Saatuamme kutsun tulla ystävillemme kylään, oli tuuletettava käsityksiäni Bulgariasta. Vietimme merkilliset kesäpäivät Peshterassa kokien lämmintä vieraanvaraisuutta. Näimme paljon köyhyyden seurausta, mutta myös niin paljon kiitollisuutta ja iloa, että se tarttui. Lisäksi vietimme neljäpäiväiset häät musiikin soidessa kylän kaduilla aikaisesta aamusta myöhäiseen iltaan. Päällystämättömät kadut talopahasten välissä täyttyivät juhlaväestä koko kylän yhtyessä juhlaan.
Milletit valitsevat puolisonsa nuorena. Sopivan tytön löydyttyä hänet varastetaan ja seuraavana kesänä juhlitaan häitä. Myös muualla asuvat kansalaiset saapuvat kotikylään kesäisin häitänsä tanssimaan. Ensimmäisenä päivänä tanssitaan sulhasen vanhempien kodin edessä ja seuraavana päivänä morsiamen vanhempien kodin edessä. Morsiamet ovat kuin karkit kauniine värikkäine pukuineen, joita on kaksi erilaista, yksi kummallekin päivälle.
Peshteran kaupungin laidalla juhlittiin meidän aikanamme useampaa uutta avioparia. Yksikään morsiamista ei ollut ehtinyt täysi-ikäiseksi. Ystäväperheen 15-vuotias tytär olikin vanhempien valvovan silmän alla. Äiti kuljetti tytärtänsä kouluun, jotta tätä ei varastettaisiin, vaan saisi käydä koulunsa loppuun. "Aloitin lukion täyden luokan kanssa, nyt meitä tyttöjä on kolme, muut ovat menneet naimisiin" tytär itse kertoi meidän asiasta kysyttyämme.
