"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

lauantai 12. toukokuuta 2012

217. tarina (Äiti)

Reippaan esikoistytön jälkeen meille syntyi kaksi poikaa muutaman vuoden väleillä. Päiväsaikaan olivat iloisia vekkuleita jotka toivat elämään paljon iloa. Yöllä heräsivät tiheästi muistuttamaan, että äitiys ei ole pelkästään huolettomia päiviä. Kun molempien kanssa oli vietetty unettomia öitä yli vuoden päivät päätimme, että lapsilukumme oli täynnä. Valvominen sai luvan riittää.


Myimme kaikki lastentarvikkeet. Annoimme eteenpäin pienet lastenvaatteet. Elämä alkoi hieman helpottamaan. Meillä nukuttiin taas yöllä. Sängynviereen ei tarvinnut enää varastoida vellipulloilla täytettyä kylmälaukkua. Makuuhuoneesta muutti pieni mies isoveljen kaveriksi ja oli mahdollista taas lukea kirjaa illalla omassa sängyssä. Käsilaukun olemassaolo muistui taas mieleen, kun mukana ei tarvinnut kantaa vaihtovaatekertaa, vaippoja, vellijauhoja, pulloja jne.


Sitten elämä yllätti. Haikara vieraili kutsumatta talossa. Alkoi odotus jonka lopuksi syntyi pieni ihana tyttö. Alun pelot ja kauhukuvat uudesta unettomasta vuodesta muuttuivat äitiyden iloksi. Vielä kerran sain olla pienen äiti. Nähdä taas ensimmäiset hymyt, ottaa vastaan haparoivan kävelijän, kuulla ensimmäiset sanat ja ihailla kuinka pienestä nyytistä  kasvaa tomera tyttö. Tämä tyttö oli sitä paitsi varustettu hyvillä unenlahjoilla alusta asti. Hänen kanssaan valvotut yöt voi edelleen laskea kahden käden sormilla.


Tänään oli jännittävä päivä. Puku oli odottanut sängyn vieressä ja se puettiin aamulla päälle. Koottiin tukka poninhännälle. Ihailtiin ja ihmeteltiin. Meidän ihana tyttömme. Ajettiin autolla juhlapaikalle. Isosisko johdatteli juhlijan esityslavan taakse ja me jäimme odottamaan. Katsoimme monta ihanaa esitystä alkaen koulun pienimmistä. Pyyhittiin kyyneleitä, kun olivat niin suloisia ilmeet keskittyneinä ja hämmennys katseissaan. Monella oli menossa ensimmäinen koulun kevätjuhla.


Kaikkein ihanin ja kaunein on oma lapsi. Jokaiselle äidille. Miten ylpeitä olimmekaan tytöstämme hänen pyörähdellessään valssiaan. Ottaessaan vastaan esikoulun päätös-diplomin.  Yhtyessään muiden mukana päätösriehaan. Teki mieli julistaa maailmalle että: "Tuo tuolla on minun lapseni. Minä olen hänen äitinsä. Onneksi hän syntyi."


Lämpimät onnitteluni kaikille äideille. Niistä sydämellisin tavoittakoon oman äitini, joka ei jaksa muistaa tytärtä olevan olemassakaan. Mummin, joka ei tunne lapsenlapsiaan, mutta ihailisi varmasti, jos olisi tänään prinsessani tavannut. Onnittelut myös jokaisen äidin rakkaille lapsille! Toivottavasti pääsette äitiänne juhlimaan.

21 kommenttia :

Karoliina kirjoitti...

Ihanaa aitienpaivaa sinullekin!
Kyllapa on pikkuneiti varttunut - ja aivan isosiskonsa naköinen :)

mimon mami kirjoitti...

aurinkoista äiteinpäivää!

ii kirjoitti...

Kiitos kiitos, mulla onkin ensimmäinen varsinainen äitienpäivä tiedossa. Ei ole kyllä hurraamista, kun itselle iski juuri flunssa ja vauva päätti olla nukkumatta päikkäreitä juuri tänään. Silti on hienoa olla äiti :)

Yaelian kirjoitti...

Voi että hän on suloinen tuossa kauniissa mekossaan:) Ihanaa äitienpäivää Mine! Täällä ei enään ole äitienpäivää vaan perhepäivä kevään alussa.

Irmastiina kirjoitti...

Suoloinen, suloinen tyttönen.♥

Hyvää Äitienpäivää sinulle!

Matkatar kirjoitti...

Tosi ihana tarina äitiydestä! Kaunis tytär sinulla onkin. On ihanaa olla äiti :D

Pepi kirjoitti...

Häkellyttävän suloinen "pakkaus" :D
Mikään ei ole niin ihanaa kuin olla äiti.
Paitsi se, että saa olla mummu kolmelle ihanalle pronsessalle! Omia lapsiaan voi jopa jonkun verran suunnitella, mutta jos oma lapsi on lahja, niin lapsenlapsi on siunaus!

Saga kirjoitti...

Niin, äitiyttä on monenlaista, eri lähtökohdista ja eri syistä.

Iloista äitienpäivää sinulle!

Mine kirjoitti...

Karoliina: Hän on ollut isosiskon klooni koko elämänsä. Kaikki vauvakuvat olisi voinut monistaa:).

Mimon mami: Kiitos ja samoin sinulle.

ii: Nyt sinulla on sitten todella syytä juhlaa. Ensimmäisen kerran äitienpäivä! Ja sairasta täytyy tietenkin hemmotella erityisen paljon. Minun flunssani on voiton puolella. Sekin on yhtä juhlaa!

Yaelian: Hyvää äitienpäivää sinullekin. Jos Israel ei ymmärrä juhlia äitejä, sinä itse kyllä tiedät olevasi juhlan arvoinen.

Irmastiina: Kiitos, minustakin hän on suloinen. Tänä aamuna söin suuhuni hänen koulussa leipomansa keksin. Hyvältä maistui.

Matkatar: Niin on. On toki aikoja ja hetkiä jolloin sanasta äiti tulee kuin kirosana. Siltikään en vaihtaisi osaani mihinkään muuhun. Kiva nähdä sinut täällä.

Pepi: Voin kuvitella. Minä olen ollut parhaimmillani ihan pienten kanssa. Seuraavaksi odotellaan sitten sitä kakkoskierrosta. Hyvää äitienpäivää!

Saga: Kyllä. Se tuntuu kovin epäoikeudenmukaisellekin. Joku ei saa lasta vaikka kuinka toivoo ja haluaa. Toiset saa vaikka ei tahdo. Toiset saa vaikka eivät pidä pienestä huolta. Iloista päivää myös sinulle!

Anonyymi kirjoitti...

Vallan hurmaava tuo teidän YLLÄTYSLAPSENNE !? Hän on kyllä tosi suloinen tuossa juhla-asussa. Iso-Siskon ja Äitinsä näköinen myös... Kevät- ja muutkin juhlat ovat kyllä oikeita "itkusampoja"; minä pillitän vähän joka kekkereissä ja liikutun helposti muutoinkin. Nyt oikein jännittää jo etukäteen, kuinka käy Esikoisen yo-juhlissa... t:Tiina

Meidän Iltatähti on myös ihana yllätyslapsi; monen pettymyksen jälkeen sanottiin, että vauvoja ei enää tule; mutta tuli kuitenkin kuusi vuotta Keskimmäisen syntymän jälkeen -- Voi sitä iloa !

Aili-mummo kirjoitti...

Ihana pikkuprinsessa.<333

Oikein onnellista äitienpäivää, Mine.<333

Kirjailijatar kirjoitti...

Suloiset onnittelut myös sinne, neljän suloisen lapsen suloiselle äidille!

Aivan ihana kuva tuo alin, teidän kullanmuru.

Mine kirjoitti...

Tiina: Minua itkettää joka vuosi entistä enemmän. Ihan kummalliset asiat saavat kyynelkanavat aukeamaan.

Meillä odotettiin hartaasti kolmea ensimmäistä. Kolmosta ennen oli keskenmenoja ja kolmosesta makasin pari viikkoa uhkaavan keskenmenon takia. Stten vaan tuli yllätyslapsi. Ilman minkäänasteisia ongelmia. Elämä on niin merkillistä, onneksi.

Aili: Ihanapa hyvinkin. Tuossa hän kirjoittaa kieli keskellä suuta nimilappuja äitienpäivä-ruoalle. Kunniatehtäväksi on annettu pöydän kattaus ja se tehdään tietenkin tyylillä:). Hyvää äitienpäivää, Aili!

Kirjailijatar: Kiitos onnitteluista. Olimmekin samaan aikaan kylässä toisillamme. Toivottavasti teilläkin juhlat jatkuu. Täällä kaikki kullanmurut häärää ja mamma vaan istuu koneella lukemassa. Hetki sitten tultiin kotiin ja koko Istanbul olikin varsinaisessa äitienpäiväkaaoksessa. Liikennettä vallan mahdottomasti. Ei siis tarvitse suunnitella tänään menoa mihinkään enään.

Anonyymi kirjoitti...

Onnellista äitienpäivää Mine! Mielettömän kaunis pieni hattara tuo kuopus!

Täällä meillä kupeideni hedelmät kipittivät ennen kahdeksaa valkovuokkometsään, ja rymistelivät sitten laulun kera sängyn viereen kukkineen ja kortteineen. Lopettelemme juuri lounasta takapihalla, auringossa, ystävien kanssa. On ihanaa olla äiti.

-Hangon Anna

pikkujutut kirjoitti...

Ihanaista äitienpäiväiltaa! Onnellsita oloa!
Teidän yllätyksenne on kyllä erittäin hurmaava.

Mine kirjoitti...

Anna: Valkovuokkometsä kuulostaa tarunhohteisen ihanalle:). Äitinä olo on ihanaa. Katsotaan olenko samaa mieltä viikon päästä, kun olen täällä itsekseni porukkaa viikon verran paimentanut. Mies karkaa huomenna muille maille.

Pikkujutut: Samoin sinulle. Yllätykset on kivoja. Ainakin tämä oli sellainen.

Kirjailijatar kirjoitti...

Minä en oikeastaan aiemmin ole edes ajatellut, että äitienpäivä taitaa olla aika kansainvälinen juhlapäivä. Tosi monissa maissa tunnutaan juhlittavan sitä.

Tiina kirjoitti...

Ihana tarina äitiydestä :)
Suloisia kuvia suloisesta pikkuisesta! Äidin rakkaus on kyllä ainutlaatuista, ja hyvä niin, näin sen olla pitää!

Mine kirjoitti...

Kirjailijatar: Äitienpäivä on useassa maassa samaan aikaan, mutta ei kaikissa. Isäinpäivää sen sijaan vietetään eri aikaa Turkissa ja Suomessa. Aiemmilta vuosilta en kyllä muista tälläistä äitienpäiväruuhkaa...

Tiina: Kiitos Tiina. Omat lapset on äidilleen ainutlaatuisen ihania ja rakkaita. Onneksi se on niin ainakin useimmiten. Voin vain kuvitella miten rankkaa on niillä, jotka rämpimät vauva-ajan masennuksessa eivätkä koe äidin rakkautta vauvaa kohtaan.

mizyéna kirjoitti...

Olipas kaunis postaus kaikin tavoin ♥ Minkälaiset ikäerot teillä on lapsilla?

Tunisiassa äitienpäivä on muistaakseni toukokuun lopulla.

En ole kuukausiin seuannut mitään blogeja mutta eilen illalla samalla, kun luin tämän postauksen niin jäin selaamaan puolet blogistasi. Ihaaaaania kuvia ja muistoja. Tulin nyt erikseen kuittaamaan, että olen käynyt kurkkimassa :)

Mine kirjoitti...

Mizyena: Kiva kun kävit ja jätit viestin käynnistäsi. Meillä on lapset 14,12,9 ja 6v. Ihan pian. Kesä-heinäkuussa juhlii koko konkkaronkka. Eli paljon synttärijuhlia tiedossa.