Sattuneista syistä ajoimme viisi vuotta sitten Varsovan vierustalle vain nukkumaan. Sillä reissulla huomasin pitäväni Puolasta. Sitä tunnetta lämmiteltiin kaksi vuotta sitten vieraillessamme maassa toistamiseen. Tämä kolmas kertamme Puolassa toi meidät lopulta Varsovaan. Tilasin meille ihanan hotellihuoneen keskeltä vanhaa kaupunkia, kunnes tajusin, että auto olisi pitänyt jättää jonnekin kadun varteen. Oli siis siirrettävä varaus hieman toisaalle, ei niin ihanaan huoneistoon, jossa vartioitu parkkipaikka pitäisi huolen matkaseuralaisestamme Fordista. Sitten vain seikkailemaan ja ratikalla kohti vanhaa kaupunkia.
Nousu ratikkalinjalta tähän ja olin jo myyty. Varsova on ihana!
Lähikuvan viulistista nappasi esikoinen.
Toisen maailmansodan seurauksena Puola sai kannettavakseen osansa keskitysleirien kamaluudesta ja Varsova koki täydellisen tuhon. Puola kärsikin toisessa maailmansodassa ehkä enemmän kuin muut valtiot. Sodan lopussa maan väestöstä viidennes oli kuollut ja saman verran vammautunut. Pääkaupunkia oli vuonna 1944 kohdannut täydellinen tuho. Varsova oli raunioina. Kun nyt katsoin ympärilläni olevaa kaunista kaupunkia, ei sen hienous lainkaan vähentynyt siitä tiedosta, että 1945 sodasta selvinneet puolalaiset päättivät rakentaa kaupungin uudelleen. Päinvastoin, nostan olematonta hattuani.
Varsovassa olisi epäilemättä ollut lukuisia vierailemisen arvoisia museoita. Olisin halunnut nähdä missä Varsovan getto sijaitsi. Esikoisen sormet syyhysivät kaupungin ostosmahdollisuuksien äärelle. Näillä ohikulkumatkoilla ei kuitenkaan ole mahdollista kuin tyytyä pintaraapaisuun. Aavistukseen siitä millainen maa tai kaupunki on kyseessä. Näin ollen tyydymme siis tälläkin kertaa ruokailuun, ilman haisteluun ja tunnelmointiin. Varsova sopiikin tällaiseen haahuiluun aivan loistavasti.
Varsovan erityisyys näytti olevan jäätelöt. Niitä oli tarjolla erilaisina versioina siellä ja täällä. Olihan se meidänkin testattava näitä pehmiksiä suklaakuorrutteella. Huomatkaa ensimmäisen kuva, jossa kuopus odottaa omaansa kieli pitkällä:D.
Jäätelöiden jälkeen laskeuduimme alas raitiovaunulinjalle ja hyppäsimme ratikkaan. Olisi voinut kuvitella, että kun samasta kohdasta, mutta toiselta puolen tietä nousee ratikkaan, pääsisi sinne mistä tulimme? Ei päädytty kuitenkaan. Saatiin sen sijaan ylimääräinen Varsova kierros. Kakkosen maha oli kipeä, esikoinen olisi vielä halunnut kävellä. Lopulta minä ja kolme nuorinta huristeltiin huoneistolle taksilla ja esikoinen isänsä kanssa seikkaili perille Varsovan pimenneessä illassa.
Aamulla tehtiin vielä tehoisku huoneiston lähellä olevaan ostoskeskukseen. Esikoinen kerkesi edes vähän kaupoille sillä aikaa, kun me muut metsästettiin yläkerroksen ravintoloista aamupalaa. Isäntä istui autossa odottelemassa ja aamupala nautittiin sitten lopulta autossa ajaessamme kohti uusia kohteita.
11 kommenttia :
Varsova on siisti ja kaunis kaupunki:)
Ihan hienoa, että pommituksissa särkyneet vanhat talot rakennettiin uudelleen vanhan mallin mukaan. Varsova sai ikäänkuin historiallisen menneisyytensä takaisin!
Kiitos tästä postauksesta, Mine!
♥
Ensimmäisen NYkin reissun paluulennolla juttelin koneen takaosassa pitkään yhden varsovalaisen kaverin kanssa, kyselin paljon ja hän kertoi paljon - vieläkin on kuitenkin Varsova näkemättä vaikka tarkoitus on ollut joskus sinnekin poiketa. Onks minust mahtanut tulla huono matkustaja nykyisin .... :)
Oikein kivat kuvat, kyllä kaupunki houkuttelee!
Varsovaan eksyimme eka kertaa viime jouluna, ja ihastuin niin kovasti paikkaan, että kävimme äidin kanssa siellä 5 päivän matkalla viimeisellä lomaviikollani...tuntuu kuvista päätellen melkein, että olimme siellä samaan aikaan?
Minulla on kuva punaisesta pyörästä aivan samassa paikkaa, ja vanhan kaupungin ravintoloista samat kuvat :))
Minä löysin nahkalaukun(juuri sellaisen mistä aina olen haaveillut ;) ), ja hinta oli aivan "älytön"
Minulla on puolalaisia ystäviä, ja he sanovat että Varsova ei ole mitään......Krakow on SE paikka, jossa kannattaa käydä(eli sinne seuraavaksi).
Ai niin...äidin kanssa Varsovassa kyseltiin myös Gettoa, mutta ei siitä ole mitään enää jäljellä...kuulemma vain viiva maassa :(
Upea kuvasarja,löysit tuolta niin paljon kaunista:) Olen ollut Puolassa vain lentokentällä....
Eipä ole tullut mieleen, että Puolaankin voisi matkustaa. :-D Varsova näyttää kyllä aivan ihanalta kaupungilta. Täytyypä laittaa paikka korvan taakse.
Tuo jäätelötötterö on kyllä aivan uskomaton!
Aili: Ihan totta. Olisihan varmaan ollut taloudellisempaa ja viisaampaa rakentaa paikalle joku betonilaatikko-alue, mutta onneksi niin ei tehty. Varsova sai arvokkuutensa takaisin.
Pepi: Minä olen vähän Puolaan hullaantunut. Sanoin sen autossa moneen kertaan. Puolalaisista en kyllä osaa sanoa näiden jälkeen vielä mitään. Puuttuu se yhteinen kielitaito ja mahdollisuus keskustella.
Kirsikka: Näinköhän kävelimme sitten siellä samaan aikaan:)? Krakowa on myös todella kaunis, jos klikkaat tuota tämän postauksen ekaa linkkiä, pääset katsomaan kuvamme sieltä. Lisäksi paluumatkan Lublin oli myös kaunis, sieltä kuvia myöhemmin....
Jael: Puola on visiitin arvoinen, jopa useamman visiitin.
Satu: Minulle ei tullut mieleen, että mihinkään Itä-Eurooppaan kannattaisi matkustaa, mutta olin ihan väärässä. Puola on ihan yksi Itä-Euroopan ihanimpia.
Ja tötterö oli hyvää, mutta suli supernopeaa....
Ihania kuvia, tuonne on paastava! Ja jatskihulluna, nuo tötteröt nam!
Kauniita taloja ja kauniita ihmisiä! Todella ainutlaatuinen kaupunki. Minullakin on Varsovasta vain vähäiset muistot, mutta olisi kiva päästä tutustumaan sinne paremmin. Mukavaa syyskuuta!
Petra: Ihana kaupunkikohde, ja varmaan romanttinenkin, jos olisi liikkeellä kahden...
Matkatar: Kaunista se olikin, ihmisiin en kiinnittänytkään huomiota. Puolalaiset on kyllä varmaankin kauniita, kun nyt rupesin ihan miettimään...
Voi että mitä kaikkea pääsettekään kokemaan matkoillanne kotienne välillä. Kiitos näistä kuvista ja tunnelmista.
Rva Pioni: Kyllä maailma on kaunis, ja kannattaa etukäteen hiukan tutkia. Vaikka joskus onnistuu ihan hutkimallakin.
Lähetä kommentti