En ole koskaan tosissani haaveillut mökistä. Omasta kesäpaikasta saaristossa tai niemen nokassa järviseudulla. En siirtolapuutarhamökistä enkä huippuvarustellusta vapaa-ajanasunnosta. En ole kiintynyt mihinkään tonttiin tai maisemaan siinä määrin, että kaipaisin palata sinne aina uudestaan. Mieluummin etsin uusia kulmia. Kurkistan mitä seuraavan mutkan takaa löytyy. Tuhlaan vähäiset euroni matkaan. Pysyvät haaveeni sidon taloon, josta joskus tulisi koti. Oikein revitellessäni unelmien poluilla, sijoitan sen haaveideni talon meren rannalle. Mihin sen jälkeen tarvitsisin mökkiä?
Pidämme kuitenkin mökkeilystä. Otamme ilolla vastaan kutsut sukulaisten ja ystävien mökeille. Jokainen Suomen kesä olemme vierailleet monenlaisilla mökeillä. Hyvin varustellussa mökissä Tahkolla. Sähköttömässä mökissä Jänisjoen varrella. Saimaan saaressa kolmosen kummien mökillä jne. Iloiten jokaisesta kokemuksesta nuotion ääressä, savusaunassa tai järvessä löylyjen välillä. Mökki ja Suomen kesä kuuluvat yhteen. Jokaiselle sen mökin ei onneksi tarvitse olla oma.
Oleellisinta omassa mökkeilyssä ei ole se rakennus. Tai puitteet. Kauniit maisemat ja hiljaisuus eivät tietenkään ole haitaksi, mutta oleellisinta meidän mökkeilyssä on yhdessä oleminen ja tekeminen. Saunan lämmitys, ruoan valmistelu, syöminen, uimareiden vahdinta ja soutaminen. Yhdessä tekemällä ja olemalla syntyy parhaimmat mökkimuistot ja tarinat. Niitä haluan nyt jakaa teidänkin kanssanne.
Lähdetään siis mökille. Ei kun mökeille.
Suomessa on parasta: Pitkät kesälomat. Kahden päivän vapaat joka viikko. Kohtuulliset työpäivät. Laki, joka suojelee työntekijää. Ylityökorvaukset. Lomarahat. Tiesittehän varmaan, että monessa muussa maassa saadaan vain unelmoida viiden viikon kesälomista, viikonloppuvapaista ja kohtuullisista työviikoista? Turkkilainen saa hyvässä lykyssä lomaa pari viikkoa, usea ei sitäkään. Työpäivät venyvät. Läheinen hedelmäkaupan setä löytyy esimerkiksi työmaaltaan aamulla klo. 9, päivällä klo. 13, illalla klo 21. Hän seisoo siellä vielä jos palailen kotiin klo. 23. Usein minusta tuntuu, että hän on siellä aina. Onko heidelmämyyjillä muuta elämää? Työviikot saattavat olla kuusi tai seitsemän päiväisiä. Eikä monenkaan tarvitse unelmoida ylityökorvauksista, pitkistä viikonlopuista tai illoista, jolloin kerkeäisi mökille lämmittämään saunan.
Pidämme kuitenkin mökkeilystä. Otamme ilolla vastaan kutsut sukulaisten ja ystävien mökeille. Jokainen Suomen kesä olemme vierailleet monenlaisilla mökeillä. Hyvin varustellussa mökissä Tahkolla. Sähköttömässä mökissä Jänisjoen varrella. Saimaan saaressa kolmosen kummien mökillä jne. Iloiten jokaisesta kokemuksesta nuotion ääressä, savusaunassa tai järvessä löylyjen välillä. Mökki ja Suomen kesä kuuluvat yhteen. Jokaiselle sen mökin ei onneksi tarvitse olla oma.
Oleellisinta omassa mökkeilyssä ei ole se rakennus. Tai puitteet. Kauniit maisemat ja hiljaisuus eivät tietenkään ole haitaksi, mutta oleellisinta meidän mökkeilyssä on yhdessä oleminen ja tekeminen. Saunan lämmitys, ruoan valmistelu, syöminen, uimareiden vahdinta ja soutaminen. Yhdessä tekemällä ja olemalla syntyy parhaimmat mökkimuistot ja tarinat. Niitä haluan nyt jakaa teidänkin kanssanne.
Suomessa on parasta: Pitkät kesälomat. Kahden päivän vapaat joka viikko. Kohtuulliset työpäivät. Laki, joka suojelee työntekijää. Ylityökorvaukset. Lomarahat. Tiesittehän varmaan, että monessa muussa maassa saadaan vain unelmoida viiden viikon kesälomista, viikonloppuvapaista ja kohtuullisista työviikoista? Turkkilainen saa hyvässä lykyssä lomaa pari viikkoa, usea ei sitäkään. Työpäivät venyvät. Läheinen hedelmäkaupan setä löytyy esimerkiksi työmaaltaan aamulla klo. 9, päivällä klo. 13, illalla klo 21. Hän seisoo siellä vielä jos palailen kotiin klo. 23. Usein minusta tuntuu, että hän on siellä aina. Onko heidelmämyyjillä muuta elämää? Työviikot saattavat olla kuusi tai seitsemän päiväisiä. Eikä monenkaan tarvitse unelmoida ylityökorvauksista, pitkistä viikonlopuista tai illoista, jolloin kerkeäisi mökille lämmittämään saunan.
