvitse asuntoa:)

Kiitos, Mine, ja leppoisaa viikkoa sinulle!

Petra kirjoitti...

:) Olipa kiva olla bulgarialaisilla asuntomarkkinoilla mukanasi!

Leena Lumi kirjoitti...

Kaunotar ja isoisänsä ovat upeat kuvat.

Ennen oli unikkopeltoja...Molemmat kauniita, auringonkukat ja unikot.

Kikka N kirjoitti...

Auringonkukat ovat ehdottomia kaunottaria! Kiitos niistä! :)

Asunto hauska katsella täältä, mutta ei ehkä asuttava tuossa kunnossa ;)

Mine kirjoitti...

Pepi: Täälläpäin maailmaa on tietysti odotuksetkin hieman toisenlaiset. Ja home-kammoisten ei kannata edes vaivautua:).

Tiina: No, niinkin voi sanoa. Tosin tekemällähän tuostakin olisi saanut vaikka mitä?

Aili: Suomalaiset kriteerit on hieman toisenlaiset, kun bulgarialaiset. Yhteistäkin on, nimittäin ahtaasti asuminen.

Petra: Onhan se hauskaa. Harmitti ihan, kun ei tullut kuvattua ja säästettyä niitä muistoja, kun itse oltiin Turkissa asuntoa etsimässä. Näkihän siinäkin jos jonkunlaista asuntoa:D.

Leena: On täällä unikkopeltojakin, ja ihania todellakin ovat.

Mine kirjoitti...

Kikka: Asuttavahan se oli, siinä oli mummo ja pappa asunut kuolemaansa asti ja poika oli sen kunnostanut ihan tätä myyntiä tai vuokralaista varten. Ja paikallisen ystävämme mielestä se oli todella hieno. Tässä nyt vain risteää erilaiset käsitykset siitä, mitä asunnolta voi odottaa:).

Satu kirjoitti...

Voi taivas sentään. Hillopurkit on, mutta ei sisävessaa. :-D Kiva kun olitte kuitenkin avomielisiä ja annoitte asunnolle tilaisuuden. :-)

Mine kirjoitti...

Satu: Ei tosin kysytty, että olisko ne hillopurkit tulleet kaupan mukana:). Itse asiassa etenkin millettien alueella tuo ulkona oleva vessa on ihan yleistä...