"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.

keskiviikko 23. toukokuuta 2012

226. tarina (Siellä missä Bosbori alkaa)

Vieraita saadessamme kuljetan heidät melko suurella todennäköisyydellä Rivan rannan kautta Anadolu Kavağı:n. Se on pieni soma kylä melko lähellä Bosborin Mustanmeren puoleista suuta. Kylään pääsee Istanbulista laivallakin. Jotkut Bosbori-risteilyistä menee kylään asti. Vielä varmemmin sinne kulkee ihan tavallinen vuorolautta.

Harvemmin jään kuitenkaan vieraideni kanssa kylään. Siellä voisi kyllä syödä kala-aterian jossakin lukuisissa kalaravintoloissa. Pyörähtää pienen hetken pikkuisissa putiikeissa. Juoda kahvit. Minä olen kuitenkin raahannut vieraani tänne kylän yläpuolella olevan linnoituksen vuoksi. Enkä oikeastaan linnoituksenkaan, vaan sen näköalan vuoksi, joka sieltä avautuu. Sekä Bosborille, että Mustallemerelle.




Yoros-linnoituksen rakensivat tähän paikalle ensimmäisen kerran bysanttilaiset. 1350-luvulla genovalaiset restauroivat sen omaan käyttöönsä. Myöhemmin linnoitusta hallitsivat vielä ottomaanit. Alkujaan siinä oli kahdeksan massiivista tornia, mutta nykyään linnoitus on aikalailla rapistunut. Se houkuttaa meidän poikia kiipeämään muuriensa päälle ja aiheuttamaan äidille sydämentykytyksiä. 







Muutama vuosi sitten linnoituksen viereen avattiin ulkoilmaravintola. Ruokalista on hyvin perusturkkilainen eikä sieltä kannata lähteä hakemaan mitään kulinaristisia huippunautintoja. Mahan kuitenkin saa täyteen kohtuullisella hinnalla ja ihailla syödessä kaunista maisemaa. Jos olet tullut linnoitukselle lautalla ja kävellyt koko hullun nousun, olet varmasti myös kiitollinen ravintolan kylmistä juomista.




Suosittelen Yoros-linnoitusta aamulla, päivällä ja illalla. Keväällä, kesällä, syksyllä ja talvellakin. Olen käynyt siellä vähintään sata kertaa, eikä kyllästymisen merkkejä ole vielä ilmassa.

ps. Muistakaa osallistua arpajaisiin alla. Laitan sen myös sivupalkkiin! 

9 kommenttia :

Anonyymi kirjoitti...

Ihan mieletön paikka !? Ja huikeat maisemat !? En yhtään ihmettele, että viet vieraasi tuonne käymään; kiipeäminen on näköjään vaivan arvoista !! Mulle tuli kylmiä väreitä, kun istuin katsomaan kuviasi --- tai sitten ne joutuivat tästä onnettomasta selästä, joka ei näköjään parane ikinä. Mikähän minun päässäni on vikana, kun en osaa jäädä sairaslomalle ? Syy ei nimittäin ole ainakaan ahkeruus, sillä olen sanonut sinullekin 100 x , että olen laiska !

Mutta KIITOS taas kerran; tämä kukkulakiipeily sopi tänään hyvin tälle jäykälle selälle ja pullealle vartalolle ! t:Tiina

Jael kirjoitti...

Huikeat maisemat tuolla Mine! ja varmaan mahtava paikka myös piknikeille! Ei ihmekään että viet vieraitasi tuonne!

Lissu kirjoitti...

Maisemat salpaavat henkeà! Tuon tapainen linnoitus on rakennettu tàhànkin kylààn jo 800-luvulla. Tosin enàà vain raunioituneita seinià ja ehyenà sàilynyt torni ovat nàhtàvillà. Ps. Laitoin avantouintijalkani lukijaksesi, siispà toinenkin arpa, prego!

Sude kirjoitti...

Komeat on maisemat.

Mine kirjoitti...

Tiina: On vaivan arvoista, etenkin kun autollisen ei tarvtse kiivetä:D. Linnan viereen asti pystyy ajamaan koko matkan autolla. Nyt lähetän parantavia rukouksia selkäsi puolesta!

Yaelian: On meillä ollut kahvitkin matkassa. Joskus siellä vain on sen verran paljon väkeä, että ei viitsi ruveta levittäytymään piknikille.

Lissu: Se on hieno paikka. Ei ihme, että rakensivat linnoituksen tuohon suojaamaan Bosboria. Huomasin kyllä kirjautumisesi. Olet mukana kahdella arvalla.

Sude: Eikö vain?

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos kauniista ajatuksesta; toivottavasti joku auttaa ! Tänään oli yksi hoitoneuvottelu, jonka ajan joko kiemurtelin tai seisoin; kylläpä annoin fiksun vaikutelman itsestäni...

Huomisen vielä yritän sinnitellä töissä ja sitten jään viikoksi palkattomalle vapaalle yo-juhlia järjestämään -- onneksi on talo täynnä tyttöjä, joita voi käyttää siivousorjina... t: Tiina

Mine kirjoitti...

Tiina: No, muista elää palkattomasi selän ehdoilla, jotta pystyt juhlimaan tolpillasi!

Idunndir kirjoitti...

Olen ehtinyt kiertää Istanbulia tällä ja aikaisemmillakin reissuillani (jotka alkujaan inspiroivat minun lähtemään matkalle Istanbuliin pidemmäksi aikaa), vaikka aika intensiivisesti olen myös keskittynyt opintoihini. Syksystä asti olen tehnyt kemian maisteriopintoja Bogazicin yliopistossa ja toivottavasti palaan vuodenvaihteen jälkeen erikoistyötä tekemään. Rumelin linnakkeessa kävin muutama viikko sitten ensimmäistä kertaa, kun sisareni oli täällä käymässä. Seuraavaksi lähden tämän tarinan innostamana Anatolian puoleisille linnoituksille. Yllättävän vähän on tullut kierrettyä Bosporin rantaa Anatolian puolella, vaikka juuri sillä puolella olen asunut. Viimeisiä viikkoja viedään ja olo on jo nyt kovin haikea!

Mine kirjoitti...

Mutluluk: Sinulla on ollut sitten oikein kunnon rupeama. Ota vuorolautta ja merkkaa siihen mitkä satamat kiinnostaa. Päivässä ehtii jo paljon, jos oikein haluaa:). Istanbul odottaa sinua kyllä!