Hei, me muutetaan. Siis ihan oikeasti. Tämä tässä valkenee itsellekin hitaasti, mutta varmasti. Yksi askel otettiin taas eteenpäin, kun pistettiin muuttomyynti osa 1 pystyyn. Eli laitettiin myyntiin kaikki sellaiset huonekalut, joita emme ole ottamassa Suomeen mukaan. Näin oli tarkoitus saada kotiin tilaa pahvilaatikoille, joihin rupean mättämään tavaroita kaappi kerrallaan. Myynti sujui onnekseni hyvin, mutta eipä ole ollut aikaa sitten yhtään mihinkään muuhun. Parissa päivässä on kaikki myynnissä olevat tavarat paria vaatekaappia ja pakastinta lukuunottamatta meneet. Hei hei parvekekukat, sisäkukat, yläkerran sohvat, tietokonenurkan kalustus ja esikoisen huoneen huonekalut. Nyt on tilaa, siellä täällä epämääräisiä kasoja ja tekemisen meininki.
Kuukauden päästä järjestetään sitten muuttomyynti osa 2. Silloin kaupataan ne kalusteet, joita ei nyt saatu menemään, kodin koneet ja kaikki kaapista löytynyt meille tarpeeton tavara. Minulla on siis neljä viikkoa aikaa seuloa kaapit, laatikot, hyllyn nurkat ja kellarikomero. Lisähaastetta tehtävään antaa se, että seuraavan kahden viikon aikana olen enemmän ja vähemmän matkoilla. Mutta kyllä tekevä ehtii. Olen itselleni luvannut, että kesäkuun alkuun mennessä täällä on koti paketissa!
Mitä sitten teen kesäkuussa? Maalautan asunnon ja kuuraan sen putipuhtaaksi. Hyvästelen kaupunkini ja siihen liittyvät ihmiset. Siirrän ajatukseni tästä sinne suloiseen Suomeeni. Teen tyylipuhtaan lähdön. Istun Bosborinrannalla tiheään ja kävelen monta katua. Vien meidät ulos syömään. Sanon: "Jää hyvästi sinä ihana Istanbulini. Kaupunkini, joka antoi meille suurenmoiset vuodet, monet ystävät ja muutti meidät siksi, joka nyt olemme. Jään kaipaamaan sinua, mutta nyt minun on aika mennä."
Tai sitten kaikki ei mene niin kuin blogeissa. Riuhdon hikipäässä tavaroita laatikoihin vielä viimeiseen iltaan asti. En saa unta, kun on niin monta liikkuvaa osaa vielä saamatta paikalleen. Tuskastun ja kitisen, sillä sellainen minä olen aina pakatessani. Lopulta horjun autoon ja sanon; "Hyvästi sinä kaupunkini, nyt minä lähden."
Niin tai näin. Blogi on nyt hetken hiljaa. Pakkaan vielä hetken, mutta maanantaina minä lennän kohti Etelää. Ja siitä kuulette sitten, kun palaan. Kuulumisiin!
