Kukkulalle tai korkean rakennuksen huipulle kiivetessäsi voit huomata, että Istanbul on kaikkea muuta, kun ankea harmaa betonikaupunki. Kaupungin kauneus perustuu minusta sen alla polveileviin kukkuloihin. Rinteille rakennettu kaupunki on ilmeikkäämpi, kun tasaisella maalla sijaitseva lajitoverinsa. Tietysti Istanbul saa kiittää kauneudestaan myös salmiaan, sekä merta. Konstantinus Suurella oli silmää rakentaa kaupunkinsa juuri tähän näiden salmien ja Marmarameren ääreen. Ilmettä kaupungille luo myös talojen monenkirjavuus. Hyvästi tarkoin määritellyt "samanlaiset talot samaan paikkaan"- ajattelu. Täällä on rakennettu vieriviereen taloa jos jonkunlaista ja maalattu ne mielikuvitustakin käyttäen.
Huomaatte myös varmaan pian, että kaupunki on ilahduttavan vihreä. Siitä saamme kiittää kaupungin monia puistoja ja puistoalueita. Istanbulin lempipaikkoja luetellessani ei paranekaan siis unohtaa kaupungin ihania puistoja. Tällä kertaa esittelen teille niistä kolme, aloittaen "meidän puistostamme".
Etsiessämme kaupungista kotiamme reilu kymmenen vuotta sitten oli yksi kriteereistä se, että talo olisi lähellä puistoa. Näin päädyimme asumaan Istanbulin Aasian-puolella sijaitsevaan Göztepen kaupunginosaan. Kotikadulta pääsi aika nopeasti kävelemään junaradan ylittävälle kävelysillalle, jonka toisella puolella sijaitsi Özgürlük (suomeksi Vapauden)- puisto. Tästä puistosta tulikin meille kuin oma luksuspiha, jossa vietimme aikaa useamman kerran viikossa.
Puistosta löytyy kaksi kahvila-ravintolaa. Toinen sijaitsee puiston keskellä olevalla kukkulalla. Sinne voi istahtaa värikkäisiin säkkituoleihin kahviansa hörppimään suuren Turkin-lipun alle. Toinen kahvila on puiston vesiaiheen vieressä tarjoten kahvin ja pikkusuolaisen lisäksi ihan kunnon ruokaakin nälän yllättäessä. Puistoilemaan voi myös lähteä omien eväiden kanssa, sillä puiston perällä sijaitsee piknikalue pöytineen. Kesällä ja viikonloppuisin kannattaa tosin käydä varaamassa paikkansa ajoissa, sillä pöydät ovat kysyttyjä ja täyttyvät nopeasti.
Lapsille puistossa on tarjolla useampi leikkipaikka, jotka ovat hyvin varusteltuja kiikuin, liukumäin ja kiipeilytelinein. Jos ottaa omat pyörät mukaan voi puiston laidalla ajella liikennepuistossa. Rahalla pääsee myös juna-ajelulle tai erilaisiin kolikolla toimiviin vempeleihin. Pelit voi laittaa pystyyn puiston toisella reunustalla olevilla kentillä. Kävelijöille ja juoksijoille on puiston ympäri tehty juoksuradat. Koiraihmiset voivat tuoda koiransa tapaamaan lajitovereitaan koirapuistoon jne.
Silmäniloa tästä puistosta löytyy paljon. Istutukset ja nurmialueet ovat hyvin hoidetut. Vesialtaat ovat myös puhtaat ja kauniit. Kauneuden vuoksi täytyy kestää sen verran, että nurmikolle ei ole menemistä. Sitä vain ihaillaan vierestä. Täältä löytyy myös suomalaiselle katseltavaksi koivuja.
Maanantaisin puistoon päätyvä saa vielä ylimääräisen ilon. Silloin puistoa reunustaa viikkobasaari, josta voi käydä ostamassa hedelmät piknikille tai vain käydä katsomassa basaarin värejä ja aistimassa tunnelmaa. Tai jos vielä paremmin sattuu voi puiston kulmassa olevassa ulkoteatterissa olla menossa näytös, jota voi puistoilun ohessa käydä katsomassa.
Puistossa asustelee kulkukoira-jengi. Ovat päivällä leppoista porukkaa, jota ei tarvitse pelätä. Yöllä ei kuitenkaan parane puistoilemaan pyrkiä, sillä silloin rupeavat isottelemaan. Mieheni edellinen työpaikka sijaitsi tämän puiston toisella puolella ja hän tapasi kulkea työmatkat kätevästi pyörällä. Eräänä päivänä oli työt pitäneet miestä kiireisenä pikkutunneille asti. Yöllä lähti polkemaan kotia päin entiseen tapaan puiston halki. Özgürlük- puiston koiralauma oli hyökännyt pyöräilijäni kintereille hurjana heti puiston reunalta. Oli saanut pyöräilijä polkea vimmatusti haukkuvat koirat kintereillään. Puiston toisella reunalla oli ilmeisesti tämän jengin reviirin raja ja pysähtyivät siihen kuin seinään. Sen jälkeen ei mies erehtynyt yöllä pyöräilemään. Tästä piti tosin huolen myös Hra. Varas, joka vei miehen pyörän kellarista kardemumman yössä.
