Albania on vuorijonoja ja kapeita mutkittelevia serpentiiniteitä. Olemme maailmanhuipulla. Rotkojen reunalla. Tien molemmin puolin aukeaa vuori toisensa perään.
Muistamme suljetun Albanian, joka on nyt avoinna edessämme. Kävelemme Tiranan kuumilla kaduilla. Katsomme rakennuksia, ihmisiä ja autoja. Haistelemme ilmaa, tunnustelemme kaupungin ilmapiiriä ja tunnelmaa. Lapset pyörivät Ballerinassa ja hyppivät trampoliinissa. Minä istun puoli kierrosta pyörivässä ravintolassa Tirana jalkojeni alla.
Kel' onni on se onnen kätkeköön. Sulkekoon hetket muistin sopukoihin. Olkoon kiitollinen elämästä, jonka sai. Avoimista teistä, jotka johtivat Tiranaan.
