Ulkosuomalainen peilaa itseään suhteessa kahteen maahan; Suomeen sekä asuinmaahansa. Vertailua ei voi välttää, sillä yleensä asiat hoituvat näissä kahdessa maassa eri tavoin. Välillä Suomi johtaa, välillä uusi asuinmaa. Onnistuneen asettumisen jälkeen voi löytää itsensä siitä onnellisesta asemasta, jossa itsellä on kaksi rakasta maata. Kahden maan hyvät puolet. Kaksi tapaa ajatella ja tehdä asioita.
Meille on kerrottu pienestä asti, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Se on totta. Suomessa on monta hyvää asiaa, joista on syytä olla ylpeä. Maailmalla kuitenkin oppii, että asioita voi tehdä toisellakin tavalla. Asioilla on olemassa muitakin puolia. On eri tavalla ajattelevia ja toimivia ihmisiä. On täysin totutusta poikkeavia toimintatapoja, jotka nekin voivat olla hyviä. Muut maat ei välttämättä olekaan toisen luokan paikkoja. Lottovoittajassakin voi olla ikäviä puolia.
Ulkomailla ollessa asioita voi katsella ikään kuin ulkopuolisen silmin ja arvioiden. Siinä kirkastuvat niin hyvät kun huonotkin puolet. Molemmista maista löytyy asioita, jotka ovat paremmin ja huonommin kuin toisessa maassa. Nämä asiat ja niiden vaikutus elämään vaihtelee elämäntilanteen mukaan. Joskus Suomi nousee ihmemaaksi, jossa kaikki ongelmat ratkeaa. Toisinaan uusimaa hellii ja pitää maahanmuuttajaa synnyinmaata paremmin.
Me olemme viihtyneet Turkissa. Tämä maa on pitänyt meitä hyvin. Se ei tarkoita, että täällä ei olisi ollut huonoja hetkiä, rasittavia tilanteita tai kuormittavia vaikeuksia. Se tarkoittaa, että olemme ymmärtäneet miksi asiat ovat niin kuin ovat ja olemme pystyneet keskittymään niihin asioihin, jotka ovat hyvin. Hyviä asioita on ollut tähän elämäntilanteeseemme runsaasti. Vaaka on vielä toistaiseksi kääntynyt aina Turkin puoleen.
Samalla ikävöimme niitä hyviä asioita Suomesta. Muistelemme, suunnittelemme ja toivomme, että siteet synnyinmaahan säilyy. Tiedostamme, että jossakin vaiheessa vaaka kääntyy siihen pisteeseen, että on viisasta pakata laukkunsa ja palata. Näillä näkymin se meidän kohdallamme tulee olemaan kesällä 2014 lasten koulukysymysten vuoksi.
Henkilökohtaisessa elämässäni maa-kysymys nousi esiin viime viikolla. Ystäväperheemme mahdollisen muuton yhteydessä oma tunnemaailma nousi taas pintaan. Ulkosuomalaisen elämään kuuluu loputtomasti hyvästejä. Lapset menettävät kaverinsa. Aikuiset ystävänsä. Väki vaihtuu asuinmaassa. Kotimaahan jätetään haikeita hyvästejä. Isovanhemmille, sedille, tädeille, kummeille, serkuille. Jokaisten hyvästien aikana punnitaan taas vaakakuppeihin tavaraa. Onko tämä kaiken sen arvoista?
Blogimaailmassa asiaa käsiteltiin ensin Karoliinan toimesta. Muistellen asioita joita hän jäi Turkista kaipaamaan ja sitten asioita, jotka Suomessa on hyvin. Molemmat listat saatoin allekirjoittaa. Karoliinalta asian nappasi blogiinsa Leena, jonka kanssa vietin aamupäiväni asiaa puiden niin blogissa kuin sähköpostissa. Kiitos vain kärsivällisyydestä:).
Tämän tunnemylläkkäni johdosta päätin aloittaa kanssanne kierroksen rakkaassa Suomessamme. Kertoen samalla mikä minulle on Suomessa parasta ja mitä Suomesta poissaollessamme kaipaan. Aloitan Suomen kauneimmasta kaupungista eli Kotkasta. Lasten mielestä Suomen tärkeimmästä muistomerkistä eli mummolasta. Tervetuloa matkaan.
"Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä, rantaa rakkaampaa, kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien."
Meille on kerrottu pienestä asti, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Se on totta. Suomessa on monta hyvää asiaa, joista on syytä olla ylpeä. Maailmalla kuitenkin oppii, että asioita voi tehdä toisellakin tavalla. Asioilla on olemassa muitakin puolia. On eri tavalla ajattelevia ja toimivia ihmisiä. On täysin totutusta poikkeavia toimintatapoja, jotka nekin voivat olla hyviä. Muut maat ei välttämättä olekaan toisen luokan paikkoja. Lottovoittajassakin voi olla ikäviä puolia.
Ulkomailla ollessa asioita voi katsella ikään kuin ulkopuolisen silmin ja arvioiden. Siinä kirkastuvat niin hyvät kun huonotkin puolet. Molemmista maista löytyy asioita, jotka ovat paremmin ja huonommin kuin toisessa maassa. Nämä asiat ja niiden vaikutus elämään vaihtelee elämäntilanteen mukaan. Joskus Suomi nousee ihmemaaksi, jossa kaikki ongelmat ratkeaa. Toisinaan uusimaa hellii ja pitää maahanmuuttajaa synnyinmaata paremmin.
Me olemme viihtyneet Turkissa. Tämä maa on pitänyt meitä hyvin. Se ei tarkoita, että täällä ei olisi ollut huonoja hetkiä, rasittavia tilanteita tai kuormittavia vaikeuksia. Se tarkoittaa, että olemme ymmärtäneet miksi asiat ovat niin kuin ovat ja olemme pystyneet keskittymään niihin asioihin, jotka ovat hyvin. Hyviä asioita on ollut tähän elämäntilanteeseemme runsaasti. Vaaka on vielä toistaiseksi kääntynyt aina Turkin puoleen.
Samalla ikävöimme niitä hyviä asioita Suomesta. Muistelemme, suunnittelemme ja toivomme, että siteet synnyinmaahan säilyy. Tiedostamme, että jossakin vaiheessa vaaka kääntyy siihen pisteeseen, että on viisasta pakata laukkunsa ja palata. Näillä näkymin se meidän kohdallamme tulee olemaan kesällä 2014 lasten koulukysymysten vuoksi.
Henkilökohtaisessa elämässäni maa-kysymys nousi esiin viime viikolla. Ystäväperheemme mahdollisen muuton yhteydessä oma tunnemaailma nousi taas pintaan. Ulkosuomalaisen elämään kuuluu loputtomasti hyvästejä. Lapset menettävät kaverinsa. Aikuiset ystävänsä. Väki vaihtuu asuinmaassa. Kotimaahan jätetään haikeita hyvästejä. Isovanhemmille, sedille, tädeille, kummeille, serkuille. Jokaisten hyvästien aikana punnitaan taas vaakakuppeihin tavaraa. Onko tämä kaiken sen arvoista?
Blogimaailmassa asiaa käsiteltiin ensin Karoliinan toimesta. Muistellen asioita joita hän jäi Turkista kaipaamaan ja sitten asioita, jotka Suomessa on hyvin. Molemmat listat saatoin allekirjoittaa. Karoliinalta asian nappasi blogiinsa Leena, jonka kanssa vietin aamupäiväni asiaa puiden niin blogissa kuin sähköpostissa. Kiitos vain kärsivällisyydestä:).
Tämän tunnemylläkkäni johdosta päätin aloittaa kanssanne kierroksen rakkaassa Suomessamme. Kertoen samalla mikä minulle on Suomessa parasta ja mitä Suomesta poissaollessamme kaipaan. Aloitan Suomen kauneimmasta kaupungista eli Kotkasta. Lasten mielestä Suomen tärkeimmästä muistomerkistä eli mummolasta. Tervetuloa matkaan.
"Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä, rantaa rakkaampaa, kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien."
