Kävimme esikoisen rippileirin vierailupäivässä. Oltiin sellaisella alueella, joka oli meille ennestään vieras. Konfirmaatio pidetään tulevana viikonloppuna Sastamalan Pyhän Marian kirkossa, joten päätettiin käydä katsastamassa kirkko jo etukäteen. Tiedetään sitten aamulla sattua oikeaan aikaan oikeaan kirkkoon. Matkalla muistui mieleen se toinenkin Pyhä, eli Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, joka navigaattorin mukaan sijaitsi Pyhän Marian naapurissa. Kello läheni puolta viittä, eli vielä ehdittäisiin sekin katsomaan.
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko rakennettiin niemen nokkaan, järvien syleilyyn, vuosina 1506-16. Vuosisadat rakennus palveli kirkkokansaa ja 1780-luvulla se sai lisäkoristusta Anders Löfmarkin maalauksista. Kaunis paanukatto pääsi vuosien varrella ja sään armoilla rapistumaan, jonka johdosta talkoolaisista koostuva porukka kunnosti katon vuonna 1997. Uutta kattoa juhlittiin tunnelmallisessa ja 1700-luvulta muuttumatta säilyneessä kirkkosalissa 31.8.1997. Alle vuoden päästä tästä tuhopolttaja teki töitään ja Pyhän Olavin kirkon uusi katto ja sisätilat tuhoutuvat täysin tulipalossa. Vieläkin suututtaa. Miten jollekin ei ole olemassa mitään pyhää?
Tuhkasta nousi talkoolaiset. Vuosina 1997-2003 kirkko jälleenrakennettiin talkoovoimin. Veistettiin uudet paanut, penkit, alttarit ja parvet. Mauri Kunnas keräsi kirkon jälleenrakennukseen rahaa Koiramäen Joulukirkko-kirjalla, jota meilläkin ahkerasti luetaan. Pyhän Olavin kirkosta alkoi nousta minulle pakkomieli. Tilannetta ei helpottanut Vammalan seurakunnan valitsemien maalarien työ-urakka. Osmo Rauhala ja Kuutti Lavonen työskentelivät vuodet 2005-2009 avustajineen ja maalasivat kirkkoon uudet kuvitukset. Työtä voitiin tehdä vain kesäisin, sillä kirkossa ei ole lämmitystä. Taidekokonaisuus paljastettiin yleisölle 15.8.2009 ja nyt me olimme lopultakin kirkon ovella valmiina ne katsastamaan.
Taitelijoiden lähtökohtana olivat samat Raamatun aiheet, jotka Anders Löfmark 1700-luvulla maalasi Tyrvään kirkkoon. Lavonen ja Rauhala eivät kuitenkaan kopioineet tulipalossa tuhoutunutta vaan maalasivat aiheet omin silmin. Alttari ja saarnastuoli olivat Osmo Rauhalan aluetta ja lehterit Kuutti Lavosen. Kuvat kertovat mm. luomiskertomuksen, syntiinlankaaamuksen ja Ristintien. Kokonaisuus on puhutteleva ja kirkko ehdottomasti käymisen arvoinen.
Kello viisi jätimme taaksemme Pyhän Olavin ja seuraavaksi tutustuimme Pyhään Mariaan, esikoisen rippikirkkoon. Se on Sastamalan ensimmäinen kirkko, joka on sijainnut Rautaveden eteläpuolella Karkun kylässä jo 1300-luvun alkupuolelta. Kirkko suunniteltiin holvikirkoksi, mutta holvaus jäi tekemättä. Sisäkatto tehtiin vasta v. 1777, jolloin Anders Högman teki puusta kirkkoon tynnyriholvin.
Vuonna 1864 kirkko todettiin vaaralliseksi ja jumalanpalvelukset lopetettiin. Korjausten jälkeen kirkko otettiin jälleen käyttöön jouluna 1866. Se palveli kirkkokansaa aina vuoteen 1913 asti, jolloin Karkun uusi kirkko valmistui ja säännöllinen jumalanpalvelustoiminta siirtyi sinne. Pyhä Maria maalattioineen on kuitenkin edelleenkin kesäkäytössä. Nytkin oli jumalanpalvelus alkamassa ja kirkko siksi auki harvinaisen pitkään.
Vanha saarnastuoli on 1600-luvulta.
Alttaritaulun on maalannut Jonas Bergman.
Ruumiinkantopaarit vuodelta 1834 on varustettu puhuttelevalla tekstillä. Hautausmaa on edessä heti kirkon oven takana.
Sastamalan Pyhät odottaa meitä siis ensi sunnuntainakin, jolloin juhlitaan Mariassa esikoista ja raahataan sitten konfirmaatiovieraat Olaviin. Näin se elämä kuljettaa, kunnes päästään Taivaan iloon ja Pyhään eloon, riemuiten Herran Pöytään:).
Mökkeilytkin on mökkeilty. Olipa hauskat mökkipäivät. Ja niistä kuulettekin sitten ensi kerralla. Hyvää yötä!
