Olimme asuneet jo useamman vuoden Istanbulissa, kun päädyin ensimmäisen kerran kultaisen sarven pohjukkaan, Eyüpiin. Muslimien paastokuukausi oli menossa ja Eyüpin kadut olivat täynnä paastoajia. Meillä oli mukanamme oman perheen lisäksi mummo, pappa ja mieheni täti. Pienintä työnnettiin vielä rattaissa. Tungoksessa oli mahdoton päästä eteenpäin rattaita työntäen ja pelkäsin meidän joutuvan eroon toisistamme. Vieressämme kulkeva setä näki hankalan tilanteemme. Hän nosti rattaat lapsineen ihmismassan yläpuolelle, marssi eteenpäin tietä raivaten ja vei meidät väljemmille vesille. Kadoten sitten ihmisjoukkoon.
Tämän ensimmäisen hieman tukalankin käynnin jälkeen olen vienyt kaikki vieraamme Eyüpiin. Siellä on ihan omanlainen tunnelmansa. Eyüpin reissussa yhdistyy myös monta itselleni mieluista asiaa.
Ensiksikin se vapurmatka yli Bosborin ja siksakkia kultaista sarvea pitkin. Toiseksi nousu kabiinihissillä rinteellä sijaitsevan hautausmaan ylitse. Ylhäällä odottaa ihana Pierre Loti- kahvila punaruutuisine pöytäliinoineen. Kelpaa siinä kahvinsa juoda ja katsella alla levittäytyvää maisemaa. Jos nälkä yllättää voi myös kiivetä kerroksen ylemmäs. Sieltä löytyy ravintoloita.
Pierre Lotilta lähtee kävelypolku alas Eyüpin moskeijalle. Tämä polku kulkee läpi yhden kauneimmista hautausmaista, jota Istanbulista löytyy. Hautausmaalla tutkailen yleensä istutusten lisäksi ihmisten nimiä ja elinikiä. Molemmat on Turkissa suomalaista versiota mielenkiintoisempia. Turkkilaiset nimet merkitsevät aina jotakin ja synnyin ja kuolinpäivät saavat joskus hieraisemaan silmiä. Istanbulin haudoissa lepää ihmisiä, joiden syntyessä elettiin islamilaisen kalenterin mukaan ja kuollessa tasavallan ja länsimaisen kalenterin aikaa. Eliniäksi saattoi kertyä noin 650v.
Eyüpin moskeijan viereen on haudattu Profeetta-Muhammedin ystävä Ayoub al-Ansari (Eyüp-sultaani), jonka haudalla käy lukuisia vierailijoita päivittäin. Lähes joka kerta voit törmätä moskeija-alueella myös pikku prinsseihin eli ympärileikkausjuhlaansa viettäviin poikiin hienoissa asuissaan. Jos aiot käydä moskeijassa, muista ottaa mukaasi oma huivi. Muutoinkin pukeutumisessa kannattaa Eyüpissä noudattaa konservatiivisempaa linjaa.
Eyüpin reissun lopuksi voi tehdä venematkan pienillä veneillä kultaisen sarven pohjukassa. Tai ajattaa itsensä toisella rannalla sijaitsevaan Miniatürkiin ja takaisin. Nämä veneet ovat laiturissa heti lauttasataman vieressä. Hinta kannattaa sopia etukäteen kuljettajien kanssa, jotta mukava venematka päättyykin mukavasti.
ps. Paastokuukautena ei siis ole maailman paras idea mennä lounaalle Eyüpiin. Nimimerkillä: Kokemusta on:).
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti