"Istanbul on kymmenen miljoonan elämän sekamelska. Se on kymmenen miljoonan sotkuisen tarinan avoin kirja. Istanbul on heräämässä levottomasta unestaan, valmiina ruuhka-ajan kaaokseen. Tästä eteenpäin on liikaa rukouksia, joihin vastata, liikaa rienauksia, joita huomata, ja liikaa syntisiä, yhtä lailla kuin viattomiakin, joita pitää silmällä. Istanbulissa on jo aamu." Elif Shafak: Kirottu Istanbul.
Tervetuloa mukaan matkalle. Tämä blogi kulkee Turkissa ja sen lähialueilla, ajaa Suomeen ja takaisin sekä kurkistelee porttikongeihin ja uusille lenkkipoluille Istanbulissa. Unohtamatta arkea ja juhlaa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Turkki. Istanbul. Islam. Kurban bayram. Uhrijuhla.. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Turkki. Istanbul. Islam. Kurban bayram. Uhrijuhla.. Näytä kaikki tekstit

maanantai 7. marraskuuta 2011

90. tarina (Istanbul uhraa - Kurban Bayram)

Islamilaista uhrijuhlaa vietetään muslimimaailmassa parasta aikaa. Pyhiinvaeltajat viettävät juhlaa osana pyhiinvaellusta, mutta myös muu muslimimaailma pysähtyy juhlimaan neljän päivän ajaksi. Juhla perustuu kertomukseen Aabrahamista, joka oli valmis tottelemaan Jumalan käskyä jopa niin pitkälle, että olisi uhrannut poikansa Ismaelin. Myös Raamattu tuntee tarinan, mutta kertoo Aabrahamin vieneen uhrattavaksi poikaansa Iisakkia. Muslimeille kertomuksessa olennaista on Aabrahamin antama esikuva Jumalan tahdon ehdottomasta noudattamisesta, kun taas kristityille kertomus ennakoi Jumalan ainoan pojan tulevaa uhrikuolemaa ristillä. "Katso, Jumalan karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!"






Uhrijuhlan aikana jokainen perhe, jolla suinkin on varaa, teurastaa uhrieläimen. Islamilaisten säädösten mukaan eläin on aina teurastettava katkaisemalla sen kaula, jonka jälkeen veri vuodatetaan eläimestä pois. Uhri toimitetaan jonakin uhrijuhlan päivistä. Uhrieläimenä on Turkissa joko lammas tai nauta. Lammas yhtä perhettä kohden, nauta seitsemälle taloudelle. Uhrieläimestä 1/3 on tarkoitettu perheen omaksi ruoaksi, loput lihat tulee jakaa almuina köyhille, sukulaisille sekä ystäville.

Juhla alkaa aamurukouksella joko moskeijassa tai naisten kohdalla useimmiten kotona. Ennen rukoukseen tuloa suoritetaan pesu ja pukeudutaan puhtaisiin vaatteisiin. Loppupäivä on tarkoitettu uhrin toimittamiseen, jakamiseen ja vierailuihin perheiden ja läheisten luona. Näille vierailuille viedään yleensä lahjoja, joka ainakin Istanbulissa näyttää painottuvan suklaaseen ja muihin herkkuihin.






Meidän perheemme ei luonnollisestikaan uhraa, eikä vietä juhlaa muuten kun nauttimalla juhlan mukanaan tuomista vapaapäivistä. Katukuvissa juhla kuitenkin näkyy jo kuukautta ennen varsinaista juhlaa. Silloin Istanbulia kohden virtaa rekkalasteittain uhrieläimiä eri puolilta maata. Väliaikaisia karjasuojia nousee tyhjille tonteille, joista yksi sijaitsee ihan kotimme vieressä. Tunnelmia sieltä seuraakin sitten seuraavalla kerralla.

ps. Tämä lammas olisi lähtenyt matkaan 500 liiralla. Paloittelusta olisi pitänyt maksaa vielä 200 liiraa lisää. Turkkilaisilla peruspalkoilla puhutaan siis todella suurista summista. (1€ = 2.5 TL)